Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni on joutunut toteamaan, että ei ole ollut ykkösvaihtoehto?
08.03.2024 |
Itse en ollut edes toinen vaihtoehto. Ensimmäinen oli miehen vaimo ja lasten äiti. Toiseksi paras vaihtoehto potki miehen pois asunnostaan ja mies tyytyi sitten minuun, kun ei ollut ketään muutakaan jonka luo silloin mennä. Olin kuitenkin tyhmän ihastunut mieheen ja ajattelin, että ehkä hän kuitenkin kiintyy minuun.... 12 vuotta sitä taistelua jatkui ja mies ei kokoaikana edes muuttanut minun kanssani yhteen. Hankki aika nopeasti oman asunnon heti aluksi. Tässä vaiheessakin olisi pitänyt osata jo kohta lopettaa, koska mies oli kertonut, että muutti edellisten naistensa kanssa heti välittömästi saman katon alle. Kadun lopunikäni tätäajankohtaa elämässäni.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Eikai kukaan ole kenellekkään se ykkösvaihtoehto vaan ihmiset haluavat aina se tasokkaimman kumppanin itselleen, kun sitä missiä tai lentäjälääkärimiestä ei voi saada niin sitten tyydytään siihen huonompaan vaihtoehtoon.
Kyllä minulle on ykkösvaihtoehto se tuntemani oikea ihminen, johon olen rakastunut. Ei mikään puolituntematon komistus, josta en tiedä muuta kuin naaman ja lompakon paksuuden. Ei sellaiseen voi muodostaa todellista tunnesidettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ollut mikään vaihtoehto niille, joista olen itse ollut kiinnostunut. Olen ollut ikäni yksin.
N40
Eli yliarvioit oman tasosi. Et ehkä ole ihan niin kaunis että sinulla riittää mahdollisuudet niihin tasokkaisiin miehiin? Mitäpä jos koittaisit kiinnostua tai tutustua niihin sinun omaa tasoasi vastaaviin miehiin?
Miksi tässä yhteydessä jankutetaan aina oman tason yliarvioimisesta? Jotkut eivät saa niitä kumppaneita joita haluaisivat, ei se siitä muutu vaikka kuinka tuijottaisi omaa taikinanaamaa peilistä ja tajuaisi joka ikisen syyn miksei ole kelvannut. Ei omaa kiinnostusta voi pakottaa, eikä se ole omista luuloista tai itsetunnosta kiinni.
Ykkös vaihtoehto on juuri se suhde mikä on parhaillaan menossa, jokaisella on menneisyys, aikuisella ihmisellä siihen liittyy yleensä suhteita ja lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ollut mikään vaihtoehto niille, joista olen itse ollut kiinnostunut. Olen ollut ikäni yksin.
N40
Eli yliarvioit oman tasosi. Et ehkä ole ihan niin kaunis että sinulla riittää mahdollisuudet niihin tasokkaisiin miehiin? Mitäpä jos koittaisit kiinnostua tai tutustua niihin sinun omaa tasoasi vastaaviin miehiin?
Miksi tässä yhteydessä jankutetaan aina oman tason yliarvioimisesta? Jotkut eivät saa niitä kumppaneita joita haluaisivat, ei se siitä muutu vaikka kuinka tuijottaisi omaa taikinanaamaa peilistä ja tajuaisi joka ikisen syyn miksei ole kelvannut. Ei omaa kiinnostusta voi pakottaa, eikä se ole omista luuloista tai itsetunnosta kiinni.
Jos ei saa niitä kumppaneita joita haluaa niin silloin yliarvioi oman tasonsa. Jos joku ylipainoinen ja/tai ruma nainen haluaa sen komean miehen joka on koulutettu(ja saa hyvää palkkaa) niin ei sellainen mies halua tuollaista naista koska se mies voi saada sen kauniin naisen. Jos se ylipainoinen ja/tai ruma nainen kiinnostuisi omaa tasoa vastaavista miehistä niin silloin saattaisi flaxi käydä paremmin.
Vierailija kirjoitti:
En ollut missään suhteessa tämän miehen kanssa silloin kun exänsä potki pois ja tuli luokseni punkkaamaan. Ei hän tietenkään kertonut sitä aluksi noin, että oli heitetty pihalle ja ei ollut ketään muuta kenen luokse mennä. Tokihan sepitti jonkun nyyhky tarinan kuinka lähti pois, koska olikin ihastunut minuun jne. Vale ilmeni vasta myöhemmin. Tunsimme siis yhteisen ystäväpiirin kautta. Tosin mies oli pitänyt yllä täysin valheellista kuvaa itsestään ja silloisesta suhteestaan. Olin siis häneen kyllä ihastunut, mutta en muuta.
