Mikä juttu tää on, että kaikki nuoret haluaa lähteä lukemaan psykologiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulupsykologeista ainakin on huutava pula.

no onhan kaikista psykologeista pula. Mutta se ei ole bisnes, ja nämä samaiset nuoret haluaa rahaa.

ap

Jos vuosiansiot on 180 000 e, niin kyseessä ei vielä ole bisnes?

tunnen aika monta psykologia. Vain yhdellä on lähelle tuollaiset tulot. Henkilöstojohtaja. Muilla tulot alle 4000 e kk.

Aika jännä, kun kuitenkin psykologeja haetaan kissojen ja koirien kanssa, luvataan 5000€ jo heti lähtöpalkaksi.

puhutko yrityspuolelta?  Nämä minun tuttuni ovat sairaaloissa ja kouluissa.

Epävarma taloustilanne ja työllistymisen vaikeus ajaa nuoret tähän.

Jos on kiinnostunut ihmistieteistä tai ihmisten auttamisesta vaihtoehtojahan on yliopistossa runsaasti aina sosiaalitieteistä antropologiaan. Mutta varmaa työllistymistä ja hyvää palkkaa on tarjolla lähinnä psykologeille.

Vierailija kirjoitti:

Minun silmissäni täysi huuhaa-tiede. 

Psykiatria sitten asia erikseen. Miksei se oikea tiede kiinnosta nuoria (naisia)? Niille olisi kysyntää ja kova palkka. 



Onneksi ei lukiossa ollut pakko edes tuota höpölogiaa käyä. 

 

N39

Mikä tekee psykiatriasta enemmän tieteellistä kuin psykologiasta? Käytännössähän psykiatrian diagnoosit pohjautuvat psykologiaan, ne ovat käyttäytymistieteellisiä luokituksia. Tietenkin psykiatreilla on lääketieteellinen pohjakoulutus, mutta heillä ei ole lääketieteellistä diagnostiikkaa. Lääkkeiden vastetta tutkitaan vain kvantifioitujen tuntemusten ja tulkintojen kautta, eli kyselylomakkeilla, eikä noilla häiriöillä oikeasti ole mitään sellaista spesifiä biologista pohjaa, että diagnosointiin tarvittaisiin lääketieteellistä osaamista paitsi ehkä jossain tilanteissa erotusdiagnostiikan tekemiseen, kun halutaan erottaa käyttäytymisen/toiminnalliset ongelmat somaattisista. Sekä lääketieteessä että käyttäytymistieteissä käytetään aivan samoja tilastomatemaattisia menetelmiä, niissä tutkitaan vain eri tason ilmiöitä ja psykiatriassa tosiaan ei ole mahdollista tunnistaa, tutkia eikä diagnosoida häiriöitä lääketieteellisellä eli somaattisella tasolla. Lääketieteenä psykiatria on epäonnistunut ala, koska se ei ole miljardien rahan hassauksesta huolimatta onnistunut löytämään mitään kliinisesti merkitseviä biologisia korrelaatteja, joista olisi hyötyä diagnostiikassa ja hoidon kehittämisessä. Esimerkiksi ansioitunut aivotutkija Raymond J. Donald kumppaneineen kirjoittivat vuonna 2022 julkaistussa artikkelissaan Functional neuroimaging in psychiatry and the case for failing better että viimeisen 30 vuoden aikana psykiatrian alalla on julkaistu yhteensä 16 000 artikkelia, mikä on huomattavan paljon enemmän kuin monilla muilla aloilla, mutta tästä huolimatta tutkimuksesta ei ole löytynyt yhdenkään psykiatrisen häiriön tai sen dimension neurobiologista ulottuvuutta. He toteavat, että on vaikea olla yhtymättä kritiikkiin, jonka mukaan psykiatrian hallitsevin piirre on sen tietämättömyys: sen piirissä hoidetuilla häiriöillä ei ole etiologiaa eikä biologisia määritelmiä, vaan pyrkimys selvittää häiriöiden etiologia on ollut vuosikymmenien aikana pelkkä liuta epäonnistumisia. Käytännössähän psykiatriassa ainoa lääketieteellinen ulottuvuus on erinäisten psykoaktiivisten aineiden tyrkyttäminen, ja näidenkin aineiden vasteita ei voi tutkia somaattisella tasolla ja esimerkiksi lukuisia meta-analyyseja sisältävän laajan tutkimuskatsauksen The efficacy of psychotherapies and pharmacotherapies for mental disorders in adults: an umbrella review and metaanalytic evaluation of recent metaanalyses (2022)  mukaan niiden keskimääräinen vaste on heikko ja useimmiten kliinisesti merkityksetön, eli psykiatri ei pysty erottamaan sitä, syökö potilas plaseboa vai ei. Kyseessä on käytännössä siis uskomushoitoa höystettynä käyttäytymistieteellisillä teorioilla ja diagnooseilla. 

Vierailija kirjoitti:

Epävarma taloustilanne ja työllistymisen vaikeus ajaa nuoret tähän.

