Onko normaalia pikkupaikkakunnan kouluissa?
Siis: Kävin uteliaana peda.netissä katsomassa, minkä nimisiä opettajia on nykyään töissä sen pienen paikkakunnan koulussa, jota itse kävin ala-asteen, yläasteen ja lukion. En itse ole asunut siellä enää yli kahteenkymmeneen vuoteen enkä ole paikallisiin yhteyksissä.
Siellä on kolme varmaan nyt jo eläkkeelle menossa olevaa vanhaa opettajaa omalta ajaltani. Nyt sinne on nähtävästi haalittu myös yhden näistä puolisokin opettajaksi. Lisäksi opettajissa on yhden vanhan opettajan poika ja toisen tytär.
Sitten siellä on opettajana yksi samalla luokalla kanssani kyseisessä koulussa ollut ja kaksi muuta, jotka olivat meitä pari vuotta nuorempia. Lisäksi se luokallani ollut on nähtävästi saanut useamman vuoden nuoremman pikkusiskonsakin sinne opettajaksi.
Loput ovat minulle tuntemattomia suuruuksia, mutta sukunimistä päätellen melkein kaikki joko paikallisia tai sellaisen kanssa naimisissa. Ehkä parikymmentä naamaa yhteensä.
Ok, kyseessä on aina vain pienempi koulu ja muistan kyllä omalta kouluajaltani, miten jo silloin opettajat olivat melkein kaikki entisiä koulun oppilaita. Muistan, miten ahdistavalta itsestäni tuntui jo nuorena, kun opettaja mainosti istuneensa itse samassa luokassa oppilaana kuin missä oli sitten opettanut vuosikymmeniä.
Käykääpäs pikkukylistä kotoisin olevat huviksenne katsomassa, onko teidän entiset koulut kyllästetty kaikilla koko elämäkseen kyseiseen kylään sitoutuneilla ihmisillä.
Kommentit (36)
Ymmärtäähän sen, kun ei tuollaisessa ulkopuolelta tullut opettaja viihdy, kun on jo piirit valmiina.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä asunut pikkukylässä, mutta ymmärtäähän tuon, kun ei niihin kovin paljon uusia ihmisiä muuta
Tavallaan joo. En vain oikeasti tajunnut, että nämä kaikki ihmiset kävisivät äkkiä opiskelemassa muualla ja palaisivat sitten pyörimään samaan rakennukseen, missä itse olivat jo 12 vuotta käyneet koulua. Saahan niin tehdä, jos tykkää, mutta tuntuu vain paljon hätkähdyttävämmältä kuin se, että joku minun nuoruuteni opettaja oli tehnyt niin joskus 60-luvulla.
Kävin pikkukaupungissa lyseota ja pariskunta-opettajat oli todella yleisiä jo silloin. Ja opettajiksi nimenomaan palkattiin aina sen samaisen lyseon käyneitä entisiä oppilaita.
Ko opettajista valtaosa asuikin vielä samassa kerrostalossa koulun vieressä.
Piirit oli valtavan pienet.
Vierailija kirjoitti:
Kävin pikkukaupungissa lyseota ja pariskunta-opettajat oli todella yleisiä jo silloin. Ja opettajiksi nimenomaan palkattiin aina sen samaisen lyseon käyneitä entisiä oppilaita.
Ko opettajista valtaosa asuikin vielä samassa kerrostalossa koulun vieressä.
Piirit oli valtavan pienet.
Meilläkin oli joku vanha opettajien kerrostalo lähellä koulua. Ei siinä kuitenkaan enää minun kouluaikananikaan asunut mitään opettajia. Varmaan sille oli enemmän tarvetta silloin, kun koulua oli perustettu ja ihan ensimmäiset opettajat tulivat jostain muualta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin pikkukaupungissa lyseota ja pariskunta-opettajat oli todella yleisiä jo silloin. Ja opettajiksi nimenomaan palkattiin aina sen samaisen lyseon käyneitä entisiä oppilaita.
Ko opettajista valtaosa asuikin vielä samassa kerrostalossa koulun vieressä.
Piirit oli valtavan pienet.