Ap.
Ahaa sorry. Puhuit miehen vaimosta, kuulosti et on edelleen hänen vaimonsa. Ex-vaimo olis ollut informatiivisempi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhemmin kävi ilmi, et mies oli ihastunut enemmän toiseen. Mut naimisissa oltiin jo, ja niillä eväillä saatiin ihan onnellinen avioliitto kasaan, koska lopetti haikailun suht nopeasti. Mut varattuihin ei kyllä saa koskea, sorry ap...
kohta 30v naimisissa
Täh...? Eihän ap olekaan varattuun koskenut. Ja toisekseen, kai sillä varatulla nyt joku oma vastuu on. Jos on toisen luokse tunkemassa, kun "nyksä heitti pihalle", niin paha siinä on toista hankeenkaan ajaa.
Jokaisella on vastuu, niin varatulla kuin sillä toisellakin. En mä silti voi tehdä väärin vain, koska se toinen, varattukin tekee.
Vierailija kirjoitti:
Eikai kukaan ole kenellekkään se ykkösvaihtoehto vaan ihmiset haluavat aina se tasokkaimman kumppanin itselleen, kun sitä missiä tai lentäjälääkärimiestä ei voi saada niin sitten tyydytään siihen huonompaan vaihtoehtoon.
Nyt joku on vähän lapsellinen. Sinä unelmoit missistä, koska luulet että saamalla kauneimman tulet onnellisimmaksi ikinä? Tuolla ajattelutavalla et kyllä tulekaan "alempitasoisten" kanssa onnelliseksi. Tai miksi se lentäjä tekisin naisen onnellisimmaksi, status ja rahako? Kasvakaa nyt jo tuollaisen maailmankuvan omaavat aikuisiksi, tuollainen pinnallisuus on noloa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole kenellekkään se ykkönen ja olen ikisinkku myös.
Syyt miksi en ole kenellekkään naiselle se ykkönen eli en kelpaa kenellekkään naiselle on oikeastaan se etten ole mallipoika enkä myöskään se pukumies joka rakentaa uraa jotta saa hyvää palkka. Olen se harteikas,iskäkroppanen mies joka ei niin muotia seuraa ja työskentelee alalla missä tehdään käytännön töitä keskipalkalla.
En ole katkera enkä vihainen naisille vaikka en heille kelpaa. Jos olisin parempi palkkaisempi ja panostaisin enemmän ulkonäkööni niin varmasti kysyntää olisi sitten.
Höps sun kanssas! Kenen mies on ollut mallipoika :D ? Taviksia me ihmiset ollaan 90-prosenttisesti. Keskipalkkaisiakin suurin osa ihmisistä on, mikä siinä nyt on niin outoa?
Kiva ettet ole katkera, mut vaihda asennettasi. Voit "kelvata" monellekin, kunhan liikut ihmisten ilmoilla. Kotoa harvempaa tullaan hakemaan... Tsemppiä ja rakkautta sullekin <3
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä nainen saa aina halutessaan parisuhteen eli naisilla sinkkuus on aina naisten oma valinta. Miehillä taas ei asia ole vaan mies joutuu aina tyytymään niihin naisiin jotka kiinnostuvat miehestä. Miehiä sorretaan parisuhdemarkkinoilla.
Säälistäkö haluaisit sinut otettavan? Onhan se valinta sekin, et mies ottaa sen suohirviön, vaikkei millään haluaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jouduin huomaamaan. Päädyin suhteeseen, jossa en selkeästi ollut miehen mieleen, vaan haikailee parempaa selän takana.
Tulin kysyneeksi kerran että kuka on elämäsi suurin rakkaus, rupesi siinä sitten mietiskelemään...
Vierailija kirjoitti:
Eikai kukaan ole kenellekkään se ykkösvaihtoehto vaan ihmiset haluavat aina se tasokkaimman kumppanin itselleen, kun sitä missiä tai lentäjälääkärimiestä ei voi saada niin sitten tyydytään siihen huonompaan vaihtoehtoon.
