****SYYS2004-Viikkis****

Koko viikko taitaa olla lukematta :(



Toivottavasti on linkit???



Jos lukis, ni viisastuis teidän elosta :)



Palaan...



Kerppu

Uni karkasi klo 4. Pari tuntia yritin vielä nukkua, sitten luovutin. Aikainen lintu minä. Toivottavasti saan nukkua päiväunet tänään, onneksi on lauantai!



Ihanaa kuulla, Pile, että teillä ollaan terveinä *kuiskaten* :)



Ayap, voin niin hyvin kuvitella itseni tekemässä samaa kuin sinä - rästitöitä iltaisin. Minun onneni on sellainen työ, jota ei kotiin tuoda kuin ajatuksissa. Vaikka kyllä jotkut kollegat iltakausia istuvat työhuoneissaan paperitöiden parissa - ja kuluttavat itsensä puhki.



Ulkona on taas pienimuotoinen talvimyrsky. Eilen löysin onnekseni komeron perukoilta vanhan laskettelutakkini, niiltä ajoilta joina vaatteet olivat kaikkea muuta kuin tyköistuvia. Sillä takilla pärjäänkin loppuraskauden - mies kommentoi että tuohon mahtuisi vaikka meidän isomummomme :D Isomummo, tuo ihana lähes yhtä pyöreä kuin pitkäkin äidinäitini.



Siitä vielä, kun eilen herättelin typykän 45 min unien jälkeen. Toimi hienosti, oli iloinen tyttö koko illan ja simahti klo 21.



Siinä maha missä painitaan, neitonen heräsi.



- tea -

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=9314052&p=1&mpage=2&tmode…

Herättiin Konttaaja Aan kanssa jo puol 7 Ee ja isänsä nukkuvat vielä.



Aa rakastaa duploja nytkin konttasi laatikon luo ja levittelee niitä. Ollaan oltu aamusta ahkeria kilo jauhelihaa on laitettu ruuaksi (saatiin äidiltä tuottajalta ostettua). Kohta pitäisi lähteä kauppaan.



Pinot luin eilen mutta mitään en muista, paitsi että oli kyllä tosi kurjasti siellä pk:ssa sanottu.



Aa hermostuu.....



Mari

Pile, pitikin kysyä haalareista, että ostitko alesta? :) Piti myös mainita, että tyttöjen värejä vain katselin. Poikien väreistä ei aavistustakaan. Meillehän ei tarvita nyt uusia, ehkä ensi vuonna sitten. Toivottavasti tulee kivemmat Jonathanin värit tytöille, kun niissä mun mielestä paras hinta-laatusuhde.



Lunta on satanut lisää. Meillä ajatuksena lähteä kaupungille lasten kera. Vähän kauppatoria kattomaan ja hakemaan ilmaiset liput Disney on Ice-näytökseen. Mies saa kaksi lippua ilmaiseksi, joten täytyy hyödyntää. Voitais käydä myös syömässä jossain, niin ei tarvi tehdä ruokaakaan:)



Nyt aamupalaa lapsille, että jonnekin liikkeelle päästään...



T: Ynis

Eilinen;http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=9314052&p=1&mpage=2&tmode…



Ompas sairastuvissa taas sakkia. :-( Pikaista parenemista!



Tean mammamuoti hymyilytti. Milloinkahan sitä saisi aikaiseksi tehdä jotain tälle mammamuodin lopetukselle. Täytyisi välillä muistaa pitää hyvää huolta itsestäänkin= katsoa mitä suuhunsa laittaa niin vatsa pienenisi.



Voi T@hden naapuria! :-(



Mimmu, harmi että tarha kohteli äitiä noin tökerösti! Ei ole mukava lähteä rakentamaan luottamussuhdetta hoitajiin noin ammattitaidottoman käytöksen jälkeen. :-/



Aavis, Huhuu! Kaivaidu kolostasi kertomaan edes mitä omaan napaan kuuluu!!!



Mitäs sitä turinoisi omasta navasta? Töissä olen, niinkuin nikistä huomaa. Vielä on rauhallista. Mies on ollut nyt 2 päivää (tai eilisen illan) lasten kanssa kotona. Viimeyönä valitti kun Rosan yösyöttäminen on niiiin hirveää. .-DDD Mies on hoitanut Rosaa alle 5 yötä koko aikana. Ihan kiva että hänkin tietää mitä mitä minä olen tehnyt viimeiset 10kk.



