Joku väitti täällä äsken, että syyhy tarttuisi julkisesta liikenteestä tai vaatekaupasta. Ei pidä paikkaansa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010256662.html
"Suurin tartuntariski on aina suorassa, intensiivisessä fyysisessä kontaktissa. Nopeat kontaktit kuten kätteleminen tai halaaminen eivät vaaraa yleensä aiheuta, Lakoma selventää."
"Usein tartunnat leviävät samassa taloudessa, jossa perheenjäsenet ovat läheisissä tekemisissä keskenään. Jos perheessä jaetaan vaatteita, vuodevaatteita tai pyyhkeitä, joita ei jokaisen käyttökerran jälkeen pestä, voi syyhy tarttua myös niiden välityksellä, Lakoma kertoo."
"Hotellihuoneen lakanat. Sellaisista lakanoista, joissa on nukkunut joku muu eikä niitä ole pesty ennen kuin niihin siirtyy seuraava nukkuja, voi siis tartunnan saada. Sen sijaan hotellin lakanoihin voi hypätä huoletta, eikä hotellivierailulle tarvitse ottaa mukaan omia lakanoita tai makuupussia."
"Junassa, lentokoneessa ja bussissa voi myös matkustaa levollisin mielin, sillä Lakoman mukaan penkeiltä tartuntaa ei voi saada."
"Syyhy ei tartu kovilta pinnoilta, joten julkisesta vessasta tartuntaa ei voi saada, Lakoma kertoo."
"Syyhy ei tartu myöskään vaatenaulakosta: tartuntariski on olemassa vain, jos tartunnan saaneen käytössä olleet vaatteet pukee itse päälleen heti pesemättä niitä välissä."
"Seksikontaktissa syyhy voi tarttua, sillä intensiivinen ihokontakti on merkittävä tartuntatapa, Lakoma kertoo."
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kuvitella, että tarttuisi bussista, kun ei saatu perheen sisälläkään tarttumaan. Ja ihan oikeasti se aika tartunnan saamisen ja selkeän oireilun välillä voi olla todella pitkä. Esim. mulla meni 8 viikkoa enkä tuossakaan vaiheessa ollut vielä sellaisessa tilassa, että olisin ollut kutinan takia täysin hermoraunio.
Syyhystä ei itse asiassa tiedetä, miksi kaikkiin ei tartu. Monella se voi olla myös tarttunut, mutta täysin oireeton.
Se tiedetään vanhastaan, että ihmisillä, joilla on heikentynyt immuunipuolustus, syyhy tarttuu helpommin ja lähtee pois vaikeimmin. Iho on elin ja siinä on puolustusmekanismeja, jotka torjuvat vieraita taudinaiheuttajia ja loisia. Esim HIV-potilailla on usein vaikeaa syyhyä.
Tässä mielessä en yhtään ihmettele, että meidän kolmihenkisessä perheessä minä perussairas sain syyhyn, joka oli aika sitkeäkin, mutta muut perusterveet eivät saaneet, tai ainakaan he eivät saaneet oireita. Tosin meillä oli myös hyvin erilliset elämät- jokaisella oma huone, omat pyyhkeet, omat sohvatkin jne, voi olla, että se pelasti tartunnoilta.
Luulen että syyhyn viime aikainen leviäminen liittyy jotenkin ihmisten heikentyneeseen immuniteettiin, kun koronakin on jo ehditty sairastaa moneen kertaan.
Vierailija kirjoitti:
No miten sitä on sitten kouluista ja päiväkodeistakin saatu jos ei muka millään tartu?
Päiväkodissa voisi hyvin tarttua lasten mennessä toistensa sänkyihin. Tai työntekijä pukee vahingossa toisen lapsen vaatteet toiselle päälle. Käsipyyhkeestä tai lasten leikeistä joissa ollaan lähekkäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka muka käyttää samaa pyyhettä kuin muut ihmiset, nukkuu samoissa lakanoissa joissa joku toinen on nukkunut tai pukeutuu toisen ihmisen pesemättömiin vaatteisiin??? Ällöttävä ajatus!
