Synnyttäminen kotona tai muualla kuin sairaalassa

Hollannissa kotisynnytys on normi ilman ongelmia. Suomessa ei ole osaamista kotisynnytysten hoidosta, joten siksi se on riski. Jos asuu sairaalan lähellä ja löytää osaavan avun, niin mikäs siinä.

Vierailija kirjoitti:

Autossa moni vielä joutuu synnyttämän kun sairaaloita laukkautetaan niin, ettei sinne ehdi. 

Alhainen syntyvyys. Veroäyreihin tuntuvia korotuksia, että voidaan pitää sairaaloita yllä ihan vaan varoiksi? 

Toiveenani olisi siis synnyttää luonnonmukaisesti ja itselleni tärkeässä paikassa. Tästä syystä kyselen neuvoja muilta, että millaisia kokemuksia on kotisynnytyksistä tai ylipäätään synnyttämisestä muualla kuin sairaalassa. Miten esimerkiksi kätilön palvelut saatiin teidän tapauksessanne järjestetyksi tai oliko jokin suunnitelma sen varalle, jos tulee komplikaatioita?

Ap

Olen ikäpolvea joka jo synnytti sairaalassa mutta luonnonmukaisesti.

Mentiin sairaalaan, ajelun kautta synnytyspöydälle.  En ole mitään  mitään puudutuksia saanut taikka kysellyt ,  kolmannen kohdalla tarjottion ilokaasua.  

Mutta eiköhän rupea sektiokin kelpaamaan jos tilanne on semmonen.

Vierailija kirjoitti:

Toiveenani olisi siis synnyttää luonnonmukaisesti ja itselleni tärkeässä paikassa. Tästä syystä kyselen neuvoja muilta, että millaisia kokemuksia on kotisynnytyksistä tai ylipäätään synnyttämisestä muualla kuin sairaalassa. Miten esimerkiksi kätilön palvelut saatiin teidän tapauksessanne järjestetyksi tai oliko jokin suunnitelma sen varalle, jos tulee komplikaatioita?

Ap

Kätilön palvelut on siellä sairaalassa ja siellä on myös suunnitelmat ja välineet sen varalle että tulee komplikaatioita. Mene sinne sairaalaan synnyttämään. Voi luoja näitä uniikkeja lumihiutaleita jotka leikkii lapsiensa hengellä että saavat tekemällä tehtyä synnytyksestä itselleen jonkun helvetin elämyksen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole yhdessäkään synnytyksessä mennyt lapsivesi vaan on jouduttu 10cm puhkomaan kalvot. Lisäksi olen rh- joten on ihan kiva saada piikki ettei lapseni myrkytä minua.

 

Se on molemmille vaarallinen, myös lapselle.  Ensimmäinen voi syntyä, seuraavat ilman piikkiä saattavat mennä kesken. Tms.

Itselläni on sama,  kolmannen lapsen jälkeenkin vaikka se oli viimeinen.  En muista miten lääköri perusteli, vaikka samalla sairaalareissulla tehtiin sterilisaatio. 

Kaikki lapseni on rh+ joten käsittääkseni en voi olla heille vaaraksi, tosin en näitä juttuja ymmärrä. Ensimmäinen meni kesken, mutta mitään ei silloin tutkittu kun tuli kokonaan ulos. Ei edes veriryhmää otettu minulta.

Jos et ole koskaan synnyttänyt, niin kannattaa jättää höpötyksen sikseen. Mene sairaalaan ja kuuntele ammattilaisia. Itsekin tuumin, että en ota käynnistyksessä puudutusta. No tasan otin, kun oli järkyttävän kivuliasta. Heti sain kivunlievitystä ja sitä tarjottiin jo ennen. 

Itselläni meni kaikki synnytyksessä hienosti - kunnes loppumetreillä kävi niin että istukka ei irronnut. En olisi ehtinyt sairaalaan ajoissa, ellen olisi jo ollut siellä. En ikinä, kuuna kullan valkeana ottaisi riskiä että apu ei ole tarpeeksi lähellä!

