Teologista pohdintaa ristiäisistä
Olin ristiäisissä viikonloppuna ja moni asia jäi vaivaamaan pienen ihmisen mieltä.
En kuulu kirkkoon mutta uskon Jumalaan eli ainoa " ongelma" tässä suhteessa on se etten kykene sisäistämään kaikkia kirkon näkemyksiä ja raamatun kirjoituksia. Näistä yksi todella hyvä esimerkki on ristiäiset.
Pappi paasasi siitä miten lapsi kastetaan pois synnistä, liitetään Jumalan kirjoihin jne. Miten ihmeessä pieni lapsi voi olla syntinen? Jos mietitään raamatun kirjoituksia niin Jeesus on raamatun mukaan sanonut " lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta" eli tässä on yksi niistä ristiriidoista joita en voi ymmärtää.
Olen kai todella kieroutunut mutta oli melkoisen piinaavaa istua penkissä kuuntelemassa lähes tunnin puhetta em. tekstien ympärillä kun mieli tekisi nauraa tai vaihtoehtoisesti kysyä papilta siitä miten hän voi puhua noin ristiriitaisia asioita näkemättä niissä mitään ongelmaa.
Ei tästä tekstistä taida tulla mitään, en osaa pukea tätä asiaa järjellisesti kirjoitettavaan muotoon.
Kommentit (35)
noidda kahdessa mainitsemassasi asiassa on kyse ei jutuista.
Kaste on liiton merkki, merkki siitä että Jumalan armo " puhdistaa" lapsen perinynnistä, siis siitä joka sen omenan syönnin jälkeen on saanut kaikki ihmiset taipuvaiseksi pahaan ja pois jumalasta. SE on ihmisellä syntiinlankeemuksen jälkeen sisäsyntyinen taipumus, joten myös lapset ovat perisyntisiä. Raamatun, alkukirkon ja pitkään roomalaisaikaan kyseessä oli myöskonkreettinen syntien pois peseminen joka kannatti tehdä vasta ihan ennen kuolemaa, jotta kaikki tulisi mahdollisimman hyvin pois pestyksi. Me olemme sittemin luopuneet tuosta,, sen armokäsityksen takia.
Ne lapset, joiden kaltaisten Jumalanvaltakunta oli, taas eivät olleen Jumalanvaltakunnan saajia synnittömyytensä vuoksi, vaan siksi, että " lapsen usko" on yksinkertaista ja konstailematonta ja osaa ottaa suuret kokonaisuudet sieltä missä " aikuinen" tarttuu hiustenhalkomisiin ja pieniin yksityiskohtiin.
Suoraan sanottuna minua ihmetyttää todella paljon se että monet ihmiset nielevät suoraan kirkon ja raamatun opit kyseenalaistamatta yhtään mitään niistä. Olen miettinyt usein sitä aivopesun määrää joka tähän on tarvittu...
Itse olen taipuvainen ajattelemaan että jokainen joka elää elämänsä niin ettei loukkaa tahallaan läheisiään eikä aiheuta muutenkaan pahaa ei tee syntiä. Jos aiheuttaa vahingossa jotakin edellä mainittua ja pyytää anteeksi siltä jota kohtaan on toiminut väärin on " kuitannut" tämän asian. En ymmärrä miksi kirkko pitäisi sotkea tähän mukaan jollakin tavalla.
Ja silti uskon/kuulun kirkkoon. Mutta tässä halusin puuttua johonkin ihan muuhun. Meillä oli kaunis kastetilaisuus, erittäin liikuttavalla loppiaisen sanomaan liittyvällä puheella. Koko tilaisuus kesti varmaan 20 min ja oli silti melkein pisimmän kaavan mukaan.
Millä ihmeellä ihmiset edes kiinnostuvat kirkosta ja uskonnosta, jos kastetilaisuuteen pitää tuoda heti vaikeimmat mahd kysymykset pohdittaviksi ja puhua niistä jopa tunti. Ei taida innostaa uusia ihmisiä mukaan kristillisiin tilaisuuksiin. Vähän kevyemminkin voisi aloittaa, vaikka periaatteessahan tämäkin puhe sai ap:n edes vähän kiinnostumaan aiheesta
Minulla oli todella vaikea murrosikä masennuksineen ja ongelmineen ja etsin epätoivoisesti jotakin johon uskoa kun maailma tuntui täysin tarkoituksettomalta paikalta. Kahlasin läpi kaikki maailman valtauskonnot, niiden lisäksi wiccalaisuuden ja muut vastaavat uskonnot. En löytänyt mitään joka olisi antanut minulle tunteen siitä että jokin suojelee minua ja antaa tarkoituksen tälle valtavalle kaaokselle. Ainoa joka toi minulle rauhan oli luonto jota edelleen pidän kirkkonani, jossa parhaiten edelleen tunnen olevani osa jotakin suurempaa.