Useimmat ihmiset sovittavat vaatteitq kaupassa, siitä se helposti tarttuu.
Aika monilla on perheessä esim keittiössä vain.yksi käsipyyhe.
Aika moni pesee perheenjäsenten vaatteet samassa koneellisessa yhdessä.
Samassa koneellisessa voi hyvin pestä vaatteet, kun lämpötila on 60C tai korkeampi.
Ja erikseen pesusta ei ole mitään hyötyä, jos lämpötila on vain 40C. Se ei puhdista syyhyä, luteita, hikeä, bakteereja, viruksia ym.
Miksi syyhysiivous on niin tärkeää, jos hotellissa riittää pelkkä lakanoiden vaihto ja perussiivous muutaman tunnin välein tulevien asiakkaiden välillä? Miksi kotona pitäisi pestä koko ajan pyykkiä? Puolipitoinen vaate vain samaan kaappiin muiden kanssa. Eihän se siirry tekstiilistä toiseen ja on kuollutkin kun vaikka ylihuomenna penkoo samaa kaappia. Onhan kaupoissakin sovitettavia vaatteita sitä paitsi. Miksi kotisohvalle pitäisi tehdä mitään? Sama sohva tai muu pehmustettu kaluste ei haittaa mitään työpaikalla tai oppilaitoksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja, mikä disinformaatiokampanja tässäkin ketjussa, kun luullaan, että syyhy tarttuisi ilman kosketusta tai vaatteiden läpi! Joo joo, ja HIV tarttuu ilmasta!
Isojen kaupunkien ruuhkabusseissa esimerkiksi ei ole temppu eikä mikään koskea vaikka ventovieraan paljasta kättä useaan kertaan matkan aikana. Se bussi kun on TÄYNNÄ ja ihmiset heiluu sinne tänne.
Kaupassa myös tulee käpälöityä asioita paljain käsin. Jos jollain se syyhy on ja asioi siellä kaupassa, niin tottakai se saattaa levitä. Syyhy elää pinnoilla kuitenkin 1,5 päivää.
Syyhy ei leviä kovilta pinnoilta. Et sä sitä mistään makaronipaketista saa.
Päästiin eroon voiteella ja ivermektiinillä. Vaati organisointia ja ison siivouksen. Ensin perehdyin punkin elinkiertoon ja ohjeisiin, suunnittelin paperille missä järjestyksessä mitäkin tehdään. Varoajat triplattiin ja siivoukset tehtiin monessa välissä huolella.
Ostin lääkkeet, jätesäkkejä, kertakäyttöhanskoja jne. Suljin turhat tilat, keräsin jätesäkkeihin turhat tekstiilit, sohvatyynyt, päiväpeitot ym. ja puolipitoiset vaatteet valmiiksi lajiteltuna. Pussien päälle lappu milloin pestään. Pesu aloitettiin vasta viikon päästä, joten vähennettiin riskiä saada se niistä takaisin pyykkiä käsitellessä. Kengät ja ne takit, joita ei voi pestä, vietiin erilleen muista vaatteista 2 viikoksi. Käytettiin toisia sen aikaa. Matot imuroitiin ja rullattiin sivuun. Sohvat imuroitiin huolella ja peitettiin puhtailla lakanoilla.
