Lue keskustelun säännöt.
Kerrostaloasuminen ahdistaa
29.02.2024 |
Asumme puolisoni kanssa noin vuosi sitten ostamassamme uudessa kerrostalokolmiossa, sinänsä rauhallisella paikalla luonnon helmassa. Nyt kuitenkin molempia - itseäni vielä enemmän - on alkanut ahdistamaan kerrostalossa asuminen. Yläkerran lasten jatkuva töminä ja melske ovat raivostuttavia, mutta "normaaleja elämisen ääniä".
Puolisoni kanssa ollaan molemmat asuttu käytännössä aina omakotitaloissa, eikä tähän kerrostaloelämään oikein tahdu sopeutua. Olemme päättäneet laittaa asuntomme myyntiin, vaikkakin sitä hintaa, jonka siitä maksoimme, emme tule saamaan. Vuokralle laittaminenkaan ei oikein houkuttele, sillä käsirahaa seuraavaan asuntoon taas tarvitsisi.
Oma hyvinvointi menee kuitenkin kaiken edelle. Toivottavasti tässäkin tilanteessa asuntokauppa kävisi ja viimeistään ensi keväänä pääsisi omakotitaloon...
Kommentit (61)
No on teillä ongelmat. Mutta hyvä, että varaa valita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki eivät viihdy kerrostalossa, hyvä kun havaitsitko ajoissa ja ymmärrätte tehdä asialle jotain.
Kuka keksi kerrostalon pitäisi vangita. Teidän, että kennostoissa asuu ampiaisia. Mutta miksi sellainen ihmisille?
Jokaisessa kerrostalossa tulee olemaan vähintään se yksi kerrostalokyttääjä. Yksi häirikkö. Ja yksi kuspää taloyhtiön hallituksessa.
Asunnoissa on kaikissa puolensa ja paljon riippunee elämäntilanteesta mikä sopii tai sopimatta Itse sinkkuna olen hyvlläni ettei ole pihaa, josta huolehtia tai talon nurkkia joiden pystyssä pitämisestä olisin yksin vastuussa kun päivään mahtuu niin paljon muutakin askaretta ja puuhaa...
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän. Aika monella (kuten itselläni) ei ole mahdollisuutta muuhun. Silloin se vasta ahdistaakin....
Voi sitten olla ihminen tyhmä, eikö sitä asumista kerrostalossa olisi voinut ensin kokeilla vuokralla, jos on noin ummikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrostalot vetävät itseensä semmoista sakkia, jotka eivät yksin pärjää muualla. Ei taida olla montakaan kerrostaloa Suomessa, jossa ei olisi vähintään yksi asunto kaupungin sosiaalitoimen kautta järjestetty.
On onni asua kerrostalossa, kun koko rapun asukkaat ovat sivityneitä ihmisiä. Ei tupakan polttajia, ei suitsukkeita, ei huutavia ja möliseviä ihmisiä. Ei löyhkäävän sörsselin keittäjiä. Pari koiraa, mutta ovat ihan suloisia omistajineen. Pihahommat hoitaa huoltoyhtiö, talous hyvin hoidettu ja kotimme remontoitu. Kiitos teille naapurini🥰
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalot vetävät itseensä semmoista sakkia, jotka eivät yksin pärjää muualla. Ei taida olla montakaan kerrostaloa Suomessa, jossa ei olisi vähintään yksi asunto kaupungin sosiaalitoimen kautta järjestetty.
Niin ja oli uusi tai vanha, kallis tai halpa asunto-osakeyhtiö, niin sinne tulee vuorenvarmasti jossain vaiheessa sosiaalitoimen asukki. Ja häiriöt mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minun elämälaatu nousi uusiin mittoihin kun muutettiin maalle, ei naapureita ole haittana ja saa tehdä mitä haluaa,
käsistä kätevä pitää tietysti olla, toisin kuin kerrostalojen uusavuttomat tumpelot jotka eivät varmaan osaa esim. vetoakselia vaihtaa tai laittaa traktoriin ketjuja
Asuttiinkin vuokralla n. puoli vuotta, mut ei sillon ollu tällasta ahdistusta...nyt vaan toivotaan, et menis kaupaksi joskus ja pääsis veks...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät viihdy kerrostalossa, hyvä kun havaitsitko ajoissa ja ymmärrätte tehdä asialle jotain.