Lähtipä rönsyilemään aiheesta...
ap
että ilman kastetta lapsi ei ole taivaskelpoinen, eli jos sattuisi kuolemaan ennenkuin ehditään kastaa, joutuisi Helvattiin. Monet kristityt eivät kuitenkaan usko näin. Itse kuulun kirkkoon, ja kirkon herätysliikkeeseen, ja meidän piireissämme opetetaan niin, että pieni vauva on taivaskelpoinen sellaisenaan, hän on viaton, ei ole ehtinyt tehdä mitään syntiä. Kasteessa ihminen otetaan seurakunnan jäseneksi, ja se mikä pelastaa, on usko. Ja Jeesushan asetti lapsen uskon esikuvaksi.
joten en ehkä jaa katolisten ja luterilaisten käsitystä kasteen merkityksestä. Itäisessä kirkossa ei tunneta samanlaista perisynti-käsitettä. Itse ajattelen, että kasten antaa ihmiselle ikään kuin voiman elää Jumalan tahdon mukaan ja pyrkiä eroon synnistä. Vastasyntynyt lapsi ei välttämättä vielä olekaan syntinen, mutta kaste annetaan tulevaisuutta varten.
En tullut ajatelleeksi asiaa tuolta kannalta.
Ap
älä ap ihmettele turhaan ihmettele ristiäisten sinussa herättämiä tuntemuksia!
Meillä molemmat lapset on kastettu ja me vanhemmat olemme kovin maallisia eli kirkon sakramentit eivät herätä meissä suuria tunteita, ainakaan myönteisiä sellaisia. Esikeskustelussa ennen kastetta mainitsimme papille siitä, että me emme hyväksy perisyntiajattelua emmekä halua siitä kuulla ristiäisissä. Tämä oli esikoisen kohdalla. Toisen kohdalla (eri seurakunnassa) pappi vaikutti heti niin järkevältä ihmiseltä ettei tätä edes tarvinnut ottaa puheeksi. Hyvin kauniisti ne papit tilaisuuksissa puhuivat ja sopivan lyhyesti.
Ne, kenelle tulee hesari, lukekaapa tämän päivän lehdestä mitä kuohuntaa seurakunnissa on ollut kun naispappeuden vastustajat pakotetaan samoihin työvuoroihin naispappien kanssa. Aiemmin vuorot on soviteltu niin, ettei näitä ihmisiä ole ollut samoissa vuoroissa. Joku miespappi kertoi, että hän katsoo raamatun ohjeiden sitovan häntä niin, ettei hän voi hyväksyä naispappeutta. Ajatelkaa; aikuinen mies, päällisin puolin terve ja silti voi ajatella noin! Normit johdetaan jostain historiallisesta, aikaiseensa maailmankuvaan nojaavasta kirjasta. Jep jep.
Vaimoni äiti on töissä lääkäriasemalla, joka tarjoaa myös työterveyspalveluja. Kuuleman mukaan seurakuntien työntekijät ovat yleisin asiakasryhmä ja vaivat ovat psyykkisiä. En ihmettele.
aika monet ristiäiset käyneenä oon huomannut että yleensä " virallinen osuus" kestää max 20min...
Vierailija:
Normit johdetaan jostain historiallisesta, aikaiseensa maailmankuvaan nojaavasta kirjasta. Jep jep.
ristiriitaa, Raamatun tulisi olla jokaiselle uskovalle ehdoton auktoriteetti, koska se on Jumalan sanaa.
Sen sijaan ongelmallista on se, miten kirkot ja uskonnot tulkitsevat Raamattua. Jeesuksen kastekäsky on varsin selväsanainen, ensin usko ja sitten kaste. Kaste on sinettinä syntien anteeksisaamiselle ja uudestisyntymiselle. Näin ollen oikeasti lasta ei voi kastaa, koska hän ei usko. Näin ollen lapsi, joka on vain kastettu, mutta joka ei usko, ei ole pelastunut. Vain usko pelastaa.
Sen sijaan ensimmäiset kristityt kastoivat myös perhekuntia, joten ehkä lapsikaste tuli siitä. Joka tapauksessa pelkkä kaste ei pelasta ketään.
