Miksi haluat murtaa luita liukkaalla kelillä kun sen voi estää?
Olen päivystyksessä töissä. Murtumapotilaita tulee ovista ja ikkunoista. En pysty käsittää miksei liukkailla keleillä käytetä nastoja kengissä. Eihän ne autotkaan kesärenkailla kulje! Sitten haetaan närkästyneenä korvauksia kun ei ole hiekotettu. Minun mielestä tämä on täysin järjetöntä. On kuulemma niin vaivalloista laittaa tarranastat. Kyllä vaan, se minuutin turvallisuuteen panostaminen on todella vaivalloista (nauruhymiö). Kivempi on olla avuttomana kipsi jalassa tai ranteessa kuusi viikkoa sairaslomalla. Voisiko joku kertoa minulle syyn tähän koska itse en millään ymmärrä.
Kommentit (79)
Olkaa varovaisia. Itselläni on kipsi jalassa ja voin kertoa, että ei ole kivaa. Ihan perusarkijututkin menee hankalaksi.
Se vahinko tulee aina varoittamatta.
Koska tykkään kuluttaa vähiä terveydenhoidon resursseja turhaan. Tämä syy se kai yleensä on.
Tällä mummolla on tullut nastakengistä toinen nivunen ihan sairaan kipeäksi, tai oikeastaan koko sisäreisi ja toisesta jalasta polvi. Askellus on jotenkin kuitenkin niin erilaista niillä. Hammasta purren käytän niitä mutta vain pahemmilla keleillä. Muuten kitkapohjia.
Päivystyksessä sulla on myös täysin väärä kuva niistä murtumista. Sä kun näet vain ne, joille vahinko on tapahtunut. Ja kaupungin 100 000 muuta ilman nastoja kulkevaa jatkavat eteenpäin ehjin raajoin.
Kerron nyt raato rehellisesti: Koska olen ahdistunut työnhausta niin että toivon kaatuvani siten että jalka menee poikki. Mihinkään istumatyöhön en voi hakea koska niihin tarvitsee koulutuksen. Ei ole kuin peruskoulu käyty ja haen duunarihommiin, tyhjällä CV:llä.
Joka kerta saan hävetä olemassaoloani kun haen töitä. Koulutukset jäänyt kesken, tieto ei jää päähän ja näyttöjä en läpäise. Olen todennäköisesti heikkolahjainen tms.
Tarvitsen pienen hengähdystauon, olen aivan loppu henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Koska tykkään kuluttaa vähiä terveydenhoidon resursseja turhaan. Tämä syy se kai yleensä on.
Liukastumisten kustannukset ovat 600 000 000 euroa/talvi. Melkein kaikki tuosta on itseaiheutettua omalla piittaamattomuudella.
Vierailija kirjoitti:
Kerron nyt raato rehellisesti: Koska olen ahdistunut työnhausta niin että toivon kaatuvani siten että jalka menee poikki. Mihinkään istumatyöhön en voi hakea koska niihin tarvitsee koulutuksen. Ei ole kuin peruskoulu käyty ja haen duunarihommiin, tyhjällä CV:llä.
Joka kerta saan hävetä olemassaoloani kun haen töitä. Koulutukset jäänyt kesken, tieto ei jää päähän ja näyttöjä en läpäise. Olen todennäköisesti heikkolahjainen tms.
Tarvitsen pienen hengähdystauon, olen aivan loppu henkisesti.
Tiedän ihmisen joka teloi jalkansa tarkoituksella että sai pitkän sairasloman. Väitti jalan menneen puuhommissa mutta totuus oli toinen
Monilla hoikilla ilmenee ensimmäisen murtuman tullen +50v luukatokin.
Minulla ei ollut luukatoa +50v ensimmäisen murtuman tullessa mutta hieman alentunut luuntiheys kun
sairaanhoitaja suositteli sen mittaamista ranteesta ja se oli ilmaista. Mitä pahempi luukato ja korkeampi ikä niin sitä vaikeemmin paranee.