Meilläkin oli joku vanha opettajien kerrostalo lähellä koulua. Ei siinä kuitenkaan enää minun kouluaikananikaan asunut mitään opettajia. Varmaan sille oli enemmän tarvetta silloin, kun koulua oli perustettu ja ihan ensimmäiset opettajat tulivat jostain muualta.
Tämä oli hieno ja uusi kerrostalo keskeisellä paikalla.
Kukapa sitä nyt isosta kaupungista mihinkään kirkonkylälle haluaa.
Mitä pahaa tuossa on? Harvemmin mistään Hesasta halutaan lähteä jonnekkin Inarin perukoille opettajaksi. Jos hakija on alunperin paikallisia niin tietää kyläpahasen meiningin eikä lähde livohkaan vuoden jälkeen.
Lapseni koulussa Helsingissä on opettajia, joiden isovanhemmat ovat olleet siellä opettajina joskus 1950-luvulla. Ei tuo ole mikään pikkupaikkakuntien juttu, samanlaista on missä tahansa koulussa. Opettajien lapsista tulee opettajia ja moni elää koko ikänsä samalla paikkakunnalla, oli se sitten Kauhava tai Helsinki.
Onkos siitä sitten jotakin haittaa? Monella pikkupaikkakuntalaisella on siellä omat tilukset tai sitten tulossa aikanaan tila perittävänä tms. Helpompi hoidella noita asioita läheltä kuin satojen kilsojen päästä. Helpottaa myös turvaverkkoasioissa, saa helposti lastenhoitoapua yms tarvittaessa. Joku älyää ajatella myös, että paikkakunta ei hyydy olemassa olevien ja tulevien lasten vähyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Kukapa sitä nyt isosta kaupungista mihinkään kirkonkylälle haluaa.
Aika moni opettaja haluaa, koska pikkukaupungeissa saa vielä opettaa eikä tarvitse olla sosiaalihoitajana. Monessa pääkaupungin koulussa on hyväksytty se, että opetussuunnitelmaa ei käytetä lainkaan, koska kaikki aika menee elämisen opettamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa tuossa on? Harvemmin mistään Hesasta halutaan lähteä jonnekkin Inarin perukoille opettajaksi. Jos hakija on alunperin paikallisia niin tietää kyläpahasen meiningin eikä lähde livohkaan vuoden jälkeen.
Lähinnä minua huvittaa tuo. Mutta nyt kun ajattelen vielä asiaa enemmän, niin tuntui se koululaisena jotenkin ikävältäkin. Tiesi itse, että tulee opiskelemaan ja lähtemään muualle, ja kasvattajina toimivista aikuisista suuri osa oli jumittunut koko elämäkseen siihen samaan kouluun. Oppilaanohjaus oli meillä sitä tasoa, että hyville oppilaille suositeltiin opettajan ammattia ja tietenkin kaikille opettajien lapsille myös. Ei heistä ollut tavallaan tukemaan eikä rohkaisemaan mihinkään muuhun.
Kannattaa olla iloinen, että pienessä koulussa on ylipäätään päteviä opettajia. Jos ei ole, niin kouluakaan ei välttämättä enää muutaman vuoden päästä ole.
Ei pidä paikkaansa kaikilla paikkakunnilla. Asun itse sellaisessa kunnassa, johon otettiin aina muualta tuleva, olipa kyse kunnanjohtajasta tai laitoshuoltajasta. Nyt on vähän muuttunut niin, että voidaan ottaa tarpeeksi pitkään muualla ollut täältä kotoisin oleva. Harmi, kun lähimmät naapurikunnat olivat samanlaisia kuin ap:n kuvaama, että niihin otettiin aina oman paikkakunnan asukas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa tuossa on? Harvemmin mistään Hesasta halutaan lähteä jonnekkin Inarin perukoille opettajaksi. Jos hakija on alunperin paikallisia niin tietää kyläpahasen meiningin eikä lähde livohkaan vuoden jälkeen.
