Herkkuja joista et lapsena tykännyt, mutta aikuisena rakastat?
Kommentit (22)
Homejuusto. No, oikeastaan Aura, en pidä kaikista homejuustoista.
Emmental oli oudon väkevää lapsena.
setämiehen kulli. toki kohteliaisuudesta imin kun tarjottiin.
Kaalilaatikko, ylipäätään kaaliruuat.
Majoneesisalaatit.
Lanttulaatikko.
Punajuuri (paitsi borssikeittoa en edelleenkään syö).
Pulla, jostain syystä en pikkulapsena pitänyt pullasta lainkaan.
Homejuustot.
Juustot, mämmi ja kaikki jouluruoat.
Vierailija kirjoitti:
Homejuusto. No, oikeastaan Aura, en pidä kaikista homejuustoista.
Emmental oli oudon väkevää lapsena.
Aura maistuu ammoniakille. Roquefort se olla pitää tai Stilton.
Oliivit oli kauheinta lapsena. Toisaalta en ihmettele koska ne oli niitä veteen säilöttyjä halvimpia vihreitä. Ja Campari. Molemmat karvaita makuja joista harva kakara tykkää.
Kylmäsavulohi, tosin tässäkin tarkkaa minkä merkkistä 🙂
Vierailija kirjoitti:
setämiehen kulli. toki kohteliaisuudesta imin kun tarjottiin.
Minun enoni oli pessyt kullinsa kun olin tyttö.
Vierailija kirjoitti:
Oliivit oli kauheinta lapsena. Toisaalta en ihmettele koska ne oli niitä veteen säilöttyjä halvimpia vihreitä. Ja Campari. Molemmat karvaita makuja joista harva kakara tykkää.
Meillä taas lapset söi oliiveja kourakaupalla, jos antoi (ovat aika suolaisia). Mutta lapsena siis Campari oli sinulle yksi kauheimmista... mä en kyllä lapsena juonut camparia, eikä ole tullut mieleen tarjota omille lapsillekaan.
Marsipaani ja karvasmanteli ainakin. Myös kasvikset maistui kamalilta, mutta nykyään en voisi kuvitella syöväni ateriaa ilman kasviksia.
Pitsa. Tehtiin kyllä hyvin harvoin mutta en tykännyt lapsena ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Pitsa. Tehtiin kyllä hyvin harvoin mutta en tykännyt lapsena ollenkaan.
Sama, tosin en varmaan nykyäänkään pitäisi suurimpana herkkuna sitä meidän itsetehtyä pizzaa, jossa oli paksu pohja, kastikkeena ketsuppi ja täytteenä montaa eri lihaa ja ehkä jotain sipulia.
No kahvi.