Lue keskustelun säännöt.
Kaverin lapsi tonkii kaapit ja syö herkut pöydiltä luvatta
21.02.2024 |
Vaimon kanssa meillä ei ole lapsia ja kotimme on siististi sisustettu. Hyvä yhteinen ystävämme käy usein lapsensa kanssa kylässä, mutta meitä on alkanut tympimään lapsen jatkuva huono käytös. Lapsi tonkii kaikki keittiön ja olohuoneen laatikot ja ottaa sieltä syömisiä ilman lupaa - etupäässä makeita herkkuja. Sama käytös jatkuu jos olemme vaimon kanssa laittaneet pöydälle koristeeksi herkkuja - lapsi koskee niihin ja syö kaiken suuhunsa. Kaveri ei huomaa mitään, ei komenna mitenkään. Yhdessä kohtaa laitoimme pöydälle hedelmiä niin lapsi söi nekin. Järjetöntä touhua ja ei ole meidän tehtävä kasvattaa toisen lasta, mutta ei toisten ostamiin herkkuihin kosketa. Lapsi on todella perso makealle ja jos olemme valmistaneet ruokaa, niin lapsi on nirso eikä syö kunnolla kuin muutaman leipä palan. Lapsella ikää 6-8-vuotta emmekä me ole mitään lapsivihaajia, mutta eihän noin saa tehdä miten lapsi toimii. Vaimo ehdotti, että poistamme pöydältä kaiken, mutta mielestäni vieraan lapsen takia ei kuulu muuttaa omaa sisustustaan. Miten te toimisitte? Apuja kaipaillaan. M40
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää miten näin käyttäytyvä lapsi kasvatetaan? Meilläkin yksi lapsen kavereista tosiaan kaivaa kaikki kaapit läpi ja ottaa omin lupineen kaikki herkut mitä löytää. Lopputulos on, että jomman kumman meistä vanhemmista on aina oltava kotona kun tämä kaveri on, koska hän söisi itsensä kipeäksi asti löytämiään herkkuja. Ja on syönytkin ennen kuin huomattiin.
Minä olin tällainen lapsi. Kovassa kurissa kasvoin ja yhtään mitään herkkuja en saanut koskaan. Tavallista kotiruokaa sain kyllä, joten nälässä en ollut, mutta herkkuja kohtaan oli niin kova himo että söin jopa ulkoa maasta löytämäni karkit, koska kuten sanottu kotona ei mitään herkkuja saanut koskaan.
Tästä seurasi se, että heti kun aloin saada opintotukea (en saanut viikkorahaa) niin käytin kaikki rahat karkkiin, kekseihin, jäätelöön yms ja sairastuin bulimiaan :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syöppö on syntynyt 1.1. jonain vuonna?
Vierailija kirjoitti:
Et tiedä lapsen ikää niin provo.
se ikä sanottiin jo aloituksessa
Vierailija kirjoitti:
Syöppö on syntynyt 1.1. jonain vuonna?
En tarkkaa syntymäaikaa ja vuotta tiedä, mutta ei ole syntynyt 1.1.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa laittaa koristeeksi sipuleita, nekin ovat kauniita. Ja sanoa lapselle siten että myös vanhempi kuulee että meillä on sellaiset säännöt että vieraat eivät mene kaapeille.
Tai sitruunoita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä aika hävytön lapsi kun ei usko kieltoa. Teidän täytyy nyt vaan sanoa vanhemmalle että pitää huolen ettei lapsi syö teidän herkkuja. Ei tuossa muu auta.
Vetele remmillä näpeille ja perseelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon ikäinen lapsi on vielä niin pieni, että reipas mies ja hintelämpikin pärjää voimalla. Sanot kerran, että "pois sieltä laatikolta", ja käyt sen jälkeen nostamassa. Näin meillä on toimittu. Siitä on tullut aina jotain seurauksia isommillekin lapsille, jos ovat tehneet jotain kiellettyä.
