Lopetin deittailun,miten vapauttavaa!
Olen nainen,45+,jo aikuinen lapsi.Ja pari vuotta ollut vaihtelevasti Tinderin ihmeellisessä maailmassa.Kokenut varmaan aika tarkasti sen skaalan,mitä tässä ikäluokassa sinkkumarkkinoilla siellä on. Ja tammikuussa tein ison päätöksen,ja päätin säästää energian muihin osa-alueisiin elämässäni. Enkä ole voinut näin hyvin aikoihin.
-Yli nelikymppiset eronneet pienten lasten isät. 90% eron sanotaan olevan selvä, mutta muutaman tapailun jälkeen esiin tulee katkeruus, hukassa oleva vanhemmuus, säätö eksän kanssa tapaamisajoista, rahasta, mitä milloinkin. Pahimmillaan eksän kanssä väännetään joka päivä em.asioista, lasten kasvatus on suoraan supernanny-ohjelmasta koska halutaan kompensoida eroa kaverivanhemmuudella ja lopputuloksena kaikki ovat vähän sekaisin.
-Lapsettomat nelikymppiset -vielä toiveita jälkikasvusta,ja vaikka omassa profiilissa lukee selvästi että lapsiluku on täynnä, tykätään kuitenkin josko se mieli muuttuu ja molempien aikaa tuhlaantuu kun tässä ei niitä kompromisseja ole.
-Vallattomat poikamiehet. Kerrotaan että parisuhden toiveissa, mutta kaikki vapaa-aika on keikkaa,lätkäpeliä,varjoliitoa,päälläseisontaa ja triathlonia. Parisuhdetta em ei estä,paitsi että sitä ei synny koska aikaa sen kehittymiseen ei ole.
-Seksuaalisesti vallattomat poikamiehet. Usein takana pitkä seksitön liitto, voimaannuttu eron jälkeen, katsottu pari FiftyShadesia ja ensikontaktissa kerrotaan että "vanilja on hyvää jäätelössä", mustaa sydäntä ja muuta internetistä opittua. Ei tarvetta tietää näitä ennen ensimmäistäkään kahvikuppia.
-Parempia aikoja odottavat. Tavataan,kaikki on ok,ollaan samalla aaltopituudella olennaisista asioista ja juttu luistaa.Sovitaan pitää yhteyttä,mutta viesteihin vastataan viikon viiveellä yksisanaisesti. Koska tunnetaidot eivät riitä sanomaan että kiitos,oli kiva nähdä,mutta kipinä puuttuu (itse toimin näin). Jätetään roikkumaan ja etsitään josko vielä parempaa tulisi esiin,ja sitten kuukausien päästä virkistytään kyselemään muina miehinä kuulumisia. Juna on itselläni siinä kohtaa mennyt jo kivojenkin kohdalla, käytöstavoista johtuen.
-Viritetyillä kuvilla liikenteessä olevat.Kyllä,se ulkonäkö on mihin ensin ihastutaan tuntemattomassa,koska kipinää tulee tai ei. 180 cm pituus on oikeasti maks 175 vm. Hartioista ylöspäin rajatut kuvat tarkoittaa yleensä ihan reipasti ylipainoa alakertaa kohden. Kuvia on 10 vuoden takaa, jolloin et tunnista treffiä kun hänet tapaat. Alkoholin suurkulutus olisi reilua mainita myös jos se on jokapäiväistä elämää, se että on sitten "ajatus ollut lopettaa" niin pitäisi tehdä toisessa järjestyksessä.
Mutta hei,tiedän että tähän negatiivista kommentoitua ja olkoon niin -en ole itsekään täydellinen.Mutta profiilikuvani oli meikitön, ja teksti rehellinen vuorotöineen ja muine rajoitteineen jonka ajattelen olevan jossain määrin tärkeää.
Mulle vain riitti,poistin Tinderin, ja ilmoitin kohteliaasti niille joiden kanssa juttua ole, että teen tällaisen ratkaisun ja hyvää jatkoa. Elämä on jees näinkin.
