Onko pakko olla kiinnostunut tieteellisestä tekstistä, jos aikaa valmistua yliopistosta????

kyllähän sitä yliopistossa joutuu lukemaan pakollisena opuksia, jotka eivät kiinnosta pätkän vertaa. Mutta AUTTAA tietysti todella paljon asioiden omaksumisessa, jos on myös kiinnostunut. Voi kun mäkin olisin ollut kiinnostuneempi omasta alastani, olisi tullut nopeammin valmista...

kääntäjän pitäisi tuntea käätämisen teoriaa ja filologin filologiaa...

Jos ei jaksa lukea kurssikirjojakaan, opinnot voivat käydä aika raskaiksi. Luonnontieteilijänä sanoisin, että mahdottomiksi, mutta ehkä jossain kielitieteissä voi silti porskuttaa läpi.



Tuleva työnkuva sanalaa sen, paljonko työssä tarvitsee teoriaa ja " tiedettä" . Tutkijat paljon, esim. tuotekehittelijät aika paljon, opettajat eivät niin paljon (vaikka tieteestä kiinnostunut opettaja varmasti pystyy tarjoamaan enemmän kuin rutiiniasiat opettava). Moni päätyy alalle, jolla ei ole paljoakaan tekemistä perustutkinnon alan kanssa.



Minusta (akateemisella uralla olevana) on sääli, jos yliopistossa ei opi tieteellisen ajattelun perusteita.

kuten opettajankoulutuksessa, kyllä se teoria on aivan välttämätöntä. Muutenhan voi sitten ruvata kouluavustajaksi tai lastenhoitajaksi. Ei kaikkien akateemisen tutkinnon suorittaneiden tarvitse olla kiinnostunut tutkijan urasta, mutta tietyt teoreettiset opukset on vaan kahlattava läpi. Ne rakentavat sitä pohjaa sille muulle, vähemmän teoreettiselle asialle. Jossain vaiheessa opintoja se teoriakin alkaa paremmin elämään käytännössä. Ja jos ei, voit ap miettiä oletko sittenkään valinnut oikeata alaa.

oletko koskaan lukenut jotain kielitieteellistä tekstiä? Esim. yleistä kielitiedettä, jota kieliä lukevat käyvät läpi yliopistossa. Ei sitä nyt niin vaan porskuteta läpi. Eivät luonnontieteet ole ne ainoa oikea tieteenlaji, vaikka luonnontieteilijät niin haluaisivatkin kuvitella.

Vierailija:

Itse opiskelen alaa, jonka teoreettiset opukset eivät kiinnosta PÄTKÄNVERTAA. Tiedän, että niidenkin opiskeluun on syynsä ja kyllähän mä opiskelenkin, jos on pakko... mutta pitäiskö " kunnollisen" yliopisto-opiskelijan jossain vaiheessa olla oikeasti kiinnostunut tieteellisestä liirumlaarumista? Onneksi itse työ käytännön läheistä...

'

Jos valmistua aiot, niin joudut kirjoittamaan gradun ja sehän on tieteellisen tekstin kirjoittamista!

Vierailija:

oletko koskaan lukenut jotain kielitieteellistä tekstiä? Esim. yleistä kielitiedettä, jota kieliä lukevat käyvät läpi yliopistossa. Ei sitä nyt niin vaan porskuteta läpi. Eivät luonnontieteet ole ne ainoa oikea tieteenlaji, vaikka luonnontieteilijät niin haluaisivatkin kuvitella.

Olen, mutta en tosiaankaan ole asiantuntija. Pidän kielitiedettä ihan oikeana tieteenä. On kyllä muita " tieteen" aloja, joiden tieteellisyys on minusta kyseenalaista. Esimerkiksi sosiologian piirissä on sellaista tutkimusta ja lajemminkin lähestymistapaa, jota pidän täysin turhana tieteelliseltä kannalta.

