Mitä teette, jos menette vanhalle kylään, ja tämä katsoo puolisilmällä telkkaria?

Soittaisin etukäteen ja sovittaisiin aika, jospa löytyisi sopiva hetki ehkä yhteiseen ulkoiluun. Samalla voisi siinä jutella asiat ja kotiin tultua keittäisit vielä kahvit.

Vierailija kirjoitti:

Puolisilmällä? Tarkoittaako tämä perssilmää? Vai onko tarkoitus sanoa, että katsoo telkkaria sivusilmällä eli telkkari on päällä mutta sitä ohjelmaa ei katsota mitenkään intensiivisesti?

Ja miten tämä liittyy vanhoihin?

Tarkoitin, että telkkaria katsotaan intensiivisesti, ja samalla yritetään kuitenkin olla vieraanvaraisia. Ei tiedetä, kumpaan oikein keskittyisi. Tiedetään, että harvinainen ja toivottu vieras on kerrankin paikalla, mutta samalla on pakottava tarve tietää, kuka on murhaaja,

En ole koskaan käynyt kenenkään alle 75- vuotiaan luona, joka toimisi näin. Siksi puhuin vanhoista.

Sehän menee niin, että keskustelu ujutetaan mukaan siihen telkkarin katseluun. Ja jos ei meinaa keksiä jutunjuurta, niin voi kommentoida sitä ohjelmaa. Monelle voisi olla kiusallista, jos ei olisi muuta kuin kellon tikitys taustalla ja pitäisi yrittää siinä sitten keksiä juttua.

Ei se tarkoita, etteikö sinua kaivattaisi. Se on vain yksi yhdessä olemisen tapa.

Entäs jos katsoo sillä silmällä? Silmällä, josta ei valo koskaan kajasta?

Vierailija kirjoitti:

Sehän menee niin, että keskustelu ujutetaan mukaan siihen telkkarin katseluun. Ja jos ei meinaa keksiä jutunjuurta, niin voi kommentoida sitä ohjelmaa. Monelle voisi olla kiusallista, jos ei olisi muuta kuin kellon tikitys taustalla ja pitäisi yrittää siinä sitten keksiä juttua.

Ei se tarkoita, etteikö sinua kaivattaisi. Se on vain yksi yhdessä olemisen tapa.

ei todellakaan meillä ole hiljaista, jos telkkari ei ole päällä. Olen usein käynyt niin, että se ei ole päällä ja juttua piisaa. Kysyn niistä tilanteista, jolloin on joku ohjelma kesken ja he haluavat nähdä sen ohjelman.

Vierailija kirjoitti:

Sehän menee niin, että keskustelu ujutetaan mukaan siihen telkkarin katseluun. Ja jos ei meinaa keksiä jutunjuurta, niin voi kommentoida sitä ohjelmaa. Monelle voisi olla kiusallista, jos ei olisi muuta kuin kellon tikitys taustalla ja pitäisi yrittää siinä sitten keksiä juttua.

Ei se tarkoita, etteikö sinua kaivattaisi. Se on vain yksi yhdessä olemisen tapa.

Eli kerrotaan , että mitä käy Thelma ja Louisen lopussa. Pääseeks ne sinne toiselle puolelle sillä autollaan?

Nussiiko se kuin siat toisiaan persiiseen

Vanhukset ei osaa nauhoittaa ohjelmia tai katsoa Areenasta, joten minusta on epäkohteliasta mennä kylään niin, että estää tv:n katsomisen ja vaatii, että nyt keskityt minuun. Miksi ei voi katsoa yhdessä vanhuksen kanssa ja jutella samalla siitä, mitä katsotaan?

Menepä kylään noin 30v ikäiselle, joka on koko ajan silmät puhelimessa!

Vierailija kirjoitti:

Vanhukset ei osaa nauhoittaa ohjelmia tai katsoa Areenasta, joten minusta on epäkohteliasta mennä kylään niin, että estää tv:n katsomisen ja vaatii, että nyt keskityt minuun. Miksi ei voi katsoa yhdessä vanhuksen kanssa ja jutella samalla siitä, mitä katsotaan?

Jos olen siellä ohjelman ajan ja korkeintaan puhun ohjelmasta - ja lähden pois kun ohjelma loppuu, koska en ehdi viettää siellä tuntitolkulla - niin eikö vanhuksesta tunnu, ettei toinen ole edes käynyt siellä? 

 

Vrt. Jos minun luonani on joku samalla, kun teen töitäni, niin kyllä minulle jää fiilis, että olisi kiva nähdä tuota toista ja jutella joskus kuulumisia.