Vanhatkin pyykit säilöttiin viikon ennen pesua. Ennen voidekäsittelyä lakanat pesuun, ja voidekäsittelyn jälkeen pestiin taas lakanat, lisäksi tyynyt ja peitot. Petarit ja patjat imuroitiin ja petarit käännettiin ympäri. Kaikki varovasti kertakäyttöhanskoilla. Pyyhkeet vaihdettiin rasvauksen jälkeen. Yritettiin käyttää vaatteita, joita ei oltu pitkään aikaan käytetty. Kaikki pyykit voidekäsittelyn jälkeen kerättiin erilleen, ei samaan kuin aiemmat. Nekin odotti viikon ennen pesua. Kaikki pyykkihuolto varovasti hanskoilla, vaikka varoaika kulunut. Normaali pyykkikaappi otettiin käyttöön vasta sitten, kun oli tehty toinen rasvaus ja saatu kaappi pestyä välissä tyhjäksi. Sauna lämmitettiin 2 tunniksi 80 asteeseen, mutta ei käytetty ennen toista rasvausta, tavaroita ei saunotettu eikä pakastettu.
Rasvattiin huolella, yritettiin myös päänahkaan ja erityisesti kaikkiin kutiseviin kohtiin ja jos ihossa näkyi mitään näppylää. 1 tuubi ei riitä isolle miehelle. Rasvauksen jälk päivänä siivottiin huolella. Imuroitiin. Vessa, hanat, suihkut, kahvat, katkaisijat, puhelimet, tietokone, kaukosäätimet, pinnat, kaikki käsin koskettu, pyyhittiin kloritella tai asiaan soveltuvilla puhdistispyyhkeillä. Puhelimet useasti. Tehtiin paljon asioita varmuuksi hanskoilla. Kellot, korut nahkahanskat, vyöt suljettiin pusseihin pariksi viikoksi. Dödöt, meikit pois käytöstä, uudet tilalle. Hammas- ja hiusharjat uusittiin tai matkapakkauksista tilalle sellaiset, joita ei ollut käytetty aikoihin. Partahöylä, kynsisakset, kaikki desinfioitiin, uusittiin tai laitettiin odottamaan.
Toinen kierros ihan melkein 2 vkon kuluttua, että kaikki uudet punkit ehtisi kuoriutua, muttei vielä lisääntyä. Näin saadaan kaikki ötökät hengiltä (ellei resistentti kanta) ja täytyy vain varoa saamasta sitä uudelleen tekstiileistä tai pinnoilta. Jos ivermektiiniä oli vain yksi annos, se otettiin voiteluiden välissä.
Rasvausten välillä ei vaihdettu lakanoita (vaikka moni kertoo vaihtaneensa joka pvä). Käsipyyhkeitä vaihdettiin usein. Toisen kierroksen jälkeen melkein samat siivoukset. Pyykkäys jatkui vielä pari kk, varoajasta huolimatta aina hanskoilla likapyykit ja puhtaita otettiin käyttöön vanhemmasta päästä. Matot ja päiväpeitteet ym. käyttöön vasta toisen kierroksen jälkeen, ja sohvalta otettiin lakana pois ja imuroitiin taas.
Yksittäisiä näppylöitä voi tulla kuivaan ihoon vielä pari kk. Kun nesteen puristaa pois ja voitelee kohdan, niin kutina loppuu heti. Ne tulee samoihin kohtiin, missä on ollut aiemminkin. Jos tulee uusia käytäviä tai kokonaan uusi kohta syyhyää, häätö on epäonnistunut.
Oireilevat kohdat voi yrittää peittää vaatteilla, ettei niistä punkit leviäisi ympäriinsä.
Mulla on ollut useamman kuukauden ajan syyhy nuorempana. Se kesti ja levisi, kun lääkärit ei löytänyt oikeaa syytä. Hoidettiin ihotupin tulehduksena kolmesti. Sitten kävin ihotautilääkärillä ja tämä kättelyssä jo näki mistä on kyse.
Meidän perheessä kuusi lasta ja aikuiset. Sen lisäksi mä olin aika innokas yökyläilijä tuohon aikaan. Kyllä, syyhysenä mennä röntystin pitkin kyliä, nukuin milloin kenenkin sukulaisen nurkassa tai kavereilla. Kotonakin aika usein nuorempi sisarus nukkui vieressä.
