Lue keskustelun säännöt.
Apua 4-vuotiaan negatiivisuuteen
06.03.2024 |
Osaisiko kukaan antaa hyviä vinkkejä negatiivisen 4-vuotiaan kanssa toimimiseen. Hän on valtavan ihana ja herkkä persoona, mutta on ns. huonolla tuulella usein ja silloin hän on todella vaativa ja ehtoileva.
Kyseessä on perheemme esikoinen ja hänen lisäkseen meillä on 2-vuotias ja vauva, jotka toisinaan tuntuvat yhteensäkin helpommista, kuin esikoinen.
Harmittaa, kun välillä itseltäkin pinna menee ja tulee sanottua lapselle rumasti! En vain oikein aina osaa toimia tilanteissa, joissa hän alkaa vaativaksi ja pitäisi esim. saada kaikki kolme ulos tmv. Yritän olla lempeä ja ymmärtäväinen ja silloin asiat sujuvatkin yleensä parhaiten. Kaikessa en kuitenkaan voi aina joustaa ja muutkin lapset on huomioitava! Miten ihmeessä jakaisin huomioni oikeudenmukaisesti?
Kommentit (25)
Sanot, että lempeys auttaa. Lisää siis sitä niihin kohtiin, kuin vain suinkin pystyt! Se auttaa kantamaan haastavimmissakin tilanteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Erota" iso pienistä, anna "isojen" tehtäviä, tee hänet SULLE tärkeäksi. "Haeppa äidille vauvan..." "Tuo mun kuppi kiitos" "katoppa missä kaukosäädin on jos katsoisit vähän aikaa..." ja sillä aikaa puet pienet ulos!
Oikeasti sitä laatuaikaa isoimmalle, luet erikseen, pienet ensin nukkumaan jotta iso saa lopetella rauhassa päivän hommat jne.
Isälle samat sanat, pallo kainaloon ja esikoisen kanssa ulos. Joojoo on lunta, se ei haittaa!
KAto MLL ohjeista lisää!
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään ihme, vaikka hän temppuileekin. Hän on kuitenkin tosi pieni lapsi, jonka ohitse menevät sekä taaperoikäinen että vauvaikäinen pikkusisarus. Ehkäpä hän kokee joutuneensa "varjoon".
Näin hän saattaa hyvinkin kokea, mutta kyllä toisaalta 4-vuotiaalta voi myös odottaa esim. itsenäisempää vaatteiden pukemista, kuin 2-vuotiaalta. Todellisuudessa hän on meillä useimmiten se "päätähti" jonka leikit menee muiden ohitse ja jota autetaan ensimmäisenä...Ap.
Meillä usein laulellen ja leikin myötä puettiin vaatteet, niin se suju hyvin. Vaikka lauleskelin nuotin vierestä: sormet piiloon, pipo menee päähän, vetoketju kiinni laa laa laa.
Vierailija kirjoitti:
"Erota" iso pienistä, anna "isojen" tehtäviä, tee hänet SULLE tärkeäksi. "Haeppa äidille vauvan..." "Tuo mun kuppi kiitos" "katoppa missä kaukosäädin on jos katsoisit vähän aikaa..." ja sillä aikaa puet pienet ulos!
Oikeasti sitä laatuaikaa isoimmalle, luet erikseen, pienet ensin nukkumaan jotta iso saa lopetella rauhassa päivän hommat jne.
Isälle samat sanat, pallo kainaloon ja esikoisen kanssa ulos. Joojoo on lunta, se ei haittaa!
KAto MLL ohjeista lisää!
Juuri tällaiset ollaan koettu tosi hyödyllisiksi! Kuitenkin sitä haluaisi antaa myös muille "laatuaikaa" ja yleensä tosiaan sitä saa vain esikoinen. Mietityttää, että kuinka paljon esikoista voi "paapoa" muiden kustannuksella, kun toiset ovat vähän joustavampia...Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katso youtubesta ikilomalla lapsiperhe tubettajien jakso jossa saadaan lapset pukemaan leikin avulla. En nyt muista mikä jakson nimi on, mutta löytyy selaamalla
Vierailija kirjoitti:
Katso youtubesta ikilomalla lapsiperhe tubettajien jakso jossa saadaan lapset pukemaan leikin avulla. En nyt muista mikä jakson nimi on, mutta löytyy selaamalla
Kiitos vinkistä! :) Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi jää ikäänkuin jumiin siihen negatiivisuuteen ja vaikka mitä silloin tekisi, niin mikään ei tunnu auttavan...Osaako kukaan neuvoa, kuinka lasta saa autettua pois siitä negatiivisuuden kehästä? Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota 4v syliin ja halaa. Jos se kokee, et vaan pienemmät saavat olla lähelläsi.