Vahvat luutkaan ei kestä jos vaan painetta tulee liikaa ja murtuu kenellä tahansa. Nuorilla paranee helpoimmin.
Nastakengät pitäisi olla koko talven jalassa mutta jos on kivikovaa jäätä tai vielä höttölunta sen jään päällä niin ei voi nilläkään astua rennosti vaan kävellä pingviinikävelyä hitaasti jalkaterät ulospäin astuen varvas edellä sillain vaappuen ettei ala jalat luisumaan alta. Kantapäillä ei saa astua missään nimessä vaan niin kuin hiippaillen hitaasti niin kuin rosvo. 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerron nyt raato rehellisesti: Koska olen ahdistunut työnhausta niin että toivon kaatuvani siten että jalka menee poikki. Mihinkään istumatyöhön en voi hakea koska niihin tarvitsee koulutuksen. Ei ole kuin peruskoulu käyty ja haen duunarihommiin, tyhjällä CV:llä.
Joka kerta saan hävetä olemassaoloani kun haen töitä. Koulutukset jäänyt kesken, tieto ei jää päähän ja näyttöjä en läpäise. Olen todennäköisesti heikkolahjainen tms.
Tarvitsen pienen hengähdystauon, olen aivan loppu henkisesti.
Tiedän ihmisen joka teloi jalkansa tarkoituksella että sai pitkän sairasloman. Väitti jalan menneen puuhommissa mutta totuus oli toinen
Järkyttävää sillä koskaan ei tiedä minkälaiset ikuiset vaivat voi telomisesta tulla.
Vierailija kirjoitti:
Kerron nyt raato rehellisesti: Koska olen ahdistunut työnhausta niin että toivon kaatuvani siten että jalka menee poikki. Mihinkään istumatyöhön en voi hakea koska niihin tarvitsee koulutuksen. Ei ole kuin peruskoulu käyty ja haen duunarihommiin, tyhjällä CV:llä.
Joka kerta saan hävetä olemassaoloani kun haen töitä. Koulutukset jäänyt kesken, tieto ei jää päähän ja näyttöjä en läpäise. Olen todennäköisesti heikkolahjainen tms.
Tarvitsen pienen hengähdystauon, olen aivan loppu henkisesti.
Eikö nykyään ammattikoulutuksessa oteta huomioon oppimisvaikeuksia saaden niihin tukea. Sitten se on näissä koulutuksissa vika jos ei oteta niitä huomioon ja saa mitään erityistukea niihin.
No en varmana laita 😆 Ihan hel vet in nolot.
Palataan asiaan kun olen täyttänyt 60v.
Nämä liukastelijat maksavat yhteiskunnalle n. 1.5 miljardia joka vuosi. Liukuesteet käyttöön, niin ei tarvitse ryhtyä eläkeläisten tukia leikkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti sinä et kipsannnut kaverini rannetta viikko sitten kun olet noin kiukustunut kaatuileviin ihmisiin.
Hänellä oli ihan kunnon nastakengät jalassa ja niin vaan lähti jalat alta nastoineen päivineen jäisellä jalkakäytävällä ja refleksinomaisesti otti kädellä kaatumisen vastaan ja ranne tietysti paskana. Joten se niistä nastoista, ei ees 150e nastakengät tällä kertaa auttaneet.
Tultiin sairaalasta samalla taksilla yli 80v mummon kanssa, asuu kotonaan syrjässä. Tyttönsä oli ostanut liukuesteet ja eka puunhaku reissulla liiteriin mennessä oli kaatunut ja murtui ranne ja sääriluu. Tuumaili vaan että ilman niitä liukueseitä tullut yli seitsemänkymmentä vuotta siitä liukasteltua eikä kertaakaan kaatunut. Olisi ehkä ennemmin kannattanut potkukelkka ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerron nyt raato rehellisesti: Koska olen ahdistunut työnhausta niin että toivon kaatuvani siten että jalka menee poikki. Mihinkään istumatyöhön en voi hakea koska niihin tarvitsee koulutuksen. Ei ole kuin peruskoulu käyty ja haen duunarihommiin, tyhjällä CV:llä.
