Helpottuuko uusperheen elämä koskaan?
Aiemmin ajattelin, että kun lapset kasvavat elämämme helpottuu. Molemmat sietäisi paremmin toistemme lapsia, kun lapset jo vähän pärjäävät paremmin yksinäänkin. Mutta kuinka väärässä olinkaan ja tämä masentaa todella paljon. Lapset ovat teini-iässä ja kyllä vaan vaativat paljon biovanhemmiltaan. Helpottuuko uusperheen elämä siis milloinkaan?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
No eihän siitä ikinä vaan voi tulla sellaista kuin ydinperheestä, koska osa perheenjäsenistä asuu (yleensä) kahta kotia kahdenlaisine sääntöineen ja tapoineen eikä siitä tule sellaista "me"-yksikköä vaan ainakin se yksi ylimääräinen vanhempi on aina säätämässä hangaroundina.
Ja ei kaikki ydinperheetkään ole auvoa ja idylliä, mutta siinä nyt kuitenkin ollaan ns samaa verta ja lihaa eikä siinä kukaan ole mukana ilman omaa tahtoa. Se exä kun harvemmin on tyytyväinen lastensa vanhemman nyksään eikä sillä ole edes väliä onko exä ja nyxä samasta puusta veistettyjä vaiko täysin erilaisia.
Hyvä, että tuo yleensä oli suluissa. Itselläni on uusperhe, eikä lapset ole koskaan asuneet kahdessa kodissa, eikä tässä ole kuin kaksi vanhempaa lasten elämässä.
Meillä ei ainakaan tarvitse elämän uusperheosin helpottaa, elämme kuin ydinperhe nytkin. Ei ole mitään exiä tässä hääräämässä.
Kah, tämähän on minun vastaukseni 1,5 vuoden takaa. Voin päivittää: kyllä tämä on helpottunut. Minun kuopukseni muutti pois kotoa 22-vuotiaana ja miehen lapset ovat teinejä ja kaverit kiinnostaa enemmän. He tulevat meille keskimäärin kahdeksi yöksi kuukaudessa. Meillä on hyvin vähän rajoituksia tätä nykyä.
Suurin kiitos kuuluu miehelle: hän on todellakin hoitanut velvollisuutensa lasten hoitamisesta ja viihdyttämisestä ja katsonut, etten minä rasitu.