Kommentit (27)
En pysty ymmärtämään näitä ketjuja.
Joo deittailu on raskasta mutta jos aikoo parisuhteeseen päästä niin sitä työtä ei voi lopettaa koskaan.
Jossain kohtaa löytää molemminpuolista kiinnostusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule kun ei miehet katso mitään Fifty Shades of Greytä vaan te naiset!
Runkkarin puhetta. Itse kävin aikoinaan treffeillä sen katsomassa ja illan päätteeksi vanilijakimppu lensi huitsin Nevadaan ja koko rappu kuunteli ihmeissään.
Tää runkkari vääntäis sulta niskat nurin.
Christiiina kirjoitti:
Minä taasen palasin eilen Tinderiin puolen vuoden tauon jälkeen ja nyt mulla on jo kaksi treffikutsua🤭
Olin siis aiemmin Tinderissä 2 vuotta ja kävin treffeillä 25 eri miehen kanssa. Heistä 19 antoi minulle pakit ja minä taasen annoin pakit 6:lle
?
Vierailija kirjoitti: Miehenä luin tuota ja yritin löytää oman kategoriani. Sanoisin että kuulun ryhmään "parempia aikoja odottavat". On oikein mukavaa käydä treffeillä, tulen monenlaisten ihmisten kanssa toimeen, arvostan hyvää päivällistä jonka mielelläni tarjoan, olen valmis kokeilemaan erilaisia ajanvietteitä mitä treffikumppani voi ehdottaa.. kaikin puolin tykkään tutustua uusiin ihmisiin. Olen kuitenkin huomannut että viimeisen 5-10 vuoden aikana kipinöinti treffeiltä on hävinnyt. On kyllä mukavaa, mutta mitään sellaista nuorempana ilmennyttä draivia viedä asioita eteenpäin (mahdollisesti jotain päivänä sitten fyysiseksi) ei ole. Homma jää sitten sellaiseen viattomaan ajanvietteeseen, joka ei etene mihinkään, ja pikkuhiljaa yhteydenpito sitten harvenee. Uskon että kumppanin näkökulmasta se saattaa tuntua tuollaiselta "parempia aikoja odottavalta" mieheltä, pahoitteluni siitä!
Tuohan johtuu siitä että sulla testisteroniarvot selkeästi romahtaneet, sitä tapahtuu miehillä keski-iässä. Kannattaisi hakea testokorvaushoitoa, ettet sitten halua elää loppuelämääsi tuollaista kädenlämpöistä elämää, jossa ei seksiä tee mieli ja suhteet naisiin tuntuu ennemmin kaverisuhteita.
Enää ei onneks tartte tinderöidä, oma kultakimpale löyty Happy Pancakesta, mutta ap:n kokemukset on ihan samoja kuin itsellä.
Olin jo lyönyt hanskat tiskiin totaalisesti kun kolahti kohdalle. Mutta eipä siitä ole takeita, että niin kävisi.
Ymmärrän ap:n fiilikset kyllä, onhan tuo todella raskasta "kahlata" tuossa tindersuossa.
Täällä tuntuu olevan kaikesta luovuttaneita ukkoja ja akkoja jotka kilpaa vakuuttelevat kuinka ihanaa elämä on kun on luovuttu omasta seksuaalisuudesta ja miesten ja naisten välisistä suhteista. En kyllä millään voi uskoa tätä. Miesten osalta ymmärtää että voi johtua mainitusta testosteronin vajauksesta, mutta naisten seksuaalinen viriiliys on korkeimmillaan alkaen 40-kymppisestä ylöspäin.
Luulen että tässä on vaan luovutettu johtuen epäonnistumisen pelosta, ja yritetään uskotella sitten yhtä paljon sekä itselle että muille miten mahtavaa elämä on ilman seksiä ja miehiä. Eletään valheessa ja itsepetoksessa, kun ei haluta kohdata todellisuutta
I can buy myself flowers
Write my name in the sand
Talk to myself for hours, yeah
Say things you don't understand
I can take myself dancing, yeah
I can hold my own hand
Yeah, I can love me better than you can