Sini sai yöllä jonkin huutokohtauksen. Outoa. Istui huoneensa lattialla ja parkui " ei halua omaan sänkyyn, ei halua isin ja äidin sänkyyn" . Kannoin sitten Sinin alakertaan ja hämärään leikkihuoneeseen, että Rosa saisi uudestaan unen päästä kiinni. Siellä alkoi karjua että haluaa omaan sänkyyn. Selitin ettei karjuvaa pikkutyttöä voi viedä omaan sänkyyn, kun kukaan ei voi nukkua kun Sini huutaa. Hetken niiskutti ja oli valmis menemään sänkyynsä. Sängystä huusi vielä kerran äitiä laulamaan, mutta alkoi nukkua kun sanoin ettei keskellä yötä lauleta kun yöllä nukutaan. Sinillä ei ole tapana heräillä öisin. Olisikohan nähnyt jotain painajaisia tms..



Tiistaina on ensimmäisen lastenhoitajakanditaatin kanssa tapaaminen. Vanhempi nainen, jolla on 4 lasta. Tehnyt keikkaa ryhmiksissä yms. täällä. Ei alan koulutusta. Nuoria tyttöjä on tarjolla hoitajaksi, jos en tätä ensimmäistä kanditaattia lastenhoitajaksi kelpuuta. Nainen kuulosti ihan hyvältä vaihtoehdolta perhepäivähoidonohjaajan ja työkavereideni puheiden perusteella. Pienellä paikkakunnalla on hyvä etu, aina voi kysyä kaverilta " mikä joku on miehiään" . Olen toiveikas.



Jospa menisin kahville, kun vielä näyttää ehtivän.



Lila75

Auttaisko, jos miettisit miten tärkeä ihminen olet perheelle ja miten paljon sun jaksamisella on merkitystä? Ei ne työt minnekään katoa, niitä takuulla tulee lisää niin paljon kun vaan suostut tekemään. Joten jos annat tilanteen mennä siihen suuntaan, niin kohta teet kaiket illat töitä kotona. Sairasteluille ei voi mitään ja ihan luvallisestikin saa olla sairauslomalla. Se tarkottaa sitä, että työt jää odottamaan, ei sitä, että niitä yöllä tehdään.



Voisin saarnata lisää, mutta menen sinne aamiaiselle:)



T: Ynis

Sini istuu pöydässä n. 40 minuuttia. Välipalan saa n. 30 minuutissa syötyä. Ei siis pidä mitään kiirettä ja pöydässä on kiva istua. Kauluri on edelleen kaulassa. Ja yleensä siellä on melkoinen murusaalis. Nyt on alkanut hieman nirsoilla. Esim. raaka punainen paprika ei mene enää alas, ruuan seassa on keitettynä ok.

Nirsoilua ilmassa meilläkin. Oikeastaan aina ollut aika rajoittunut ruokavalio, vaikka muuten syö hyvin. Nykyään uhma saattaa näkyä myös ruokailuissa ja voi jopa jäädä syömättä. Pöydässä ei välttämättä kauaa istu, paitsi joskus leivän kera kestää pitempään. Hyvällä ruokahalulla hotkii menemään:)



T: Ynis

Nopeat kommentit ja sitten fillaroimaan, sisätiloihin.



Tea, eikö ole hyvä että säästät kaikkea tarpeellista. Minä olen nyt luopunut kaikista telttavaatteista, kun en enää tule raskaaksi. Mutta mietin silloin joskus loppuraskaudesta, miten ihmeessä pystyin käyttämään samoja paitapuseroita kuin silloin kuin painoin 20 kg vähemmän. Silloin ostettiin aina aivan liian isoja vaatteita, ja nyt ei menää aina L-koko mahtua päälle.