Jos on kiinnostunut ihmistieteistä tai ihmisten auttamisesta vaihtoehtojahan on yliopistossa runsaasti aina sosiaalitieteistä antropologiaan. Mutta varmaa työllistymistä ja hyvää palkkaa on tarjolla lähinnä psykologeille.

Psykologia on ollut jo pitkään suosittu ala. Myös palkkaus on vasta joitakin vuosia sitten noussut paremmalle tasolle. Uskon siis selityksen olevan joku muu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo nähdäkseni ole mikään uusi ilmiö. Itse olin lukiossa 15 vuotta sitten ja psykologia oli silloinkin trendiala. Jos nyt vähän ikävästi sanotaan, niin se kiinnostaa varsinkin ylianalysointiin taipuvaisia tyttöjä sekä opiskelijoita, joilla on itsellään ongelmia. Toki psykologeille riittää töitä Suomessa.

Alalle pyrkii todellakin niitä, joilla itsellään on mt-ongelmia, tämähän ei ole mikään salaisuus. "Lääkäri paranna itsesi" ikivanha sanonta.

Alapeukuista huolimatta olen kuullut tämän olevan ihan totta. Varmaan suurimmalla osalla psykan opiskelijoista on jokin diagnoosi. Kuulemma jonkinlainen sisäpiirivitsikin alalla. 

Nämä on näitä stereotypioita jollaisia jokaisesta ammattialasta on, olivat ne totta tai ei. Kyllä ihan ammatista riippumatta kuka tahansa voi psyykkisesti sairastua, ihan samalla tavalla kun lääkäri voi sairastua fyysisesti. Psykalle on perinteisesti halunneet sellaiset tunnolliset kympin tytöt, joilla hyvin voi olla alttiutta esim. uupumukseen. Mutta uupumus ja masennus koskettaa niin isoa osaa ihmisistä jossain vaiheessa elämää, että eipä tuossa mitään erikoista ole.

Ihan mukavaa tässä tienaa. Yrittäjänä varsinkin. On myös oman elämän kannalta erittäin hyödyllinen taitosetti. En tiedä olisinko pystynyt toisen ammatin edustajana löytämään näin hyvää puolisoa, toimimaan äitinä tällä tavoin, jne. Eipä ainakaan kaduta.

Vierailija kirjoitti:

Ihan mukavaa tässä tienaa. Yrittäjänä varsinkin. On myös oman elämän kannalta erittäin hyödyllinen taitosetti. En tiedä olisinko pystynyt toisen ammatin edustajana löytämään näin hyvää puolisoa, toimimaan äitinä tällä tavoin, jne. Eipä ainakaan kaduta.

Niin että sinun kohdallasi suutarin lapsilla on kengät? Ei vaan, hyvä juttu kannaltasi. Taitosetti kuulostaa tosin vähän hassulta termiltä tässä yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

Koulupsykologeista on kova pula koko maassa. Se on lakisääteinen palvelu, joka on taattva kaikille koululaisille. Koulupsykologi tekee mm. viralliset luki-testit ja adhd-arviot ja on väylä adhd-lääkitykseen (antaa lähetteen lääkärille oman arvionsa pohjalta) ja kirjoittaa Kelaan suosituksen neuropsykologisesta tuesta, jolla oppimisvaikeuksinen saa henk.koht. kouluavustajan. Se on erittäin haluttu virka, koska pelkoa työttömyydestä ei ole, palkka on yli mediaanin ja saa itse päättää, mihin haluaa mennä töihin.

Syntyvyys on niin heikkoa että tulevaisuudessa ei ole montaa koulua saati koulu psykologia.

hakupainealat oikeustiede, lääketiede, psykologia, kauppatiede, tekniikka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo nähdäkseni ole mikään uusi ilmiö. Itse olin lukiossa 15 vuotta sitten ja psykologia oli silloinkin trendiala. Jos nyt vähän ikävästi sanotaan, niin se kiinnostaa varsinkin ylianalysointiin taipuvaisia tyttöjä sekä opiskelijoita, joilla on itsellään ongelmia. Toki psykologeille riittää töitä Suomessa.

Itse olin lukiossa 35 v sitten, ja silloin kaikki psykologiasta kiinnostuneet leimattiin itsekin hulluiksi. 

Jag var väldigt intresserad av psykologi och är det i någon mån fortfarande. Då man fick för sig att man studerar vad man har mest passion för och som fortfarande ger levebrödet i denna dag, tackar man sin lycka att man inte började med psykologi.

Det är inget fel på psykologin men de som studerade det samtidigt som man själv studerade annat, var de som mest behövde psykisk hjälp. Intressant var det på psykkans fester men det närmast p.g.a. hur snurrig en människas hjärna kan vara, trots att den genomför akademiska studier. Fascinerande.

Idag skulle jag aldrig i livet köpa ens en minut av konsultation av de virrpannorna.

Hoitavat omaa nuppiaan.