Mitä mieltä ihmisestä, joka on opiskellut pitkään, mutta valmistuu maisteriksi?
Mitä ajatuksia herättää?
Paljonko arvostat yliopistotutkinnon suorittamista vaikeuksista huolimatta?
Kommentit (32)
Tarkoitatko kysyä, onko jotenkin vaikeuksien kautta ja ehkä hitaasti suoritettu maisterintutkinto jonkun mielestä vähemmän arvostettava kuin sujuvammin ja nopeammin suoritettu?
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko kysyä, onko jotenkin vaikeuksien kautta ja ehkä hitaasti suoritettu maisterintutkinto jonkun mielestä vähemmän arvostettava kuin sujuvammin ja nopeammin suoritettu?
Vai kenties, että on opiskellut pitkään, mutta on valmistunut silti vain maisteriksi, eikä tohtoriksi?
Lopputuote ratkaisee, siis kokonaisuus. Ei joku iäisyysprojekti, koska siinä voi olla sivuhaaroja, jotka myöhemmin mahdollisesti hyödyllisiä tai sitten ei.
mitä mieltä olet ihmisestä, joka opiskelee pitkään elämämkoulussa ja valmistuu yh-mammaksi
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko kysyä, onko jotenkin vaikeuksien kautta ja ehkä hitaasti suoritettu maisterintutkinto jonkun mielestä vähemmän arvostettava kuin sujuvammin ja nopeammin suoritettu?
No periaatteessa juuri tätä.
Pitkään on siis yli 10 vuotta.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko kysyä, onko jotenkin vaikeuksien kautta ja ehkä hitaasti suoritettu maisterintutkinto jonkun mielestä vähemmän arvostettava kuin sujuvammin ja nopeammin suoritettu?
No periaatteessa juuri tätä.
Pitkään on siis yli 10 vuotta.
-ap-
Meni minullakin yli 10 vuotta. Muutamassa työhaastattelussa siihen on tartuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko kysyä, onko jotenkin vaikeuksien kautta ja ehkä hitaasti suoritettu maisterintutkinto jonkun mielestä vähemmän arvostettava kuin sujuvammin ja nopeammin suoritettu?
No periaatteessa juuri tätä.
Pitkään on siis yli 10 vuotta.
-ap-
Meni minullakin yli 10 vuotta. Muutamassa työhaastattelussa siihen on tartuttu.
Mitä siitä kysyttiin ja mitä vastasit?
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko kysyä, onko jotenkin vaikeuksien kautta ja ehkä hitaasti suoritettu maisterintutkinto jonkun mielestä vähemmän arvostettava kuin sujuvammin ja nopeammin suoritettu?
No periaatteessa juuri tätä.
Pitkään on siis yli 10 vuotta.
-ap-
Meni minullakin yli 10 vuotta. Muutamassa työhaastattelussa siihen on tartuttu.
Mitä vastasit niihin uteluihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko kysyä, onko jotenkin vaikeuksien kautta ja ehkä hitaasti suoritettu maisterintutkinto jonkun mielestä vähemmän arvostettava kuin sujuvammin ja nopeammin suoritettu?
No periaatteessa juuri tätä.
Pitkään on siis yli 10 vuotta.
