Nainen! Oletko koskaan ollut HUONO työssäsi?
Kommentit (26)
Riippuu miten huono määritellään. Kun opiskelin ja vielä harjoittelin koin olevani huonompi kuin pitempään töissä olleet. Siitä se ammattitaito alkoi sitten kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Kerran kesätöissä (kyökkiala) oli niin vittumainen ilmapiiri että lakkasin yrittämästä. En ole ikinä sen alan töitä tehnytkään.
Sama täällä. Joskus ysärillä olin yhden kesän ihan hirveessä persereikäkiusaajien paikassa. En ole siitä vieläkään toipunut.
Herkkä, epäsosiaalinen introvertti kuvitteli pärjäävänsä puhelinaspana ajanvaraustyössä. Siisti toimistotyö oli täyttä painajaista. Nyt jo naurattaa miten pieleen voikaan ihmisen rekrytä.
Vielä kun olin mies, niin kyllä. Nykyään naisena työelämässä, ei valittamista.
Tätä ei varmaan työksi lasketa tai joillain ehkä, mutta kerran yksi poika sanoi että eipä ollut häävi suihinotto. Sen jälkeen harjoittelin ja nykyään on tullut vain kehuja.
Aioin ensin vastata ei, koska olen mielestäni ollut hyvä myös muinoisissa kesätöissäni ja opiskeluajan hanttihommissa.
Mutta sitten muistinkin yhden paikan, jossa olin huono: opettajan työssä. Minulla ei ole opettajan koulutusta, mutta tein opiskelijana ollessani joitakin sijaisuuksia. Työ sujui korkeintaan keskinkertaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vielä kun olin mies, niin kyllä. Nykyään naisena työelämässä, ei valittamista.
Olet siis itsesi myyjä? Eiköhän tässä tarkoitettu jotakin oikeaa työtä?
Vierailija kirjoitti:
Vielä kun olin mies, niin kyllä. Nykyään naisena työelämässä, ei valittamista.
On se hupaisaa kun yli-ihmismäiset åmmåt eivät salli pienintäkään puutetta (kuvitellussa) panssarissaan. :D Ihme että tämä maa on niin kiikun kaakun kun puolet kansasta ylivertaisia älyn, tiedon ja taidon naarasjättiläisiä. Tietysti vielä häikäisevän kauniita ja seksikkäitäkin. :D
Olin joskus teininä pakkaamossa enkä osannut pakata😆. En vaan osannut. Joten piti sitten tehdä jotain muuta. Senkään jälkeen en ole uskaltanut mennä sellaisiin töihin, mitkä vähänkin sisältää jotain pakkaamista, vaikka kai se nyt jo voisi onnistuakin.
Olin huono Subwayn leipämyyjänä. En osannut pitää vakavaa naamaa vaan purskahtelin hillittömään nauruun aina kun piti jonkun asioijan kanssa puhua. Lopulta minä ja yks toinen gimma vaan hekotettiin hervottomasti tiskin takana ja ukot ja akat kälppi puljusta kiukuissaan ulos. Vieläkin hymyilyttää kun muistelen tuota aikaa. Paskantärkeille ihmisille räkättäminen on voimaannuttavaa.
Kyllä. Ensimmäinen kesätyö. Perehdytys oli: aukioloajat on 9 -17, pidä paikka pystyssä. Avaimet kouraanja se siitä. Ja siis todella olin siellä ihan yksin.
Koko ajan. Olen ollut alalla jo kohta 20v, mutta edelleen teen asiat ihan väärin. Eikä tästä tietenkään voi sanoa suoraan silloin kun joku havaitsee minun tekevän asiat väärin, vaan pitää kitistä pomolle, joka sitten kertoo joskus myöhemmin mitä tein väärin, muttei kuitenkaan kerro että missä kohteessa tein väärin. Koska sitten taas jossain toisessa kohteessa se olisikin ollut oikein ja jokin toinen tekemäni asia oli siellä väärin. Mä oon vaan niin huono.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ensimmäinen kesätyö. Perehdytys oli: aukioloajat on 9 -17, pidä paikka pystyssä. Avaimet kouraanja se siitä. Ja siis todella olin siellä ihan yksin.
Mitä jos olisi tullut varas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä kun olin mies, niin kyllä. Nykyään naisena työelämässä, ei valittamista.
On se hupaisaa kun yli-ihmismäiset åmmåt eivät salli pienintäkään puutetta (kuvitellussa) panssarissaan. :D Ihme että tämä maa on niin kiikun kaakun kun puolet kansasta ylivertaisia älyn, tiedon ja taidon naarasjättiläisiä. Tietysti vielä häikäisevän kauniita ja seksikkäitäkin. :D
Mitä sä oikein riehut siellä? Ota ne lääkkeesi, jos olet ymmärtänyt niitäkään hakea.
Olen ja potilas kuoli. Miksi olin huono? Olin vasta opiskelija ja minut lähetettiin hoitamaan potilasta josta ei ollut kokemusta. Tavallaan se oli siis ohjaajan vika mutta myös minun kun en uskaltanut kieltäytyä. Valmistuin kyllä mutta hoitajan työtä en koskaan pystynyt tekemään. En tosin muutkaan kun sain trauman joka lopulta johti eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Olin joskus teininä pakkaamossa enkä osannut pakata😆. En vaan osannut. Joten piti sitten tehdä jotain muuta. Senkään jälkeen en ole uskaltanut mennä sellaisiin töihin, mitkä vähänkin sisältää jotain pakkaamista, vaikka kai se nyt jo voisi onnistuakin.
Älä huoli, mulla on vähän sama kokemus. Minut laitettiin ekassa työpaikassani tekemään tyyliin helpointa hommaa koko talossa. Enkä onnistunut siinä! Muistan tunteneeni itseni silloin kaikkien aikojen luuseriksi ja pahinta oli, että kuulin sivukorvalla kuinka muut supattivat ettei se edes totakaan asiaa osaa. Se oli ihan HIRVEÄÄ ja päätin etten koskaan enää mene työelämään.
Onneksi kuitenkin sain kotoota runsaasti tsemppaamista ja rohkaisua. Muuten olisi jäänyt työelämä tuohon kokeiluun, se on ihan vissi ja varma.
Nykyisessä työpaikassani itse perehdytän nuoria ja olen todella överi-empaattinen ja huomioin sen, että jos joku homma ei vaan luonnistu jollain, kokeillaan sitten iloisella mielellä jotain muuta. Olisinpa saanut sellaista kohtelua silloin nuorena itsekin.
Olin huono poimimaan mansikoita ja kitkemään rikkaruohoja.
Mies ei saa vastatako? Miksi vain naisilta kysytään?
Kerran kesätöissä (kyökkiala) oli niin vittumainen ilmapiiri että lakkasin yrittämästä. En ole ikinä sen alan töitä tehnytkään.