Vierailija kirjoitti:

Toiveenani olisi siis synnyttää luonnonmukaisesti ja itselleni tärkeässä paikassa. Tästä syystä kyselen neuvoja muilta, että millaisia kokemuksia on kotisynnytyksistä tai ylipäätään synnyttämisestä muualla kuin sairaalassa. Miten esimerkiksi kätilön palvelut saatiin teidän tapauksessanne järjestetyksi tai oliko jokin suunnitelma sen varalle, jos tulee komplikaatioita?

Ap

Jos tulee paha komplikaatio ,niin sitten kuolet vaan kotiin. Lisäksi missään puudutuksissa ei ole mitään pahaa. Oli kamalaa synnyttää toista lastani, kun ei ollut tarjolla ilokaasua enkä saanut epiduraalia. Ekassa kun sain ne ,niin oli paljon helpompaa. Kivut on takuulla niin kovat, että siinä unohtuu luonnonmukaiset synnytykset.

Hollanti on maantieteellisesti pieni ja tiheästi asuttu maa.Sairaaloita on kaikkien lähettyvillä. Muistaakseni kaikilla asukkailla on 15 minuutin matkan päässä sairaala, siksi kotisynnytykset on salittuja.

Vierailija kirjoitti:

Kokemus sairaalassa synnyttämisessä. Tuli odottamattomia ongelmia, joten todellakin onni, että oltiin sairaalassa!

Näiden kotisynnytyskiihkoilijoiden mielestä niitä ongelmia ei olisi tullut jos olisi vaan synnyttänyt kotona, koska keho olisi maagisesti osannut toimia oikein

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole yhdessäkään synnytyksessä mennyt lapsivesi vaan on jouduttu 10cm puhkomaan kalvot. Lisäksi olen rh- joten on ihan kiva saada piikki ettei lapseni myrkytä minua.

 

Se on molemmille vaarallinen, myös lapselle.  Ensimmäinen voi syntyä, seuraavat ilman piikkiä saattavat mennä kesken. Tms.

Itselläni on sama,  kolmannen lapsen jälkeenkin vaikka se oli viimeinen.  En muista miten lääköri perusteli, vaikka samalla sairaalareissulla tehtiin sterilisaatio. 

Kaikki lapseni on rh+ joten käsittääkseni en voi olla heille vaaraksi, tosin en näitä juttuja ymmärrä. Ensimmäinen meni kesken, mutta mitään ei silloin tutkittu kun tuli kokonaan ulos. Ei edes veriryhmää otettu minulta.

Käsittääkseni ne piikit annettiin että seuraavat vauvat syntyvät terveinä. Mutta en itsekään ymmärrä ja siitä on 40 vuotta kun sain viimeisen anti D piikin

Tässä on juttu rh- tekijästä,  lapsen hemolyyttisistä oireista vasta kelaamalla alemmas.

https://www.veripalvelu.fi/ammattilaiset/raskauteen-liittyvat-tutkimuks…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemus sairaalassa synnyttämisessä. Tuli odottamattomia ongelmia, joten todellakin onni, että oltiin sairaalassa!

Näiden kotisynnytyskiihkoilijoiden mielestä niitä ongelmia ei olisi tullut jos olisi vaan synnyttänyt kotona, koska keho olisi maagisesti osannut toimia oikein

Olen hakannut päätäni seinään kun olen joskus noita mielipiteitä lukenut. Olen siis se jolla istukka ei irronnut. Kehoni toiminta synnytyksessä hämmensi minut täysin: en esimerkiksi joutunut edes miettimään, miten ponnistetaan, kun kehoni onneksi hoiti sen homman aivan automaattisesti ilman minun tietoista panostustani. Eipä paljon sairaalassa oleminen sitä prosessia häirinnyt. Mutta ehkä kehoni ei sitten osannutkaan irrottaa sitä istukkaa, mutta kotona olisi onnistunut?? Eipä kuulosta oikein loogiselta.

Ilman nykylääketiedettä 1/100 naisesta kuolisi synnytykseen, lapsista vielä useampi. Sitten vielä lapsivuodekuolleisuus ja imeväis- ja pikkulapsikuolleisuus ennen 1:tä ja 5:ttä ikävuotta.

