Oppilaani lähetti minulle viestin jossa avautui pahasta olostaan
Kertoi olevansa todella ahdistunut ja väsynyt elämään. En tiedä miten reagoisin tähän. Kyseessä siis ei niin tuttu yläkouluikäinen lapsi, jonka kanssa olen aina silloin tällöin keskustellut.
Kommentit (31)
No ohjaat tietysti avun piiriin? Ei sun tehtävä ole toimia psykologina, mutta kysyy sinulta kun olet ehkä se ainoa turvallinen aikuinen elämässä.
Kuuntele, kysele, puhu. Tarvittaessa ohjaa koulukuraattorille. Tunnetko vanhempiaan?
No mitkä ovat ahdistuksen syyt. Ehkä lapsilta vaaditaan liikaa. Onko mitään iloa elämässä ja ymmärtäviä vanhempia. Talvi on jos raskas ja kylmä joillekin nuorille. Onko mitään positiivista tai lohduttavaa sanottavaa.
Ohjaisin koulukuraattorin/opon/terveydenhoitajan juttusille ja pyytäisin myös luvan jutella hänen vanhempiensa kanssa.
Eikö opettajat oikeasti tiedä miten tuollaisessa tilanteessa toimitaan? No, onneksi on mammapalsta, josta voi kysyä. Vai?
Anna hänelle Lasten ja nuorten puhelimen numero. Lisäksi ohjaa hänet kuraattorin/terkkarin puheille ensi viikolla. He ohjaavat nuoren avun piiriin.
Opettajan ei kannata ruveta toimimaan psykologina.
Ei kyllä kannata alkaa puhelinavuksi viikonloppuna nuorelle. Ope voi lopulta joutua vaikeuksiin.
Ohjaa nuori mielenterveysammattilaisen luo.
Se on opiskelijan ongelma, ei sinun. Opettaja ei ole mikään psykiatri tai psykologi, pysy lestissäsi eli ellei liity opiskeluun niin se on opiskelijan henkilökohtainen ongelma.
Ensinnäkin. Olet tehnyt jotain oikein, kun nuori on uskaltanut lähestyä sinua. Ohjaa ja pidä huoli siitä, että hän saa ammattiapua. Kannusta oppilastasi, että oli todella kypsä ja rohkea teko kertoa pahasta olostaan. Moni nuori kantaa tuskansa sisällään.
Niin varmaan juu. Millä oikeudella sinä toistuvasti kuuntelet vieraan lapsen murheita? Ja miksi haluat saada hänestä yhä uudelleen tietoa, vaikka et kykene tuntemaan häntä?
Olet trolli. POIKALAPSIHULLU. (Koska se on mädättäjä robotti, toimii 16/7.)
Kuuntelet mitä hänellä on sanottavaa. Niin kuin tuolla kirjoitettiin, hänelle voit olla se ainoa turvallinen aikuinen - kokee sinut turvalliseksi.
Että en nyt heti käännyttäisi pois muiden vastuulle vaan kirjoitat hänelle vaikka, et mikä hätänä? Mikä ahdistaa? Ja vasta ehkä seuraavassa viestissä sitten ehdottaisin kuraattoria yms. riippuen siitä mitä vastaa. Ahdistaako läksyt, aamuherääminen, koulukiusaaminen, kotiolot...
Annat yhteystiedot terveydenhoitoon
Vierailija kirjoitti:
Eikö opettajat oikeasti tiedä miten tuollaisessa tilanteessa toimitaan? No, onneksi on mammapalsta, josta voi kysyä. Vai?
Ei se mikään ope ole, kuten huomasit. Hän vain yrittää viestittää jotain kieroa ja kylmää.
Ainakin kiität luottamuksesta ja kerrot, että kyllä te selviätte siitä yhdessä. Kerro haluavasi auttaa häntä tilanteessa ja osoita, että hän on tärkeä ja toivot hänelle hyvää.
Tarjoa vaihtoehtoja ja kysy minkälainen apu hänestä tuntuisi parhaimmalta. Alkakaa työstämään asiaa ja ohjaa hänet ammattiavun piiriin. Että tässä asiassa psykologi olisi paras. Hän nyt näyttää luottavan sinuun. Olisi tärkeää, ettet petä hänen luottamusta ja näkisit vähän vaivaa saada hänet oikeaan hoitoon. Asia ei ehkä kuulu sinulle, mutta ota asia positiivisena ja ole ylpeä, että hän valitsi juuri sinut. Sinussa on jotain, mistä hän pitää.
Onpa hienoa että uskalsi kertoa, ehkä olet ainoa keneen saattoi tukeutua. Ota viesti avunpyyntönä. Sitähän se on. Suhtaudu vakavasti ja empaattisesti. Juttelisin oppilaan kanssa lyhyesti kahden, ensinnäkin anna kehuja että oli niin rohkea että otti asian esille. Se on tosi vaikeaa nimittäin. Sitten mene hänen kanssaan yhdessä koulupsykologille tai koululääkärille tai kuraattorille tai terveydenhoitajalle, siis niin että huolehdi hänen avuksi tapaaminen, itse tapaamiseen älä mene, ovelle voit saattaa ja rohkaista että kaikki vielä järjestyy vaikkei nyt tuntuisi siltä. Älä jätä ajan varaamista nuoren harteille, vaan sano että katsotte yhdessä ajan, tai auta tapaamisen järjestymisessä. Katso että apu järjestyy mahdollisimman pian, ei viikkojen päästä. Lopun avun jätät terveydenhuollon/psykologin tms. Hoidettavaksi.
Mielikuvituslapsi ei ole sairas. Esitetty mielikuvitusopettaja, joka on ryhtynyt oppilaan kanssa muka suhteeseen, ja kaiketi kaipaa tässä nyt kannustusta oppilaan pakkohoitoon sysäämisestä, on.
Tuen organisointi, ohjaus avun piiriin. Äläpä luista vastuustasi.
Onko teillä koulu-psykologia? Jolta voisit kysyä neuvoa.