Tarkoitin vain, että luonnontieteiden osalta _tiedän_, ettei opiskelu ilman kurssikirjojen ymmärtämistä onnistu. Joillain aloilla on enemmän käytännöllisempiä muotoja suorittaa kursseja. Kielitieteen nappasin siksi, että ap oli siltä alalta ja ilmeisesti oli päässyt jonkin verran eteenpäin tuolla asenteella.

Tiedän, että mun kuuluu omaksua tieteellistä tekstiä ja teenkin niin, kun on " pakko" ... Ja olenkin oppinut, omaksunut yms. Mutta se kiinnostaako mua oikeasti lukea sitä niin on jo toinen juttu. Ja ihan mielenkiinnosta haluan tietää onko muita, jotka kyseenalaistavat kiinnostuksensa aineeseensa " tieteenä" .

Ja ap:n esimerkkihän osoittaa että kielissäkin se tökkää sitten, kun ei hallitse/jaksa/kiinnosta omaksua perusasioita. Ei siihen hataran perustan päälle sitten voi kovin hyvin rakentaa...



Ja mitä tulee tuohon sosiologiaan tieteenä: en ole sosiologi, vaan filologiaa lukenut, mutta se, ettei kaikkia asioita voi mitata ja kokein toistaa, ei tarkoita ettei se olisi tiedettä. Ja entäs muu humanistinen tiede? Hömppää varmaan luonnontieteilijästä. Ai kun olisi kiva tästä keskustella, mutta pitää lähteä töihin...

niin että pääset tenteistä siedettävin arvosanoin läpi, niin kyllä varmaan pystyt suorittamaan ne opinnot loppuun. Sääli vain, sillä se tarkoittaa että sinulla on suurimman osan opiskeluajasta aika kurjaa, kun se voisi olla innostavaa aikaa elämässäsi.



Kannattaisi yrittää skannata olisiko joku teor. suuntaus alallasi sinusta edes hitusen verran kiinnostavampi kuin muut, niin gradunteko aikanaan ei sitten olisi kovin hankalaa.



t. yo-ope

Mistä tiedät miten mun opinnot on " tökännyt" , melko hyvillä arvosanoilla menen kuitenkin, mutta oma asennevamma arveluttaa...



ap

niin kutsuttu pintasuuntautunut oppija opiskelijana. Heitä on yliopisto-opiskelijoina yllättävän paljon.



Ilkeää sanoa, ettet pärjäisi työelämässä, jos opinnoissasi on jotain käytännöllisempiä osia joista aidosti pidät. Ne ovat niitä joita useimmiten työelämässä tarvitaan.

Kun niitä käytännönläheisiäkin aloja on pilvin pimein. Viimeistään graduvaiheessa tulee ongelmia, sillä ainakin omalla alallani (yhteiskuntatieteet) se edellytti melkoista motivaatiota ja itsenäistä lukemista/teorioiden sisäistämistä. En kyllä muutenkaan olisi jaksanut opiskella monta vuotta jos en olisi pätkääkään kiinnostunut omasta alasta. Mutta tiedän kyllä monia jotka turhautuivat ja vaihtoivat alaa tai sitten saivat gradusta heikon arvosanan mutta pääsivät kuitenkin työelämään ja tykkäävät enemmän käytännöllisestä tekemisestä.



Tietysti opiskeluaika on pitkä ja motivaatio voi olla välillä pahastikin hukassa. Mutta jos et löydä motivaatiota jatkossakaan niin suosittelen että mietit olisiko olemassa sittenkin jotain mielekkäämpää tekemistä.



Mitä tulee sosiologiaan, niin sen alan tieteellisyyskriteerit tuskin ovat sinulle avautuneet jos et ole ko. alaa edes lukenut. Tiedeyhteisö on ihan oma maailmansa ja tutkimuksia arvioidaan mitä moninaisemmilla tavoilla. Jos tarkoitat opiskelijoiden harjoitustöitä tai graduja, niin niissä ei kovin kummoista tieteellisyyden astetta edellytetä, eikä opiskelijan oleteta luovan uutta tietoa.