Vierailija kirjoitti:

Vanhukset ei osaa nauhoittaa ohjelmia tai katsoa Areenasta, joten minusta on epäkohteliasta mennä kylään niin, että estää tv:n katsomisen ja vaatii, että nyt keskityt minuun. Miksi ei voi katsoa yhdessä vanhuksen kanssa ja jutella samalla siitä, mitä katsotaan?

Mä olen aina välillä vahtimassa muistisairasta äitiäni, kun isän pitää päästä käymään jossain. Äiti tuijottaa aamusta iltaan Yle 1:stä. Ihan sama, mitä sieltä tulee. Ei mua haittaa, mä sitten luen kännykästä vaikka tätä palstaa tai viestittelen kavereideni kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Menepä kylään noin 30v ikäiselle, joka on koko ajan silmät puhelimessa!

lapseni räpläävät aika ajoin puhelintaan, mutta ei se ole niin intensiivistä. Nopeita vilkaisuja lähinnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhukset ei osaa nauhoittaa ohjelmia tai katsoa Areenasta, joten minusta on epäkohteliasta mennä kylään niin, että estää tv:n katsomisen ja vaatii, että nyt keskityt minuun. Miksi ei voi katsoa yhdessä vanhuksen kanssa ja jutella samalla siitä, mitä katsotaan?

Jos olen siellä ohjelman ajan ja korkeintaan puhun ohjelmasta - ja lähden pois kun ohjelma loppuu, koska en ehdi viettää siellä tuntitolkulla - niin eikö vanhuksesta tunnu, ettei toinen ole edes käynyt siellä? 

 

Vrt. Jos minun luonani on joku samalla, kun teen töitäni, niin kyllä minulle jää fiilis, että olisi kiva nähdä tuota toista ja jutella joskus kuulumisia.

Vanhalle ihmiselle usein riittää, että joku on läsnä. He kertovat omat juttunsa kyllä sulle, jos haluavat. Sun kuulumisesi taas harvemmin kiinnostaa sellaisia, jotka keskittyvät enemmän telkkarin katsomiseen. Ikävä sanoa, mutta tiedän hyvin, millaista on olla vanhalle ihmiselle kuin huonekasvi :D Isäni taas ei telkkarista katso oikein muuta kuin uutiset, joten isän kanssa juttua riittää, vaikka telkkari olisikin auki. 

Ihan kuin omien vanhempieni luona. Kun menen kylään, isä katsoo kauhean kovaan ääneen huutavaa tv:tä, koska ei kuule kunnolla mutta ei halua hankkia kuulolaitetta. Ei halua puhua, katsoo vain telkkaria. Hänen viereensä voisi istua katsomaan, mutta äänet on täysillä niin en pysty. Menen äidin kanssa juttelemaan toiseen huoneeseen, jossa hän alkaa viikata pyykkiä tai tohisee ruokien kanssa niin, ettei ehditä kunnolla puhua mistään. Lähden kotiin, ja isä tulee ovelle valittamaan, joko lähden ja miksi käyn niin harvoin.

Kun he tulevat meille, minun on keskityttävä koko ajan heidän juttuihinsa täysillä. Olisi tosi outoa, jos mulla ois silloin telkkari auki, he pitäisivät sitä törkeänä. Silti isäni usein pyytää kaukosäätimen puolen tunnin jälkeen ja katsoo telkkaria loppuvierailun ajan. Valittaa äidille, eikö voitaisi jo lähteä. Lopulta lähtevät ja se on ihanaa, koska telkkaria huudatetaan meilläkin täysillä ja sekä minä, eläimeni että naapurit kärsivät siitä.

Mun äiti ja moni muukin tuntemani ikäihminen toimii myös noin. Tiedän kuitenkin,että tykkäävät kun käyn ja haluavat kommentoida ohjelmaa mulle.

Itseäni ei hirveästi kiinnosta Emerdalen käänteet tai Hengenvaarallisesti lihavien elämä.Niitä kuitenkin minulle selostetaan.

Koska kyse on iäkkäistä ihmistä,joiden elämänpiiri on iän myötä kaventunut ja TV ohjelmat rytmittää arkea,en ala protestoida ja vaatia Tv: n sulkemista.Käyn kylässä ja annan heidän katsoa ohjelmiaan.

Puhumalla nämä ratkaistaan. Kyllä omille vanhemmille luulisi pystyvän sanomaan, että voisko noi kolmannet viittomakieliset uutiset tuosta jo sammuttaa. Tai että nyt on telkkari liian kovalla. Jos taas ohjelma on vanhukselle oikeasti jotenkin tärkeä, voin vaikka katsoa sen hänen kanssaan tai käydä sillä välin kaupassa. Tuskin ne lempiohjelmat kestävät koko vierailun aikaa ja ehtii sitten jutellakin.

