Uuden teknologian, resurssitehokkuuden ja yhteisöllisen yrittäjyyden käytännöt johtavat suurten monikansallisten yritysten aseman heikkenemi

Heh. Ihanko itse keksit vai kopiotko jostainn. Taas yksi tynkäutopia, jossa pahojen yritysten korvaaminen ratkaisee tuosta vain ikävät asiat, kuten ekologisen kestävyyden. 

Hauskintahan tässä on muutosajurina toimivat uudet teknologiat. Ne kun sattuvat olemaan yleensä niiden suurien yritysten kehittämiä. 

Oikeastaahan menossa on enemmän trendi, jossa keskikokoisuus on muuttunut haasteeksi. Pienet, räätälöityjä ratkaisuja tarjoavat yritykset pärjäävät, mutta ne toimivat suurten teknologiafirmojen hallinnoimilla alustoilla ja teknologioilla. 

Paikallis- ja yhteiistalouden mallit ovat alkaneet haastaa modernin taloustieteen käsitystä siitä, mitä ovat aidosti tehokkaaan tuotannon, työnjaon ja omistuksen ehdot. Merkittävä osa globaalista tuotannosta on mahdollista saattaa paikallliseksi, jolloin saavutetaan parempi energia- ja materiaalitehokkuus sekä resursssien reilumpi jakautuminen. Paikallistalouden tukeminen ja yhteistuotanto vahvistavat kansalaisten asemaa aktiiivisena hyvinvoinnin tuottajana ja heikentävät passiiivisen massa- ja mielihalukuluttajan rooolia.

Miten tämä asiakkaiden tajuaminen siis tapahtuu? Yks kaks  yllättäen puhelmimensa rikkonut teini ei enää ostaa Samsungin tarjousluuria kv- firman nettikaupasta vaan etsii urugualaisen firman erikoiskännykän, johon ei ole tarvittu moinimutkaisten hankintaketjujen tuottamia resursseja vaan se on paikan päällä tuotettu ekologisesta bambusta?

Yleensä nämä vaihtoehtomallien kannattajat eivät ymmärrä talouen alkeitakaan. 

Suunta tuntuu olevan edelleenkin kohti konsolidoitumista ja entistä suurempien monikansallisten yhtiöiden syntyä. Vaikea nähdä kuvailemasi muuten kuin utopiana. 

Vierailija kirjoitti:

Paikallis- ja yhteiistalouden mallit ovat alkaneet haastaa modernin taloustieteen käsitystä siitä, mitä ovat aidosti tehokkaaan tuotannon, työnjaon ja omistuksen ehdot. Merkittävä osa globaalista tuotannosta on mahdollista saattaa paikallliseksi, jolloin saavutetaan parempi energia- ja materiaalitehokkuus sekä resursssien reilumpi jakautuminen. Paikallistalouden tukeminen ja yhteistuotanto vahvistavat kansalaisten asemaa aktiiivisena hyvinvoinnin tuottajana ja heikentävät passiiivisen massa- ja mielihalukuluttajan rooolia.

Tässä taas menee täysin sekaisin talouden toiminnan ja teorian käsitteet. Mitä modenin taloustieteen osaa paikallis- ja yhteistaoudeln mallit haastavat? Missä tämä kehitys tapahtuu? 

Mitä ihmettä edes on tämä yhteistuotanto? Missä sitä tapahtuu, muutama esimerkki - jotka siis mittasuhteiltaan on jotenkin merkittäviä suhteessa talouden kokoon. 

Vai että ihan tiheä verkosto. Olisi kiva nyt saada tähän joku viite. Näin ap;n talousvisio ei ihan aukea. Avaus on jo sinänsä ristiriitainen, että tiheä verkosot kuulostaa enemmän monimutkaiselta jakeluketjulta kuin sen korvaajalta. 

Huh. Alphabet, Amazon ja Microsoft ovat nyt kauhuissaan kun paikalliset yrittäjät työntävät ne tiehissä verkostoissa markknoiltaan. Tähänkö päättyvät myös Nvidian ja Samsungin tarniat, kun ap;n brändeihin kyllästyneet asiakkaat kolvaavat omat laitteensa paikallisista materiaaleista. 

Hyvästi big pharma, nyt miljadien lääkekehitysprojekti hoituvat näppärästi tihenevissä verkostoissa ja jos eivät hoidun, niin sitten syödään syöpään paikallisia yrttejä. Niin kuin isoisoisän aikaan. 

Miksi ap ei tule avamaan talousmalliaan yhtään enemmän?