Nykyään 10-20 % synnytyksistä päättyy kiireelliseen tai hätäsektioon (ne kuolleet äidit ja lapset ennen...). Hätäsektiot harvinaisempia, mutta kiireellinen sektio on yleinen. Sitten on vielä ne, jotka leikataan suunnitellusti (kaikki ei ole pelkosektioita). Moni lapsi ja äiti myös vammautuu synnytyksessä nykyäänkin, mutta tästä ei juuri puhuta.

Itse synnytin yli vuorokauden ja päädyin kiireelliseen sektioon. Myös kivut liian heikoista supistuksista oli omaa luokkaansa ja epiduraali taittoi pahimman kärsimyksen. En synnyttäisi kotona niin kauan kuin minulla olisi pääsy terveydenhuoltoon. Olisi myös hirveää lähteä ambulanssilla sairaalaan, koska synnytys ei etenisi, tulisi verenvuotoa, lapsen sydän äänet heikkenisi/loppuisi jne.

Mun eka synnytys sujui melkein oppikirjan mukaan, joskin oli pitkä ja vauva laskeutui vasta synntyksen aikana, ei ongelmia paitsi vähän repeämiä piti ommella. Tokan olisi siis pitänyt olla suit sait avaan helppo ja riskitön - no synnytys ei ole koskaan riskitön. Sinnittelin kotona pitään ja saavuin sairaalaan vasta täysin auki tilanteessa , 30 min ponnistamisen aikana (kun oli ktg-anturi vauvan päässä) todettiin palautumaton vauvan sykekäyrän lasku ja piipaa hätäsektioon. Napaverinäytteessä oli lyhytaikaisen asfyksian kuva. Tilanne olis siis täysin ennakoimaton ja tapahtui synnytyksen loppuvaiheessa. Arvaatteko miten tässä kotona olisi käynyt kun olisi vielä joutunut ehkä 30 min lisää ponnistamaan ? Vammautunut tai kuollut vauva. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemus sairaalassa synnyttämisessä. Tuli odottamattomia ongelmia, joten todellakin onni, että oltiin sairaalassa!

Näiden kotisynnytyskiihkoilijoiden mielestä niitä ongelmia ei olisi tullut jos olisi vaan synnyttänyt kotona, koska keho olisi maagisesti osannut toimia oikein

On siinäkin totuuden perää. Sinähän tiedät, että synnytys voi vaikkapa kokonaan pysähtyä jos äiti kokee olonsa turvattomaksi. Ihan biologiaa. Kaikki eläimet menevät synnyttämään rauhalliseen ja turvalliseen paikkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Hollannissa kotisynnytys on normi ilman ongelmia. Suomessa ei ole osaamista kotisynnytysten hoidosta, joten siksi se on riski. Jos asuu sairaalan lähellä ja löytää osaavan avun, niin mikäs siinä.

Hollannissa etäisyydet on jotain ihan muuta kuin Suomessa! Tilanne on tottakai eri jos sairaala on kilometrin päässä ja sinne pääsee parissa minuutissa.

Vauvakuolleisuus on Suomessa koko maailman alhaisimpia. Ei lähdetä yhtään huonontamaan tätä tilastoa, jookos?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi tulee aina ensin. Jos siihen ei ole valmis ei kannata edes suunnitella lasta. 

Nykyisin synnyttäjät tiedostavat entistä selkeämmin omat tarpeensa ja osaavat vaatia, että heidän tarpeensa huomioidaan. Puhutaan synnytysväkivallasta, kun synnytyksen aikana tehdään päätöksiä joka vie synnyttäjältä itsemääräämisoikeuden. 

Miksi sitä sanotaan jos syntyvä lapsi kuolee äidin omien vaatimusten ja halujen vuoksi. Onko tappo vaiko peräti murha?

Vierailija kirjoitti:

Ensihoitajien mukana oli parempi synnyttää kotona kuin autossa matkalla. Hyvin sujui. 4. lapsi tulikin vielä vaihdikkaammin kuin edelliset. Heistä olen ehtinyt olla n. 30min sairaalassa ennen syntymää.

Eihän sille kai mitään voi, jos vahingossa käy noin. Jos tarkoituksella synnyttää muualla kuin sairaalassa, ottaa järjettömän riskin. Maailmassa on tosi paljon ihmisiä jotka surevat päivittäin kotisynnytyksessä vammautunutta tai kuollutta lastaan.