Vierailija kirjoitti:
Ota 4v syliin ja halaa. Jos se kokee, et vaan pienemmät saavat olla lähelläsi.
Tätäkin yritän mahdollisimman paljon! Tuntuu tosiaan, että arjessa ei ole riittävästi aikaa läheisyydelle. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4-vuotiaan temppuiluun tehoaa ihan perinteinen kuri. Sen sijaan positiivinen kasvatus harvemmin toimii käytännössä vaikka se onkin voimakkaasti pinnalla tällä hetkellä.
Teillä on kolme lasta aika pienillä ikäeroilla. Ehkä esikoinen kokee, että on joutunut kasvamaan liian isoksi liian pian. Ehkä hän kaipaa sitä, että saisi olla vielä vähän vauva vaikka osaakin jo itse pukea ja toimia.
Anna esikoisen välillä olla se vauva ja tarjoa sitä hoivaa hänellekin silloin, kun tämä sitä kaipaa. Tällä en tarkoita sitä, että joka kerta pukiessa ruvetaan pukemaan esikoinenkin kuin vauva mutta joskus sen voi ottaa leikkinä. Yleensä ainakin oma lapsi alkaa jossain välissä nauramaan ja sanoo olevansa jo iso.
Anna esikoiselle tärkeitä tehtäviä, joissa voi auttaa. Esimerkiksi pukemisessa etsii jokaiselle sopivat hanskat tms. Välillä toimii myös se, että pyytää näyttämään mallia.
Nelivuotias osaa myös jo keskustella. Jutelkaa ja ennakoikaa. Eikä haittaa, jos joskus menee hermo. Kunhan sen tilanteen sitten purkaa ja kertoo lapselle, että nyt kävi näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
4-vuotiaan temppuiluun tehoaa ihan perinteinen kuri. Sen sijaan positiivinen kasvatus harvemmin toimii käytännössä vaikka se onkin voimakkaasti pinnalla tällä hetkellä.
Millä tavalla positiivinen kasvatus ei toimi käytännössä?
Miksi teillä on tuollainen lapsisarja?
Anna erilaisia tehtäviä, sekoita keittiön "haarukat ja veitset" ja anna lapsen järjestää uudelleen jne. Turhautuu, ei 4 v osaa säädellä tunteitaan ja ymmärtää järjellä muuta ympäristöä kuin oman kehon ja sen olotilan. Tunne voittaa vielä pikku järjen.
Älypelejä lapselle ja ikäisensä kaveri.
Kuritus ja huuto on pahinta pienelle. Paha ihmisen paha neuvo. Sitä kohtelua ei kukaan aikuinenkaan halua itselleen. Aikuisen on hyvä katsoa peiliin joka aamu ja ottaa vastuu omasta tilanteestaan. Älä kaada kolmen kuormaa yhdelle 4 vuotiaalle.
Eikö 4 v ole tarhassa? Missä muut läheiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4-vuotiaan temppuiluun tehoaa ihan perinteinen kuri. Sen sijaan positiivinen kasvatus harvemmin toimii käytännössä vaikka se onkin voimakkaasti pinnalla tällä hetkellä.
Millä tavalla positiivinen kasvatus ei toimi käytännössä?
Se, että huomataan hyvä ei riitä motivaatioksi toimia kunnolla, koska kielletyllä käytöksellä voi saavuttaa itselleen monenlaista hyötyä.
Onko ollut aina negatiivinen vai vasta "isompana"? Meillä on viisivuotias, jonka olen huomannut perusluonteeltaan vähän negatiiviseksi. On ollut sitä aina. Halit ja kehut ja lempeys vähän lepyttää, myös kuunteleminen.
Vierailija kirjoitti:
Onko ollut aina negatiivinen vai vasta "isompana"? Meillä on viisivuotias, jonka olen huomannut perusluonteeltaan vähän negatiiviseksi. On ollut sitä aina. Halit ja kehut ja lempeys vähän lepyttää, myös kuunteleminen.
Hän on ollut aina vähän semmoinen perusnihkeä tapaus...Ja todellakin lempeys ja leikkisyys sulattaa, mutta ihan joka tilanteessa ei ehdi/pysty sirkustemppuihin. Kai se on vaan hyväksyttävä tämä osaksi hänen persoonaansa! Ap.
Ei ole mikään ihme, vaikka hän temppuileekin. Hän on kuitenkin tosi pieni lapsi, jonka ohitse menevät sekä taaperoikäinen että vauvaikäinen pikkusisarus. Ehkäpä hän kokee joutuneensa "varjoon".