KUKAAN MUU EI SAANUT TARTUNTAA. Ei meillä kotona, eikä kukaan kaverikaan tunnustanut. Olisin maksanut lääkkeet heillekin. Olin vielä teini, ettei seksi ollut vielä juttu.
Ärhäkämmin esim täit nappaa kiinni, vaikkei nekään mitään helppoja ole. Madoista ei ole ollut kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi syyhysiivous on niin tärkeää, jos hotellissa riittää pelkkä lakanoiden vaihto ja perussiivous muutaman tunnin välein tulevien asiakkaiden välillä? Miksi kotona pitäisi pestä koko ajan pyykkiä? Puolipitoinen vaate vain samaan kaappiin muiden kanssa. Eihän se siirry tekstiilistä toiseen ja on kuollutkin kun vaikka ylihuomenna penkoo samaa kaappia. Onhan kaupoissakin sovitettavia vaatteita sitä paitsi. Miksi kotisohvalle pitäisi tehdä mitään? Sama sohva tai muu pehmustettu kaluste ei haittaa mitään työpaikalla tai oppilaitoksessa.
Sama siivous kuin täiden ja kihomatojen kanssa.
Tän täytyy olla juoni saada ihmiset käyttämään julkisia kulkuvälineitä ja pyörimään muutenkin julkisilla paikoilla ilman huolenhäivää kun pitää vähätellä syyhyn tarttumista joka käänteessä.
Syyhy ei todellakaan tarvitse mitään pitkää iho kontaktia, riittää että yksi syyhypunkki naaras on tipahtanut esim. tuolille jolle istut julkisessa kulkuvälineessä ja se tarttuu sinuun.
Jos punkki voi tarttua syyhyn omaavan sohvalta, miksei se tarttuisi julkisesta paikasta myös? ei punkki tajua missä se penkki on tai mihin penkille se tipahtaa, syyhyisen kotiin vai julkisella paikalla tai julkisessa kulkuvälineessä olevaan
Parhaat neuvot nyt kehiin, miten tätä *askaa voi välttää???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi syyhysiivous on niin tärkeää, jos hotellissa riittää pelkkä lakanoiden vaihto ja perussiivous muutaman tunnin välein tulevien asiakkaiden välillä? Miksi kotona pitäisi pestä koko ajan pyykkiä? Puolipitoinen vaate vain samaan kaappiin muiden kanssa. Eihän se siirry tekstiilistä toiseen ja on kuollutkin kun vaikka ylihuomenna penkoo samaa kaappia. Onhan kaupoissakin sovitettavia vaatteita sitä paitsi. Miksi kotisohvalle pitäisi tehdä mitään? Sama sohva tai muu pehmustettu kaluste ei haittaa mitään työpaikalla tai oppilaitoksessa.
Sama siivous kuin täiden ja kihomatojen kanssa.
"Sama siivous kuin täiden ja kihomatojen kanssa" Ei pidä muuten paikkansa. Syyhysiivous on aivan next level verrattuna siivoukseen mikä pitää tehdä jos on täitä. Syyhyssä ei voi edes käyttää samoja kenkiä, auto pitää siivota lattiasta kattoon turvavöitä myöden. Kaikki pinnat mitä ei voi pestä, pakastaa tai pakata säkkeihin ja laittaa syrjään pitää pyyhkiä hoidon ajan ja tosiaan, pyykit pitää käsitellä kumihanskat kädessä ja vaatteita pitää vaihtaa päivittäin. Lisäksi jos syyhyssä vie vaikka parvekkeelle tavarat näissä lämpötiloissa, menee syyhypunkki horrokseen josta se herää vasta viikkojen päästä siitä kun tavarat tuotu takaisin sisälle.
Miten se ei muka tartu hotellista? Ei niitä sänkyjä ja sohvia imuroida asiakkaiden välissä. Mitä jos siivoojalla on syyhy ja pöllyttää vuodevaatteita paljain käsin? Ja kuka muka imuroi junan penkit?