Tuskin sellaista "asuin taloa" onkaan, joka sopisi kaikille. Oman omakotitalon paras ja pahin puoli on se, että monesti olet kaikesta siihen liittyvästä vastuussa yksin.
Sinkkumies
Meidän kerrostalo on rauhallinen, ja itse asun ylimmässä kerroksessa, kulmahuoneistossa. Ihana rauha, kaunis maisema kolmeen suuntaan näkymät, neliöitä vajaa 80 ja lasitettu partsi. Sukulaiset huonokuntoisia, eivät jaksa kiivetä portaita, itikat ei jaksa lentää niin korkealle, joten viihdyn todella hyvin. Kerrostalokyttä on mutta se hiljennetään yleensä aika pian. - Omakotitalossa ei tekeminen lopu, parisuhde aikanaan kärsi kovasti kun oli pieniä lapsiakin, rivitalossa on pelkkiä huonoja puolia - naapuri korvat hörössä omalla pihallaan koska kaikki puhe kuuluu, pihahommat, kalliit remontit, lunta, hiekkaa ja jopa irrallaan juoksevia eläimiä voi tulla avoimesta ovesta, ja pienessä rivitaloyhtiössä kytät voi olla vielä pahempia kuin kerrostalossa. Kerrostalo forever!
Vierailija kirjoitti:
On onni asua kerrostalossa, kun koko rapun asukkaat ovat sivityneitä ihmisiä. Ei tupakan polttajia, ei suitsukkeita, ei huutavia ja möliseviä ihmisiä. Ei löyhkäävän sörsselin keittäjiä. Pari koiraa, mutta ovat ihan suloisia omistajineen. Pihahommat hoitaa huoltoyhtiö, talous hyvin hoidettu ja kotimme remontoitu. Kiitos teille naapurini🥰
Odotappas!
Kaupungin sosaalitoimi jo katseleekin listassa seuraavana sinun kerrostaloa...etkä mitään voi. Vuokranantaja katsoo että varma vuokra kun yhteiskunta maksaa.
Nim. Kokemuksia on.
Pentujen töminässä on se hyvä puoli, että kasvavat nopeasti ja riehunta loppuu. Muutama vuosi sitten tömisi minunkin naapurissa, nyt ovat perheen kersat jo teinejä, ja hengailevat jossain ihan muualla kuin kotonaan. Taloyhtiössä nykyään mukavan rauhallista, vaikka naapurit edelleen samat kuin ennenkin.
Nykyään ihmisillä ei ole käytöstapoja. Lasten jatkuva meuhkaaminen ja kolistelu, tömistely EIVÄT OLE NORMAALEITA ASUMISEN ÄÄNIÄ. Tuollainen on asumisrauhan häirintää. Siitä saa valittaa, näiden lasten vanhemmat ovat ilmeisesti tätä ihanaa nykyajan junttisakkia, koska meillä on oikeus, itseasiassa heillä ei ole mitään oikeutta häiritä muita asukkaita. Koirat eivät saa myöskään häiritä muita asukkaita millään tavalla. KAIKILLA ON OIKEUS ASUMISRAUHAAN MYÖS KERROSTALOSSA.
Sanoisin että minkäänlainen kommuuniasuminen ei ole ihmisen puuhaa. Asun rivarissa ja naapurista kuuluu kakaran töminät ja reippaat kävelyt yhtä hyvin kuin edellisen kerrostalokämpän yläkerrasta
Ei ole kerrostalo ihmistä varten. Opiskeluaikoina asuin vuosia, niissä taloissa ei juuri lapsia ollut niin yleensä aika rauhallista. Pahimmillaan silti heräili keskellä yötä kauheaan paukkeuseen yläkerrasta.