-ap-
No siinä tapauksessa perun kommenttini, opiskelin "vain" reilu 8v. -ekan kommentin kirjoittaja
Sanosin, että tunnistan itseni. Itsekin valmistuin "vain" maisteriksi "opiskeltuani" sitä ennen vajaa 30 vuotta. Mitäkö mieltä? noin yleisemmin? - No sanoisin, että hiemoa, että sai urakkansa päätökseen. Eihän valmistuminen / tutkinnon aikaansaaminen välttämättä muuta mitään. Mutta mielikuvissa on iso ero kertooko olevansa n.n alan opiskelija vai saanut tutkinnonkin kasaan. Tai on ja on. Jos seurasi vaikka presidentin vaaleja, niin ei voinut välttyä ajatukselta, että osalle potentiaalisia äänestäjiä oli isompi merkitus henkilön sukupuolisella suuntautuneisuudella kuin sillä mikä hän on muodolliselta koulutukseltaan. - Sikäli jännää, että jos kyse olsi ollut jostain tavallsiemmasta virasta tai paikasta, niin n.n alan opiskelija oltaisiin saatettu syrjäyttää hakijoiden jouksota välittömästi pätemättömänä, eikä sukupuoliselle suuntautuneisuudelle oltaisi voitu antaa mitää painoarvoa
T. Oikeustieteen maisteri
En mitään. Meni minullakin 10 vuotta. Aluksi oli lapsellista vaiheilua, sitten perustin itse perheen. Valmistumisen jälkeen olen ollut alani töissä 23 vuotta. Ei se tutkinto siitä kummenisi, jos olisin sen tehnyt viidessä vuodessa.
Itselläni meni 10 v päästä maisteriksi. Syitä tähän olivat motivaation puute muutama eka vuosi, pääaineen vaihtaminen käytännössä kesken opintojen, sekä valmistumista hidastanut osa-aikainen palkkatyö puolet tuosta opiskeluajasta. Kasvukipuja toki oli tuossa opiskelussa, mutta sain kuitenkin lopulta 5/5 gradun sekä muutenkin erinomaisen todistuksen. Nyt teen tohtoriopintoja, mutta koska olen motivoitunut, kyvykäs ja rahatilanteeni on aiempaa parempi, saatan väitellä alle tavoiteajan (noin 4 v). Loppu hyvin, kaikki hyvin. Nuo 10 v kielivät vaikeudesta löytää itselleni sopiva urapolku ja erikoistuminen, ei laiskuudesta tai kyvyttömyydestä. Muutaman vuoden päästä tuskin koskaan edes ajattelen enää asiaa, kun olen työllistynyt tohtoritutkija.
Kai se vähän riippuu siitäkin, että onko ollut samalla vaikkapa töissä tai jos opinnot ovat keskeytyneet välillä töiden tai perheen perustamisen vuoksi.
Eri asia jos on "opiskellut" 10+ vuotta valmistunutta, töitä tekemättä jne.
Lapseni ei taida saada ikinä graduaan tehtyä. Hän on ollut vakituisessa työssä kohta kahdeksan vuotta. Olen jo aikanaan kertonut, että jos haluat urallasi edetä, niin ehkä maisterin paperit olisi hyvä hankkia. Haluaisi itsekin, mutta ei taida pitkien työpäivien jälkeen puhti riittää ja aikanaan kerätty aineistokin on jo vanhentunutta.
Mutta ei se maisterin tutkinto nyt tehtynä sen huonompi saavutus ole kuin ennen töihin menoa tehty. Lähinnä gradu olisi parempi.
Itse aloitin lisurin teon aikanaan suurella innolla. Ei siitä loppujen lopuksi 60 tuntisten työviikkojen ohella mitään tullut, kun muutakin pitää tehdä.
Osaaminen painaa enemmän poikkeuksena alat, joissa tarvitaan tutkintotodistus kuten valelääkäreillä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
mitä mieltä olet ihmisestä, joka opiskelee pitkään elämämkoulussa ja valmistuu yh-mammaksi
Patologisoitunut yh-vihasi on surullista.
Vierailija kirjoitti:
Kai se vähän riippuu siitäkin, että onko ollut samalla vaikkapa töissä tai jos opinnot ovat keskeytyneet välillä töiden tai perheen perustamisen vuoksi.
Eri asia jos on "opiskellut" 10+ vuotta valmistunutta, töitä tekemättä jne.
Tässä tapauksessa syynä adhd, perheen perustaminen ja masennus (traumaattinen ja väkivaltainen lapsuus)...
No ihan samalla tavalla hänkin on maisteri kuin ne jotka kiirehtivät. Itse opiskelin pitkään monestakin syystä ja pari kuukautta valmistumisesta olin jo oman alani töissä. Eli eipä tuo haitannut työllistymisessä ollenkaan.