Tuo jonkun trollin väite ettei hotelleissa vaihdettaisi lakanoita on omituinen. Kyllä sen huomaisi hotellihuoneeseen mennessä, jos joku olisi jo nukkunut lakanoissa, koska eivät ne nukkumisen jälkeen ole enää koskaan yhtä suorasti ja tiukasti asetettuina kuin vaihtamisen jälkeen.
Kyllähän se niin on, että ne jotka syyhyrumban siivouksineen ovat joutuneet tekemään ymmärtävät, että syyhy todellakin voi tarttua helposti mistä vaan.
Niillä kenellä ei ole ymmärrystä siitä mitä se todellinen pyykirumba siivouksineen syyhyn aikana on, uskovat tuohon ettei syyhy tartu kuin pidempi aikaisessa kosketuksessa.
Itse olen sitä mieltä, että ei voida kertoa "totuutta", koska kuka sen jälkeen uskaltaisi käyttää joukkoliikennettä, veisi lapsiaan tarhaan ym. ym. Epäkypsä punkki elää 7vrk pinnoilla ja huonolla tuurilla syyhyn voi saada nopeassakin kosketuksessa ja esim.vaikka joukkoliikenteestä.
Viime vuonna Vaasassa on saatu uusia tutkimustuloksia syyhystä joita alettiin vasta silloin päivittämään syyhynhoidon suhteen, joten uskon myös, että paljon tällä hetkellä lehdissä antaa haastatteluja sellaiset lääkärit joilla ei välttämättä oikeasti ole edes viime hetken tietoja.
Vierailija kirjoitti:
Miksi syyhysiivous on niin tärkeää, jos hotellissa riittää pelkkä lakanoiden vaihto ja perussiivous muutaman tunnin välein tulevien asiakkaiden välillä? Miksi kotona pitäisi pestä koko ajan pyykkiä? Puolipitoinen vaate vain samaan kaappiin muiden kanssa. Eihän se siirry tekstiilistä toiseen ja on kuollutkin kun vaikka ylihuomenna penkoo samaa kaappia. Onhan kaupoissakin sovitettavia vaatteita sitä paitsi. Miksi kotisohvalle pitäisi tehdä mitään? Sama sohva tai muu pehmustettu kaluste ei haittaa mitään työpaikalla tai oppilaitoksessa.
Tsot tsot! Ajattelet liian fiksusti. Käsky on käynyt, kuljetaan vaan laumana. Jos julkisten penkeistä tai kirjaston sohvasta tauti ei tartu, se ei tartu, koska niin sanotaan.
Ensi viikolla voi jo tarttuakin ja sitten laumana uskotaan, koska niin sanotaan.
Saattaa toki olla, että penkki- tai sohvapassilla ei tartu mikään. Se on hyvä huomioida heti, jos niinkin sanotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka muka käyttää samaa pyyhettä kuin muut ihmiset, nukkuu samoissa lakanoissa joissa joku toinen on nukkunut tai pukeutuu toisen ihmisen pesemättömiin vaatteisiin??? Ällöttävä ajatus!
Useimmat ihmiset sovittavat vaatteitq kaupassa, siitä se helposti tarttuu.
Aika monilla on perheessä esim keittiössä vain.yksi käsipyyhe.
Aika moni pesee perheenjäsenten vaatteet samassa koneellisessa yhdessä.
Useimmat ihmiset tilaavat vaatteet netistä sovittamatta.
Useimmat käyttävät keittiössä talouspaperia eivätkä mitään epähygieenisiä yhteiskäsipyyhkeitä.
Vaatteet pestään tietenkin 60 asteessa, jotta ne puhdistuvat varmasti.
Sillä ei ole mitään merkitystä, jos useammat tekevät jotain, jos vaikka 2 kymmenestä eli 20% ei tee sitä. Se on Suomessa yli miljoona ihmistä kuitenkin.
