Lue keskustelun säännöt.
IS: Kodittomuus, terveyden menetys ja epätoivo, Alisa Sieppi ja Ulriikka Virtanen avautuvat pohjoisen unelman nurjasta puolesta
04.03.2024 |
Moni haaveilee lähtevänsä Lappiin elämään rauhallista elämää keskelle upeaa luontoa ja henkeäsalpaavia maisemia. Kaikki ei kuitenkaan aina mene yhtä kiiltokuvamaisesti kuin Instagram postauksissa.
Kommentit (17)
Laita nyt koko uutinen tähän kun maksumuurin takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös tämä Alisa Sieppi ole Sara Siepin sisko? Luulin että he nimenomaan ovat pohjoisesta.
Kukaan täysipäinen ei lähde Lappiin. Lappiin meneminen viestii vakavista mielenterveyden tai elämänhallinnan haasteista jo ennen Lappiin lähtemistä.
Hieman sivusta kommentoin, en ole kyseistä juttua lukenut.
Asun nyt Lapissa, muutama vuosi sitten palasin tänne perheeni kanssa.
Paluumuuttoa edelsivät vuodet etelässä isossa kaupungissa ja ulkomailla. Mieheni on etelästä kotoisin.
Nyt mietin mikä ihmeen mielen häiriö oli tulla tänne. Ehkäpä lähes koko aikuisiän asuminen muualla kuin Lapissa oli hämärtänyt kokemukseni siitä kuinka takapajuista, sisäänlämpiävää ja sulkeutunutta täällä on.
En ole matkailualalla, eikä ole miehenikään, ja perheellisinä biletyskulttuuri on vierasta. Työpaikoista sanoisin kuitenkin, että meno on melkoista villiä länttä välillä.
Olemme molemmat mieheni kanssa ihan asiallisia ihmisiä, korkeakoulutettuja ja yleensä pidettyjä kollegoita. Ystäviä ja tuttuja on kertynyt aina, missä olemmekaan asuneet.
Lapissa olen alkanut kyseenalaistaa itseäni, ammattiosaamistani, koko persoonaani. Ystävystyminen tai edes tutustuminen ihmisiin on mahdotonta. Työssä vedetään mattoa alta, eikä mikään määrä keskustelua, ahkeruutta, sopeutumista, asioista selvää ottamista, you name it, auta.
Olisimme lähteneet jo takaisin etelään aikoja sitten, mutta nuorempi sukupolvi näyttä olevan fiksumpaa. Eli lapset ovat löytäneet kavereita ja talvilajeista harrastuksia.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että Lapin keikkaa on tullut tarpeeksi. Paluu etelään on suunnitelmissa.
Tämä on vain minun kokemukseni. Ehkä on muita, joille elämä Lapissa on ollut täyttymys ja täyttä unelmaa. Kaikille ei niin käy.
Ei voisi Lappi vähempää kiinnostaa matkailun tai asumisen kannalta. Vihaan lunta, jäätä ja talvea enkä halua asua jossain jumalan selän takana missä ainoat aktiviteetit ovat joko vaellus, poronhoito ja ryyppäys. Olen kuullut, että paikallisiin on vaikeaa tutustua jos tulee etelästä ja tuossa joku jo aiemmassa viestissä asiasta puhuikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lappiin meneminenhän on kielletty etelän veteliltä saamelais käräjät ovat kieltäneet kulttuurin omimisen heille kelpaa ainoastaan valtion tuet.
En menisi Lappiin vaikka saisin 10 000 e kuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hieman sivusta kommentoin, en ole kyseistä juttua lukenut.
Asun nyt Lapissa, muutama vuosi sitten palasin tänne perheeni kanssa.
Paluumuuttoa edelsivät vuodet etelässä isossa kaupungissa ja ulkomailla. Mieheni on etelästä kotoisin.