Ehdotan, että tutustuisit luterialisuuden sijasta vapaisiin suuntiin ja herätysliikkeisiin kuten Vapaakirkkoon, helluntalaisuuteen, Adventismiin, joissa usko pohjautuu Jumalan sanaan ja joissa on käytössä aikuiskaste.
Jehovilla ja Mormoneilla taas ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa.
vaan ihmisten oman ymmärryksensä mukaan kirjoittamaa tekstiä siitä, mitä Jumala on antanut heidän ymmärtää. Ja mehän tiedämme, että ihmisten ymmärrys on aina vajavaista ja kulttuurisidonnaista.
Se on toki totta, että pelkkä kaste ei pelasta. TÄmän vuoksi kasteessa lapsille määrätään kummit, jotka kasvattavat lapsen kristilliseen uskoon.
Vierailija:
Ne, kenelle tulee hesari, lukekaapa tämän päivän lehdestä mitä kuohuntaa seurakunnissa on ollut kun naispappeuden vastustajat pakotetaan samoihin työvuoroihin naispappien kanssa. Aiemmin vuorot on soviteltu niin, ettei näitä ihmisiä ole ollut samoissa vuoroissa. Joku miespappi kertoi, että hän katsoo raamatun ohjeiden sitovan häntä niin, ettei hän voi hyväksyä naispappeutta. Ajatelkaa; aikuinen mies, päällisin puolin terve ja silti voi ajatella noin! Normit johdetaan jostain historiallisesta, aikaiseensa maailmankuvaan nojaavasta kirjasta. Jep jep.
Herää kysymys, miksi te jumalattomat kuulutte kirkkoon, jos ette edes usko. Taitaa tämä suomen luterilainen kirkko kohta maallistua ja kadottaa täysin yhteyden Jumalaan, kuten Ruotsin kirkko on jo tehnyt vihkimällä homopareja, ei ihme, että Ruotsissa on ollut massiivisia myrskyjä ja tulvia tämän päätöksen jälkeen. Jumala on aina ollut myös säiden ja ilmojen herra.
Jumala on pyhä, eikä siedä sitä, että Häntä pilkataan ja Hänen sanaansa väheksytään, koska kaikki pilkka, väheksyntä, Jumalan ja Jumalan sanan yläpuolelle asettuminen ja sen korvaaminen ihmisen omilla tulkinnolla on lähtöisin paholaisesta. Eräänä päivänä tulette näkemään, että Jumala hallitsee kaikkia ja myös teitä.
Meillä ortodokseilla kasteeseen liittyy aina myös mirhavoitelu, jossa lapsen ajatellaan saavan Pyhän Hengen voiman. Kaste tekee lapsen osalliseksi Kristuksen pelastustyöstä ja mirhavoitelu taas Pyhästä Hengestä. Tarkoituksena siis on antaa lapselle " aseet" lopuuelämää varten taistella pahaa vastaan ja saavuttaa omassa elämässään Jumalan kaltaisuus.
Tuo läntinen perisyntikäsite on minulle kyllä ihan vieras. Olisi kiva, jos joku pystyisi sitä vähän selventämään.
9
" Minäkin olen uskossa, enkä näe Raamatun opeissa mitään
ristiriitaa, Raamatun tulisi olla jokaiselle uskovalle ehdoton auktoriteetti, koska se on Jumalan sanaa. "
Eh, olet varmasti ihan mukava ihminen, mutta mielestäni on aidosti hurjaa, että on paljon ihmisiä, jotka ajattelevat noin: raamattu on jumalan sanaa.
Ajatella. On olemassa joku kirja, joka on koottu eri aikakausien ja eri kirjoittajien teksteistä. Tämä kirja on jumalan sanaa. Miettikääpä sitä.
Vierailija:
vaan ihmisten oman ymmärryksensä mukaan kirjoittamaa tekstiä siitä, mitä Jumala on antanut heidän ymmärtää. Ja mehän tiedämme, että ihmisten ymmärrys on aina vajavaista ja kulttuurisidonnaista.Se on toki totta, että pelkkä kaste ei pelasta. TÄmän vuoksi kasteessa lapsille määrätään kummit, jotka kasvattavat lapsen kristilliseen uskoon.
Ihmisten kirjoittamaa, mutta Pyhästä hengestä tullutta.
Jokaiselle oikealle kristitylle Raamatun ja vain Raamatun tulisi olla ylin auktoriteetti, koska se kertoo kristitylle kaiken mitä hänen on tarpeen tietää.