Lähinnä minua huvittaa tuo. Mutta nyt kun ajattelen vielä asiaa enemmän, niin tuntui se koululaisena jotenkin ikävältäkin. Tiesi itse, että tulee opiskelemaan ja lähtemään muualle, ja kasvattajina toimivista aikuisista suuri osa oli jumittunut koko elämäkseen siihen samaan kouluun. Oppilaanohjaus oli meillä sitä tasoa, että hyville oppilaille suositeltiin opettajan ammattia ja tietenkin kaikille opettajien lapsille myös. Ei heistä ollut tavallaan tukemaan eikä rohkaisemaan mihinkään muuhun.
Olet siis itse opettajan lapsi vai mistä tiedät, mitä kahdenkeskisissä keskusteluissa käytiin läpi? Olen opettajan lapsi, opon kanssa käytiin läpi vaikka mitä unelmia, mutta kavereille sanoin, että "se ehdotti, että opettajaksi", mikä osin oli tottakin. Minusta tuli kuitenkin mikrobiologi ihan niin kuin haaveilin, mutta ei sitä kehdannut kavreille kertoa 15 v iässä.
Ei tuo ole mitenkään tavatonta Helsingissäkään. Mun lasten kouluissa todella moni opettaja on ko koulun entinen oppilas itse.
No teepäs sama tutkimus paikkakunnan parturi-kampaajista. Kenties moni heistäkin on - omg - kotoisin kyseiseltä paikkakunnalta. Ehkäpä joku on peräti jatkanut vanhempansa yritystä. Ja voi olla, että osa heidän asiakkaistaan on vanhojen asiakkaiden lapsia. Olisipa ällistyttävää.
En tajua pointtiasi.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa olla iloinen, että pienessä koulussa on ylipäätään päteviä opettajia. Jos ei ole, niin kouluakaan ei välttämättä enää muutaman vuoden päästä ole.
Yhä useammin pieniin kouluihin hakeutuu sellaisia päteviä opettajia, joilla on vara valita työpaikkana. Pienissä kouluissa opettajan työ on vieläkin enemmän opettamista kuin kaaoksen hallintaa. Ei nyt enää eletä sodanjälkeistä aikaa, kun suurten ikäluokkien opettajiksi haalittiin entisiä upseereja, ylioppilaita tai ainakin keskikoulun käyneitä varsinkin syrjäseuduille.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa tuossa on? Harvemmin mistään Hesasta halutaan lähteä jonnekkin Inarin perukoille opettajaksi. Jos hakija on alunperin paikallisia niin tietää kyläpahasen meiningin eikä lähde livohkaan vuoden jälkeen.
En osaa sanoa, mistä olivat kaikki 16 Sevettijärven opettajan sijaisuutta hakeneet, mutta puolet heistä oli päteviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa tuossa on? Harvemmin mistään Hesasta halutaan lähteä jonnekkin Inarin perukoille opettajaksi. Jos hakija on alunperin paikallisia niin tietää kyläpahasen meiningin eikä lähde livohkaan vuoden jälkeen.
Lähinnä minua huvittaa tuo. Mutta nyt kun ajattelen vielä asiaa enemmän, niin tuntui se koululaisena jotenkin ikävältäkin. Tiesi itse, että tulee opiskelemaan ja lähtemään muualle, ja kasvattajina toimivista aikuisista suuri osa oli jumittunut koko elämäkseen siihen samaan kouluun. Oppilaanohjaus oli meillä sitä tasoa, että hyville oppilaille suositeltiin opettajan ammattia ja tietenkin kaikille opettajien lapsille myös. Ei heistä ollut tavallaan tukemaan eikä rohkaisemaan mihinkään muuhun.
Olet siis itse opettajan lapsi vai mistä tiedät, mitä kahdenkeskisissä keskusteluissa käytii
En ole opettajan lapsi, mutta tietenkin luokallani oli useita opettajien lapsia ja keskusteltiin näistäkin asioista heidän kanssaan. Meillä myös opettajat saattoivat ihan avoimestikin luokassa esittää olettamuksiaan, mitä kukakin tekisi.
En ole ikinä asunut pikkukylässä, mutta ymmärtäähän tuon, kun ei niihin kovin paljon uusia ihmisiä muuta