Joka kerta saan hävetä olemassaoloani kun haen töitä. Koulutukset jäänyt kesken, tieto ei jää päähän ja näyttöjä en läpäise. Olen todennäköisesti heikkolahjainen tms.
Tarvitsen pienen hengähdystauon, olen aivan loppu henkisesti.
Eikö nykyään ammattikoulutuksessa oteta huomioon oppimisvaikeuksia saaden niihin tukea. Sitten se on näissä koulutuksissa vika jos ei oteta niitä huomioon ja saa mitään erityistukea niihin.
No kyllä NUORILLE on kaikennäköistä tukea mutta ei vanhemmille, jos on kohta 40 niin sama se on luovuttaa kaiken suhteen. Juna meni jo, tyydyttävä elämään sitä mitä on kun ei muuhun kykene
Muistatko miten vaikeaa suomalaisia oli pukea koronamaskiin? Jääräpäät viettää ennemmin viikkoja sairaana kuin ottaa käskyjä herroilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerron nyt raato rehellisesti: Koska olen ahdistunut työnhausta niin että toivon kaatuvani siten että jalka menee poikki. Mihinkään istumatyöhön en voi hakea koska niihin tarvitsee koulutuksen. Ei ole kuin peruskoulu käyty ja haen duunarihommiin, tyhjällä CV:llä.
Joka kerta saan hävetä olemassaoloani kun haen töitä. Koulutukset jäänyt kesken, tieto ei jää päähän ja näyttöjä en läpäise. Olen todennäköisesti heikkolahjainen tms.
Tarvitsen pienen hengähdystauon, olen aivan loppu henkisesti.
Tiedän ihmisen joka teloi jalkansa tarkoituksella että sai pitkän sairasloman. Väitti jalan menneen puuhommissa mutta totuus oli toinen
Järkyttävää sillä koskaan ei tiedä minkälaiset ikuiset vaivat voi telomisesta tulla.
Tämä tapahtui yli 20 vuotta sitten, luulen että silloin ei ehkä ymmärretty niin hyvin uupumusta töiden suhteen niin koki tuon ainoaksi vaihtoehdoksi, koska irtisanoutua ei voinut. Kyllä itsekin mietin että jos teloo ns väärin voi olla loppuelämän vaivat. Eiköhän nykyään uskalleta pyytää saikkua ettei tarvitse mennä äärimmäisyyksiin
Minulla on nastakengät. Ei niiden kanssakaan ole mitenkään turvallinen olo tuolla, kun hiekoitushiekkaan on käytetty niukkaakin niukemmin ja tosi liukasta on kävellä sekä nastoilla että ilman.
Mietin aina että miten ihmeessä sitä selviää jos menee jalka poikki, asuu hissittömässä talossa kolmannessa kerroksessa. Ruoan saa ovelle mutta miten roskat. Pyytää naapuria viemään?
Paras tapa estää liukastumiset on pysytellä sisällä ja käydä vain viemässä roskat. Ruokaostokset saa tilattua verkkokaupasta ja apteekki toimittaa myös kotiin. Pakollisiin menoihin sitten nastakengät jalkaan.
-
Juu helppo opetella kaatumaan oikein kun se tehdään TARKOITUKSELLA. Minäkin osaan sen. Vaan kun se yllättävä salamannopeasti tapahtuva kaatuminen osuu kohdalle, niin kyllä siinä jopa nuorten ihmisten on aika pieni mahdollisuus saada aikaan hallittu kaatuminen, saatikka sitten ikäihmisten joilla muutenkin refleksit ja reagointi on hidastunut.