Eli vaikka olenkin kristitty, en oikein allekirjoita tuota " Raamattu on ylin auktoriteetti" . Meillä ortodokseilla on Raamatun lisäksi auktoriteettina Kirkon traditio ja roomalaiskatoliset taas lisäävät tähän vielä paavin. Itse näen, että Raamattu on olennainen ja tärkeä (tärkein) osa kirkon traditiota, mutta sen tulkitsemiseen tarvitaan aina myös Kirkon auktoriteetti, se ei siis yksistään ole uskon ylin ohje samaan tapaan kuin protestanteilla.
Vierailija:
Meillä ortodokseilla kasteeseen liittyy aina myös mirhavoitelu, jossa lapsen ajatellaan saavan Pyhän Hengen voiman. Kaste tekee lapsen osalliseksi Kristuksen pelastustyöstä ja mirhavoitelu taas Pyhästä Hengestä. Tarkoituksena siis on antaa lapselle " aseet" lopuuelämää varten taistella pahaa vastaan ja saavuttaa omassa elämässään Jumalan kaltaisuus.Tuo läntinen perisyntikäsite on minulle kyllä ihan vieras. Olisi kiva, jos joku pystyisi sitä vähän selventämään.
9
Olen ihan aidosti kiinnostunut eri uskonnoista eikä tarkoitukseni ole lainkaan väheksyä kenenkään uskoa missään mielessä. Kunnioitan jokaisen henkilökohtaista uskoa ja toivon että myös minun uskoani kunnioitettaisiin.
Täällä kukaan ei ole hyökännyt minua vastaan eikä käännyttänyt, en sitä tarkoita mutta valitettavan usein irl olen törmännyt tähän. Ihmisten välinen kunnioitus kuuluu mielestäni myös samaan kategoriaan toisten loukkaamisen kanssa, toista ja hänen ajatuksiaan ei voi mitätöidä loukkaamatta häntä. Uskovat puhuvat usein rakkauden ja suvaitsevaisuuden puolesta mutta monilta tämä puuttuu käytännön teoissa.
Vierailija:
Eh, olet varmasti ihan mukava ihminen, mutta mielestäni on aidosti hurjaa, että on paljon ihmisiä, jotka ajattelevat noin: raamattu on jumalan sanaa.
Ajatella. On olemassa joku kirja, joka on koottu eri aikakausien ja eri kirjoittajien teksteistä. Tämä kirja on jumalan sanaa. Miettikääpä sitä.
jotka eivät tunnusta Raamattua ehdottomaksi auktoriteetiksi ja pidä Raamattua Jumalan sanana.
Samalla myös ihmettelen näiden " kristittyjen" sokeutta, kun he eivät edes tunnista sitä pimeyden valtakunnan ääntä, joka laittaa heidät väheksymään Raamattua ja Jumalaa. Eikö heissä ole Pyhää henkeä, joka sanoo heille mikä on pimeästä ja valkeudesta. Käsittävätkö he edes, että tässä maailmassa on myös paholainen, joka aikaansaa ihmisessä Jumalan ja Raamatun väheksymisen. Käsittävätkö he, että he itseasiassa kuuluvat pimeyden valtakuntaan.
Voi käydä, että näille " kristityille" käy kuten Jeesus sanoi, " Minä en tunne teitä." Jeesukselle Jumalan sana oli ehdoton auktoriteetti ja niin sen tulisi olla jokaiselle kristitylle, vaikka kukaan meistä ei pysty elämään Raamatun mukaan ja vain Jeesuksen Kristuksen ristinkuolema on se, joka pelastaa syntisen ihmisen.
Miksi muuten kirjoitat Jumalan pienellä?
ja sitä mieltä, että teologiset kysymykset ovat yhtä isoa ristiriitaa. ;)
Lasten syntisyydestä on kristinuskossa kahta käsitystä. Toisen mukaan lapset ovat koko luomakunnassa pesivän perisynnin alaisia ja siis syntisiä. Kasteen katsotaan puhdistavan heidät synnistä.
Toinen käsitys taas on tämä mainitsemasi " lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta" , jonka mukaan lapset ovat sellaisinaan uskovaisia ja siis Jumalalle kelvollisia.
Itse kallistun jälkimmäiseen näkemykseen. Jos Jeesus asetti lapsen meille aikuisille uskon esikuvaksi, niin ei ole mitään syytä ajatella ettei lapsen usko olisi oikeaa uskoa.