Nyt mietin mikä ihmeen mielen häiriö oli tulla tänne. Ehkäpä lähes koko aikuisiän asuminen muualla kuin Lapissa oli hämärtänyt kokemukseni siitä kuinka takapajuista, sisäänlämpiävää ja sulkeutunutta täällä on.
En ole matkailualalla, eikä ole miehenikään, ja perheellisinä biletyskulttuuri on vierasta. Työpaikoista sanoisin kuitenkin, että meno on melkoista villiä länttä välillä.
Olemme molemmat mieheni kanssa ihan asiallisia ihmisiä, korkeakoulutettuja ja yleensä pidettyjä kollegoita. Ystäviä ja tuttuja on kertynyt aina, missä olemmekaan asuneet.
Lapissa olen alkanut kyseenalaistaa itseäni, ammattiosaamistani, koko persoonaani. Ystävystymi
Kaikki Lapin hehkuttajat joita tunnen tekevät muuten etätöitä :D Eli eivät joudu olemaan toksisissa työyhteisöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen täysin samaa mieltä tuosta kommentista, jossa mainitaan etätyöt.
Olen myös saanut osani toksisista työyhteisöistä Lapissa.
Sote-alalla olen ja tottunut kohtaamaan työssäni kaikenlaisia ihmisiä. Mutta yleensä ne hurjimmat tapaukset olivat asiakkaita. Lapissa joutui kyllä ihmettelemään kollegoitakin.
Vierailija kirjoitti:
Olen täysin samaa mieltä tuosta kommentista, jossa mainitaan etätyöt.
Olen myös saanut osani toksisista työyhteisöistä Lapissa.
Sote-alalla olen ja tottunut kohtaamaan työssäni kaikenlaisia ihmisiä. Mutta yleensä ne hurjimmat tapaukset olivat asiakkaita. Lapissa joutui kyllä ihmettelemään kollegoitakin.
SOTE-alalla on Lapissa aina poikkeuksellisen paljon työpaikkoja avoinna. Siellä käyneenä ei tarvitse ihmetellä miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Up. Mielenkiintoista.
Lapin nurjista puolista onkin ollut juttua viime päivinä, Hesarissa kirjoitettiin lähisuhdeväkivallan yleisyydestä Lapissa.
Millaista siellä oikeasti on? Onko oikeasti kauheaa?
Vierailija kirjoitti:
Up. Mielenkiintoista.
Lapin nurjista puolista onkin ollut juttua viime päivinä, Hesarissa kirjoitettiin lähisuhdeväkivallan yleisyydestä Lapissa.
Millaista siellä oikeasti on? Onko oikeasti kauheaa?
Täältä voi taulusta 13rd katsoa tietoja hyvinvointialueittain. Pitää tosin itse suhteuttaa väkilukuun. Jotenkin en sen pohjalta havainnut Lapin olevan sen väkivaltaisempaa aluetta kuin muuallakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapissa kateus on vahvempi niin kiimaa kuin jopa savolaistakin kateutta.
Jos halutaan kauas kaikesta omiin oloihin, niin miksi ajatuksissa on aina Lappi? Suomessa on onneksi niin väljää, että ei tarvitse lähteä edes kauas pk-seutua, jos haluaa olla kaupungin vilskeen ulkopuolella. Lappihan taitaa olla aika rauhaton turisteineen ym.
Olen pääkaupunkiseudulla ja tein it-alan duunia yhdessä virtuaalitiimissä lappilaisten kanssa, ei ikinä enää.
Jatkuvaa kateutta ja skismaa akselilla Lappi-etelä (porukkaa myös Keski-Suomesta), ei minkäänlaista yhteishenkeä. Eikä edes haluttu päästä projektin päämäärään. Jo keskiviikkona alettiin huokailla onneksi on kohta perjantai ja hiihtäminen oli elämän tarkoitus.
Levillä meno on villiä ja päihdehuuruista, niin kauan kun rahaa riittää. Kausi kestää muutaman kuukauden vuodessa ja sen aikana pitää tehdä koko vuoden tili.