Kuule normaaleille ihmisille se ihastuksen kohde on hyvinkin usein nimenomaan ykkösvaihtoehto. Miksi normi-ihminen haluais jonkun näyttelyesineen kumppanikseen? Ketä varten tarttet kulissia ja näytelmää? Ja kuka kertoo, olisiko tasokkain Leonardo DiCaprio, Brad Pitt tai Keanu Reeves, en osaa valita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jouduin huomaamaan. Päädyin suhteeseen, jossa en selkeästi ollut miehen mieleen, vaan haikailee parempaa selän takana.
Tulin kysyneeksi kerran että kuka on elämäsi suurin rakkaus, rupesi siinä sitten mietiskelemään...
Olisitko odottanut, että nimeää sinut? Vähän lapsellista tämäkin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouduin huomaamaan. Päädyin suhteeseen, jossa en selkeästi ollut miehen mieleen, vaan haikailee parempaa selän takana.
Tulin kysyneeksi kerran että kuka on elämäsi suurin rakkaus, rupesi siinä sitten mietiskelemään...
Olisitko odottanut, että nimeää sinut? Vähän lapsellista tämäkin...
No jos se ex-vaimo tai vastaan kävellyt nuori tyttö ovat se suurin rakkaus, niin selvästi minä olen väärässä paikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole parisuhteessa mutta jos sellaisen haluaisin en iki päivänä tyytyisi!
Niin huonoksi en itseäni koskaan voisi tuntea että pitäisi mataa rähmällään ja tyytyä johonkin.
Itse halveksin ihmisiä jotka eivät arvosta itseään. Kuka sinua arvostaa jos et itse sitä tee? Ja miksi pitäisi huolia joku, mikä ja kuka tahansa vain jotta voisi perustaa sen perheen? Onnellisen tasapainoisen perheen, niinkö? Jossa rakkaus ja harmonia vallitsee? Sallikaa mun nauraa.
Laitatteko todellakin vaikka yksin eletyn hyvän elämän edelle jonkun - no, en sano minkä - vaikka varsin hyvin tietäisitte että tämä ei nyt todellakaan ole sitä mitä oikeasti haluaistte?
Nyt alkaa sappeni kiehua ja täytyy muistuttaa itselleen millä palstalla ollaan joten yritän ymmärtää.
Itse huolisin vain ja ainoastaan parasta, sellaista jonka tuntisin olevan juuri sitä mitä haluan. Tai sitten en ketään.
Ja tässä ollaan, sitä parasta ei ole eteen tullut, joten elän parasta elämää toisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ollut missään suhteessa tämän miehen kanssa silloin kun exänsä potki pois ja tuli luokseni punkkaamaan. Ei hän tietenkään kertonut sitä aluksi noin, että oli heitetty pihalle ja ei ollut ketään muuta kenen luokse mennä. Tokihan sepitti jonkun nyyhky tarinan kuinka lähti pois, koska olikin ihastunut minuun jne. Vale ilmeni vasta myöhemmin. Tunsimme siis yhteisen ystäväpiirin kautta. Tosin mies oli pitänyt yllä täysin valheellista kuvaa itsestään ja silloisesta suhteestaan. Olin siis häneen kyllä ihastunut, mutta en muuta.
Ap.
Siis ei jumankauta, kuinka törkeää!!!! Siis toi äijä tuli sun luo yökylään ja kusetti, että on ihastunut suhun ja siksi häipyi naisensa luota.
Ja myöhemmin selviää, että kusetti tuon ja nainen oli jättänyt miehen ja potkinut pihalle kämpästä.
Siis toi on niin törkeä valhe, ettei mitään rajaa!!!!
Eihän tuollainen loputtomasti voi pysyä salassa, koska mies rakasti selvästi vielä tuota naista ja lipsautteli jutuissaan aina jotain. Jatkuva raivoaminen kuinka nainen oli hullu ja muuta, vaikka näki että minua ärsytti se kun piti kuunnella niitä sen juttuja tästä exästä. Sekin, että mies alkoi heti etsimään itselleen asuntoa niin kiireellä oli toki hälyytysmerkki. Mies huuti kerran paljon myöhemmin naisen kanssa puhelimessa ulkona ja kuvitteli ilmeisesti etten kuule, tai oli niiin tunteiden vallassa ettei ymmärtänyt. Siinä tuli täysin selväksi, että nainen oli heittänyt miehen ulos ja vaati häntä hakemaan loputkin tavaransa kotoansa roikkumasta. Mies yritti siis pitää jalkaansa oven välissä eikä ollut hakenut kaikkia tavaroitansa pois.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouduin huomaamaan. Päädyin suhteeseen, jossa en selkeästi ollut miehen mieleen, vaan haikailee parempaa selän takana.