Pöytään laitetut herkut on yleensä tarkoitettu syötäväksi. Ei aina, mutta silloin vaan naurettiin, kun eihän vieras sitä voinut tietää. Näitten vuosien aikana on käynyt vain yksi lapsi ja yksi aikuinen, jotka olisivat syöneet ihan kaiken. Niinpä silloin laitettiin tarjolle ne keksit, jotka eivät kelvanneet kenellekään muulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan kokeilleet sellaista vanhanaikaista "katsomme koko ajan lapsen perään ja estämme typeryydet" -mallia? Ja kiellätte koskemasta ruokiin, joita ei aio syödä.
Se on vanhemman tehtävä katsoa lapsen perään ja on sanottu lapselle suoraan ettei saa koskea luvatta, mutta lapsi jatkaa samaa toimintaa.
Niin onkin, mutta jos vanhempi ei sitä tee, niin sitten sen tekee "kylä" eli tässä tapauksessa ap. Jos lapsi jatkaa toimintaansa, kielletään uudestaan ja viedään lapsi vanhempiensa luokse todeten, että "Minnillä käy aika pitkäksi, hän ei jaksa olla ihmisiksi, joten eiköhän teidän ole aika lähteä kotiin". Näin voi tehdä myös kesken lounaan tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan kokeilleet sellaista vanhanaikaista "katsomme koko ajan lapsen perään ja estämme typeryydet" -mallia? Ja kiellätte koskemasta ruokiin, joita ei aio syödä.
Eihän se mitenkään käy, kun lapsi ei ole oma. Mutta ne herkut ovat, ja kaapit ja laatikot! Miten toimisitte, jos niitä menisi tonkimaan sen lapsen vanhempi, kieltäisittekö?
Miksi muka omassa kodissaan ei voi katsoa vieraiden lasten perään ja kieltää näitä? Meillä lapsiperheet pääsevät kylään vain keittiöön, jonne pääsee suoraa eteisestä. Lapsivieraskaan ei poistu vierailun aikana keittiöstä ja on koko ajan peräänkatsottavissa. Kiellän välittömästi väärästä toiminnasta, joskaan en ikinä laita mitään syötävää pöytään vain koristeeksi. Jos se on näkyvillä, on se syötävissä! Harva vanhempi sietää sitä, että kahvi ei tule tarjolle, koska minä vahdin haukkana lastaan ja siinä ohimennen tyhjennän pöytää sitä mukaa kun lapsi yrittää ennen aloittamista napsia siitä herkkuja. Tosin jotkut tarjoutuvat keittämään sen kahvin lapsensa vahtimisen sijaan...
Kenen vaimon kanssa teillä ei ole lapsia ja montako teitä siis on? Ei mulla mitään ole polyamoriaa vastaan, kiinnostaa vain.
Miksi pidätte herkkuja pöydillä, voisko vain yhden pöydän kattaa ja senkin vain siksi aikaa kun juotte kahvit.
Ja: käy trollikou- anteeksi, peruskoulu kunnialla niin palataan näihin sometrollauksiin myöhemmin, kun olet aikuinen ja kykenet kommunikoimaan.
Hyvää hiihtolomaaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laittakaa pöydälle vatiin lantun paloja.
Joka talossa on hieman eri säännöt. Kielsin kyllä lapsiani, varmuuden vuoksi "liikaa" kun oltiin kylässä, eli kuljin käytännössä pikkuisten perässä ja kieltelin vähän kaikesta, kun mieheni seurusteli isäntäväen kanssa. Ne kyläpaikat olivat niin paljon rennompia ja ihanampia, joissa isäntäväki reippaasti auttoi minua kertomalla sääntöjään, sen sijaan että mykkänä katsottiin sohvalla ja yritin arvata ilmeistä mitä saa vieras tehdä ja mitä ei.
