Sitoutumisen pelko

Ehdin jo hetken haaveilemaan parisuhteesta. Näin sieluni silmin yhteiset lomamatkat ja tulevat pienet lapset. Tein tinder-profiilin ja olen saanut muutamiakin tykkäyksiä. Nyt huomasin tykkäyksen tosi potentiaaliselta kumppani-ehdokkaalta ja samantien se sama vanha tuttu tunne: Sydän pomppaa kurkkuun, hikoiluttaa, stressaa.... aaargh! Pelkään sitoutua mutta en haluaisi olla yksinkään. Mitä ihmettä teen? En näköjään pysty aloittamaan edes keskustelua ilman ahdistusta.

Ja kyse ei ole ujoudesta tai ihmisten pelkäämisestä, vaan jonkinlaisesta sitoutumisen kammosta. Ahdistaa! En ole koskaan seurustellut vakavasti ja tuskin pystynkään. Ikää kuitenkin melkein jo 30 ja lähes kaikki muut naimisissa ja lapsia.. Se ei ole minulle se pääsyy, vaan haluaisin samaa itsekkin. Auttakaa!??