Tulin kysyneeksi kerran että kuka on elämäsi suurin rakkaus, rupesi siinä sitten mietiskelemään...
Olisitko odottanut, että nimeää sinut? Vähän lapsellista tämäkin...
No jos se ex-vaimo tai vastaan kävellyt nuori tyttö ovat se suurin rakkaus, niin selvästi minä olen väärässä paikassa.
Entä jos se ex on kuollut, mut on kuitenkin suurin koska elitte 20v onnellisesti yhdessä? Ja sinun kanssa vasta vuoden, niin pitäisikö jo tulla nimetyksi ihan "suurimmaksi"? Minulle riittää et mieheni rakastaa minua. En kehtaisi kärttää sitä suurimman titteliä. Voihan olla et se oli hänen äitinsä, ei se minulta ole pois, kun kuitenkin aikuisesti osataan käyttäytyä.
Vierailija kirjoitti:
En ole parisuhteessa mutta jos sellaisen haluaisin en iki päivänä tyytyisi!
Niin huonoksi en itseäni koskaan voisi tuntea että pitäisi mataa rähmällään ja tyytyä johonkin.
Itse halveksin ihmisiä jotka eivät arvosta itseään. Kuka sinua arvostaa jos et itse sitä tee? Ja miksi pitäisi huolia joku, mikä ja kuka tahansa vain jotta voisi perustaa sen perheen? Onnellisen tasapainoisen perheen, niinkö? Jossa rakkaus ja harmonia vallitsee? Sallikaa mun nauraa.
Laitatteko todellakin vaikka yksin eletyn hyvän elämän edelle jonkun - no, en sano minkä - vaikka varsin hyvin tietäisitte että tämä ei nyt todellakaan ole sitä mitä oikeasti haluaistte?
Nyt alkaa sappeni kiehua ja täytyy muistuttaa itselleen millä palstalla ollaan joten yritän ymmärtää.
Itse huolisin vain ja ainoastaan parasta, sellaista jonka tuntisin olevan juuri sitä mitä haluan. Tai sitten en ketään.<
Täydellistä ei löydykään. Edes sieltä peilistä, vaikka itseään arvostaa ja rakastaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouduin huomaamaan. Päädyin suhteeseen, jossa en selkeästi ollut miehen mieleen, vaan haikailee parempaa selän takana.
Tulin kysyneeksi kerran että kuka on elämäsi suurin rakkaus, rupesi siinä sitten mietiskelemään...
Olisitko odottanut, että nimeää sinut? Vähän lapsellista tämäkin...
Tämä on niitä kysymyksiä, joita ei koskaan kannata kysyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouduin huomaamaan. Päädyin suhteeseen, jossa en selkeästi ollut miehen mieleen, vaan haikailee parempaa selän takana.
Tulin kysyneeksi kerran että kuka on elämäsi suurin rakkaus, rupesi siinä sitten mietiskelemään...
Olisitko odottanut, että nimeää sinut? Vähän lapsellista tämäkin...
No jos se ex-vaimo tai vastaan kävellyt nuori tyttö ovat se suurin rakkaus, niin selvästi minä olen väärässä paikassa.
Entä jos se ex on kuollut, mut on kuitenkin suurin koska elitte 20v onnellisesti yhdessä? Ja sinun kanssa vasta vuoden, niin pitäisikö jo tulla nimetyksi ihan "suurimmaksi"? Minulle riittää et mieheni rakastaa minua. En kehtaisi kärttää sitä suurimman titteliä. Voihan olla e
Joo ei ollut kuollut, ja sitäkin kohdellut kai kaltoin. Eikä erityisen pitkä suhde sekään. Olihan tuossa nyt muutenkin tullut ilmi etten millään lailla ollut sitä mitä hän olisi halunnut, ja mitä selän takana haki ja haaveili, kelle lirkutteli jne. Se nyt vaan oli semmoinen kysymys minkä huvikseni heitin, kun av:lla sitä kysyttiin. Ja osasin oikeastaan odottaa ettei se tajua edes siinä tilanteessa söpöillä että "sinä, kultaseni".
Käytännössä nainen saa aina halutessaan parisuhteen eli naisilla sinkkuus on aina naisten oma valinta. Miehillä taas ei asia ole vaan mies joutuu aina tyytymään niihin naisiin jotka kiinnostuvat miehestä. Miehiä sorretaan parisuhdemarkkinoilla.