Monella on vaikka sohvalla torkkupeitto, jota kaikki käyttävät. Ehkä kankainen kauppakassi, jota käyttää kaikki. Monella saattaa olla matto, jonka päällä lapset leikkivät keskenään tunteja. Tuolinpäällyksiä tuoleissa, jossa kaikki perheen jäsenet istuvat.
Tottakai kodeissa on paljon kankaisia asioita, joita perheenjäsenet käyttävät ja koskettavat vuoronperään. Eikä jossain perheessä sillä keittiöpyyhkellä ole mitään merkitystä, jos puolisot muutenkin harrastavat keskenään seksiä ja nukkuvat samassa sängyssä.
Vierailija kirjoitti:
Parhaat neuvot nyt kehiin, miten tätä *askaa voi välttää???
Ensinnäkin käytä pitkiä housuja paksusta kankaasta ja vaihda ne joka päivä. Kesällä varsinkin monet naiset istuvat paljaalla iholla kaikkialle. Toiseksi ole mielummin kuivaamalla kätesi, kun käytät pyyhkeitä, joista et ole varma. Selkeästi ne viihtyvät käsissä, joten ehkä niitä käsiä kannattaa pestä usein ennenkuin ne ehtivät kaivautumaan ihon alle. Istu vain koville pinnoille.
Pidä jokaisen vaatteen käyttöväli ainakin 3 päivää. Kyseessä on pieni hämähäkki eläin, jolla on todella pienet jalat. Se ei pitkiä matkoja kykene liikkumaan. Mutta jos se on vaatteessa, niin tärkeää on ettei se ehdi ihosi alle.
Tarkkaile muiden ihoja ja onko niissä merkkejä syyhystä. Jos on, välttele näitä henkilöitä. Tällä hetkellä, en sovittaisi vaatteita ja netistäkin tilattuna odottaisin vähintään 4 päivää ennen käyttämistä. En menisi elokuviin, enkä teatteriin, en istuisi bussissa ja välttelisin ruuhkabusseja.
Osasyy miksi ei uskota että syyhy tarttuisi helposti voi olla se oli todella helposti hoidettavissa aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Miten se ei muka tartu hotellista? Ei niitä sänkyjä ja sohvia imuroida asiakkaiden välissä. Mitä jos siivoojalla on syyhy ja pöllyttää vuodevaatteita paljain käsin? Ja kuka muka imuroi junan penkit?
Tottakai se voi tarttua, mutta jos sen sanoo ääneen, niin kuka varaa enää yhtäkään hotellihuonetta Helsingistä? Sama kuin Pariisin ludeongelma. Kuka haluaa sieltä vuokrata huoneen? Samoin elokuva ja tavalliset teatterit.
Ei haluta, että ihmiset varmuuden vuoksi jäävät kotiin. Se on suuri taloudellinen menetys firmoille. Tämä ongelma tulee pahenemaan, kunnes lääkkeiden hinnat laskevat ja käyttöön saadaan heti tehoavat lääkkeet. Ei jotain muutaman viikon jälkeen 30% todennäköyydella toimivia monen kymmenen euron voiteita.
Nyt pitää saada pop up pisteet, jonne voi helposti mennä tarkastettavaksi, jos vähänkin epäilee ja lääkkeiden hinnat mataliksi ja vanhuksille, jotka eivät kykene voitelemalla itseää, niin suunsisäiset lääkkeet heti ja apua heille siivoamiseen. Ja ne lääkkeet mitkä on hyväksytty muualla Euroopassa, niiden tulisi olla myös hyväksyttyjä Suomessa.
Tietämäni syyhytartunta tuotiin Lontoosta koulun opiskelumatkalta. Yöpymiset edullisesti jossain motellitason majoituksessa.
Syyhy ehti tarttua edelleen seurustelukumppaniin. Lääkäri oli aluksi epäillyt atopiaa ja lääkityksen alku viivästyi.