Sitten taas vähän vieraamman vanhuksen kanssa olisi ihan yksi lysti, mitä tämä puuhaa. Jos tulee semmoinen tunne, että vanhus katsoo mieluummin ohjelmia kuin tapaa minua, en enää jatkossa häiritse hänen TV:n katseluaan läsnäolollani. 

Mulla on oikeastaan ainoa läheinen juuri tälläinen. Hän on reilu 70v. Käyn hänen luona 1-3 kertaa vuodessa. Hän katsoo joka ikinen arkipäivä 16-20 välin telkkaria. Ja hänelle on turha sanoa mitään tuona aikana, koska ei yksinkertaisesti nää ja kuule muuta, kun telkkarin. plus että ääni on ihan hirveän kovalla (eikä edes ymmärrä englantia).

Pahin on ollut niinä jouluina, kun kaunarit on tullut. Ruoka saa rauhassa jäähtyä, kun kaunarit pitää nähdä. Ei mahdu omaan päähäni tuo. Itselläni ei ole edes telkkaria ollut ainakaan 15 vuoteen. En seuraa kuin yhtä ainoaa sarjaa netissä (2 x 20 min jaksoa viikossa). 

Tuo tuntuu siksikin ahdistavalta, että olen muutenkin hyvin yksinäinen ja tuo kyseinen henkilö on oikeastaan ainoa, jota henkilökohtaisen avustajani lisäksi kasvokkain tapaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä äiti sulkee aina telkkarin, kun menemme hänelle kylään. Hänellä ikää 90 v

Samoin meillä, kun äiti oli 90 v. Nyt kun hän on 96, hän pitää telkkarin päällä.

Vanhoja ihmisiä alkaa ymmärtää oikeasti vasta sitten, kun on itse pari vanhaa saattanut päähän asti tai on itse kunnolla vanhenemassa.

Sitä tulee vähitellen aina vaan enemmän tapojensa orjaksi, tulee vaivoja ja muuta jotka saa jäämään kotiin mieluummin kuin juoksee kylillä, tulee aivoverenkiertohäiriöitä ja altshaimeria. Ihminen voi taantua aivan hämmästyttävän nopeasti, liukastut ja lyöt pään ja se on siinä, tai saat aivohärön ja se on siinä.  Sitä voi vain toivoa että itse saisi kaatua saappaat jalassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä äiti sulkee aina telkkarin, kun menemme hänelle kylään. Hänellä ikää 90 v

Samoin meillä, kun äiti oli 90 v. Nyt kun hän on 96, hän pitää telkkarin päällä.

Vanhoja ihmisiä alkaa ymmärtää oikeasti vasta sitten, kun on itse pari vanhaa saattanut päähän asti tai on itse kunnolla vanhenemassa.

Sitä tulee vähitellen aina vaan enemmän tapojensa orjaksi, tulee vaivoja ja muuta jotka saa jäämään kotiin mieluummin kuin juoksee kylillä, tulee aivoverenkiertohäiriöitä ja altshaimeria. Ihminen voi taantua aivan hämmästyttävän nopeasti, liukastut ja lyöt pään ja se on siinä, tai saat aivohärön ja se on siinä.  Sitä voi vain toivoa että itse saisi kaatua saappaat jalassa.

olet varmaan oikeassa. Sitä näin keski-ikäisenä luulee, että he ovat samoja ihmisiä, vain hitaampia. Mutta ehkä näin ei olekaan? 

 

ja jep, onni on hänellä, joka saa lähteä saappaat jalassa.

Meillä on myös appivanhemmilla aina tv päällä kun mennään sinne. Siellä vahtaavat  jotain Emmerdalea tai muuta sarjaa, tai hiihtokisoja (ja nää appivanhemmat on suht nuoria, edelleen alle 60v). Siinä sitten kyläillessä katsellaan telkkua ja ehkä vähän jotain jutellaan. Itse en ole ollenkaan tottunut tuollaiseen, meillä kotona oli tv eri huoneessakin ja laitettiin aina kiinni kun vieraat tuli, joten alkuun ihmetytti kyllä kovasti. On siihen sitten tottunut. Ja nyt kun lapsia niin ovat itsekin alkaneet sulkea telkun, ne kun ei aina lapsille sopivia ohjelmia ole. 

Mun miehen mummo kyllä vielä dementoituneenakin aina sammutti telkkarin ja ryhtyi touhuamaan kahvia, kun sinne meni kylään. Vaikka kaiken muun ajan käytännössä sitä vahtasikin. Sen sijaan tunnen useita nuorempia ihmisiä joilla se tv pyörii taustalla kaiken aikaa ja sitä sitten katsotaan enemmän tai vähemmän koko vierailun ajan.