Nyt lapset ovat jo teinejä, ja naapuruston lapset tuntuvat hakeutuvan mieluiten meille. Fiksuja poikia, mutta tarvittaessa komennan heitä samoilla äänenpainoilla kuin omiani, joskus on pitänyt sanoa napakastikin esim äänenvoimakkuudesta sisätiloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan kokeilleet sellaista vanhanaikaista "katsomme koko ajan lapsen perään ja estämme typeryydet" -mallia? Ja kiellätte koskemasta ruokiin, joita ei aio syödä.
Eihän se mitenkään käy, kun lapsi ei ole oma. Mutta ne herkut ovat, ja kaapit ja laatikot! Miten toimisitte, jos niitä menisi tonkimaan sen lapsen vanhempi, kieltäisittekö?
Öh, totta kai kieltäisin...? Sanoisin että Minna, mitä sää etsit, mä voin kyllä antaa. Ei siellä ole muuta kuin kakkuvuokia ja jotain kulhoja, tuu pois sieltä kaapilta. Ja jos vaan mykkänä jatkaisi tonkimista, niin menisin viereen katsomaan, että onko kaveri seonnut.
Vierailija kirjoitti:
Meillä saa kyllä syödä kylässä ollessa pöytään katettuja herkkuja ja ruokia, mutta heti, kun silmä välttää on sukulaisen 7 vuotias kaatamassa osan ruoista (lähinnä keksit ja karkit) äitinsä käsilaukkuun!! Omat lapset ei ikinä koskaan milloinkaan toimisi kylässä näin, koska me on juteltu, selitetty, kasvatettu!
7 vuotiaan vanhemmat ei, tietysti, koskaan sano sille mussukalle yhtään mitään.
Vanhemmat puuttukaa omien lastenne huonoon käytökseen. Toi on varastamista.
Jestas hyi! En päästäisi tuollaisia lapsia kotiini. Valehdellahan siinä kyllä pitäisi en minä kehtaisi ystävälle suoraan sanoa etteivät ole tervetulleita koska kakaransa käyttäytyy kuin pesukarhu
Kokoomuksen nuorisojärjestöön,ja heti!Hänessä on selvästi ainesta nousta vaikka ministeriksi.Meillä Kokoomuksessa arvostetaan oikeanlaista aloitteellisuutta.
Mä olen opettanut omat lapset siihen, että muualla kuin kotona ei mennä kaapeille. Tarjolle asetettuja herkkuja ei rohmuta. Katson lasteni perään kylässä, että toimivat näin.
Ihan käsittämättömiä neuvoja täällä. Kuka oikeasti alkaa ratsaamaan kaapit herkuista "lukkojen taakse", kun joku vapaan kasvatuksen tulos on tulossa kylään? Mieluummin jätän kutsumatta, jos lapsi ei osaa käyttäytyä.
Voisi kokeilla sanoa EI. Jos omat vanhemmat ei kiellä, niin sinun asiasi (tai järkevän vaimosi ;) on kieltää ei toivottava käytös. Ja tietysti ne pöydällle asetellut hedelmät ja karkit voi jo ennakkoon nostaa korkeammalle rähmänäppien ulottumattomiin.
Lapsen kasvatus on vanhemman vastuulla. Tosi normi meininkiä on kieltää lasta kaapeille menosta, jos kylässä on.
Meillä saa kyllä syödä kylässä ollessa pöytään katettuja herkkuja ja ruokia, mutta heti, kun silmä välttää on sukulaisen 7 vuotias kaatamassa osan ruoista (lähinnä keksit ja karkit) äitinsä käsilaukkuun!! Omat lapset ei ikinä koskaan milloinkaan toimisi kylässä näin, koska me on juteltu, selitetty, kasvatettu!
7 vuotiaan vanhemmat ei, tietysti, koskaan sano sille mussukalle yhtään mitään.
Vanhemmat puuttukaa omien lastenne huonoon käytökseen. Toi on varastamista.