Vierailija:

mutta oma asennevamma arveluttaa...

ap

happamia sano kettu...

kaupunkisuunnitteluun. Jos niistä on innoissaan, niin mikäs siinä, mutta perustutkinnon suorittaa mainiosti ilman että vilkaiseekaan niihin päin. Surullista mutta totta.

kestää sitä lässytystä. Olen vaan niin allerginen koko akateemisuudelle ja varsinkin kun te, armaat akateemiset, luulette, että jokaisen ihmisen haave on päästä yliopistoon ja se on niiiiiiiiin hankalaa ja vaatii vaikka mitä, että saa tehtyä Sen Ison G:n.



21

Vierailija:

kestää sitä lässytystä. Olen vaan niin allerginen koko akateemisuudelle ja varsinkin kun te, armaat akateemiset, luulette, että jokaisen ihmisen haave on päästä yliopistoon ja se on niiiiiiiiin hankalaa ja vaatii vaikka mitä, että saa tehtyä Sen Ison G:n.

21

Itsekään en toki lue aina koko julkaisua, ellen tarvitse tietoa esim. tutkielmaan tms -yleensä luen tiivistelmän, ja sitten koko tutkimusraportin, jos vaikuttaa kiinnostavalta. Ei minuakaan koko tieteenalani kenttä kiinnosta, toki on aiheita, jotka ovat vähemmän kiinnostavia. Mutta tiettyjen asioiden ja aihealueiden suhteen pidän itseäni jopa fanaattisena ;)



Eli ap, jos edes osa noista tutkimuksista tuntuu kiinnostavalta, niin hyvä. Jos on pakollisena luettavana tutkimusjulkaisuja tms., niin suosittelen lukemaan ensin ihan harjoituksen vuoksi jostakin kiinnostavasta aiheesta. Kun lukee tarpeeksi paljon niitä julkaisuja, niin oppii aika äkkiä hahmottamaan paitsi julkaisun rakenteen, myös erottamaan olennaisen epäolennaisesta. Eli se olennaisin löytyy sieltä loppupuolelta useinkin (pohdinnat, johtopäätökset).

on kyllä pakko sanoa, että riipii, kun joku matemaatikon pöllö tulee aina väittämään, että yhteiskuntatieteelliset, humanistiset yms. " pehmeät" alat ole tiedettä. Osoittaa aika suurta yleissivistyksen puutetta ja omahyväisyyttä sellaista väittää. Näiden " hömppätieteiden" juuret ovat kuitenkin usein yhtä syvällä akateemisen ajattelun historiassa kuin luonnontieteidenkin. Esim. historiassa ei voi sanoa, että 1+1=2, mutta se ei tee siitä vähempiarvoista tieteenä, vain erilaista.



Sitten ap:n kysymykseen. Omassa vuosikurssissakin oli opiskelijoita, joita ei puisevat teoriat kiinnosta, ja on selvää, ettei tällaisesta opiskelijasta yleensä mitään tutkijaa tule. Työllistyvät sitten käytännönläheisempiin hommiin. Mutta eivät niihinkään yhtä hyvin kuin ne, jotka ovat edes jonkin verran perillä alan teoriasta! Helpoin tapa antaa itsestään hölmö kuva on se, ettei tiedä alansa historiasta, teorian kehityksestä yms mitään. Kaikkea ei tarvitse lukea, eikä kaikesta tarvitse olla kiinnostunut, mutta perusasiat pitää tietää, eikä lukea aina vaan sitä raflaavinta tai mediaseksikkäintä tutkimusta. Oletan, että kuitenkin OLET kiinnostunut alastasi ylipäätään, ja luet edes jonkun verran alan kirjallisuutta tenttien ulkopuolella?!