Meillä ruoka maistuu. VAlma syö hyvällä ruokahalulla, ennen ei menneet viljatuotteet, mutta nyt nekin. Perusruoka on herkkua, kasvikset menee ja oikeastaan en nyt muista mikä ei menis. Otso on ollut samanlainen, mutta nyt nirsoilee enemmän. Paitsi päiväkodissa, jossa syö kaikkea, kun " on pakko" . Ei päiväkodissa mitenkään pakoteta, pitää toki maistaa, mutta tunnollinen poikani syö kun ope käskee. Molemmat lapset ovat hoikkia, joten kulutukseen syövät. Olen itsekin ollut aina hyvä syömään, kropassa se on alkanut näkyä vasta aikuisena. Lapsissa on eroja, toiset tarvitsevat vähemmän ja toiset enemmän. Täytyy myös sanoa, että juuri laskin yhden 2-vuotiaan ruokapäiväkirjan, joka näytti ensin varsin niukalta, mutta niin vaan kone sanoi, että riittävästi tulee energiaa ja ravintoaineitakin.



Ayap, tavallaan ymmärrän sua. Työt on myös keino unohtaa isommat murheet. Sinuna tekisin selvän eron työn ja vapaa-ajan välillä. Palat loppuun pian, tuolla tavalla ja stressillä. Olet varmasti riittävä työntekijä, vaikka et tee kuin normaalin työajan.



Mutta nyt täytyy kiirehtiä, palataan....

Mies (" joka herää aamulla" ) nukkuu vielä. Illalla möläytin yhdestä asiasta ikävällä tavalla ja mies sitten palasi selviytymiskeinona vanhaan moodiin eli palasi sängystä olohuoneeseen ja istui siellä aamuyöhön ryypäten itsekseen. Heräsin, kun hoippuroi sänkyyn. Tänään on puhuttelun paikka. Mitä, jos joku lapsista vaikka olisi nähnyt isin tuossa tilassa :(



Muuten menee aivan hyvin. Ulkona mitä kaunein talvisää, koko yön tuprutteli lunta. Ilma on ollut menneellä viikolla kyllä todella kummallinen. Tiistaina esikoisella piti olla luistelua koulussa, mutta ilma oli liian lämmin ja sateinen. Torstaina luistelu peruutettiin koska pakkasta oli kolmekymmentä astetta.



G: Antsa syö erittäin hitaasti. Päiväkodissa naureskelevat, että on todella rauhallinen ja perusteellinen syöjä. Antsahan on syönyt itse alle 1-vuotiaasta eikä tosiaankaan suostu minkäänlaiseen syöttämiseen tai hoputteluun. Ensin syö tunnin lounasta, sitten on samantien valmis päiväunille (paitsi kotona, jossa taistelee päiväunia vastaan).



Palataan..

Mukavaa viikonloppua siskot!



SaaMa

Lumisadekeli ja lumivalo ovat virkistäneet kovasti. Pysyisipä valkeus edes hetken...



Voimia S-M:lle epämukaviin keskusteluihin.



Mimmulle voimia tosi kurjiin kommentteihin. Eipä vaikuta kovin aikuiselta käytökseltä tuommoiset likasankon kaatamiset, mielestäni voisin siitä (rakentavan keskustelun puuttumisesta) antaa palautetta. Itse ajattelen myös, että hoitopaikka voi itse pääosin päättää heille sujuvimmista hoitokäytännöistä, kunhan mitään lapselle vahingollista ei tehdä. Meillä esim. nukahtamiskuvio on hoidossa hyvin erilainen kuin kotona: hoidossa saa ottaa tärkeät autot sängyn viereen ja nukahtaa sadun lukemiseen (siis hoitaja lukee ryhmän isoimmalle, 5-vuotiaalle), kotona nukutetaan omaan sänkyyn niin että pötkötellään vieressä (oma sänky siis aivan meidän sängyn vieressä) eikä leluja tuoda makuuhuoneeseen.



Lukuvinkkejä lisää. Luin joululomalla Lundanin Viikkoja, kuukausia sekä Riikka Pulkkisen kirjan Raja, jotka pukki suureksi ilokseni toi. Tosi hienoja kirjoja molemmat, vaikka aiheet tietty melko raskaita. Pari Torey Haydenin pokkariakin tuli ahmaistua. Nyt pitäisi aloittaa Westö, joka polttelee jo kovin.



G: Meillä huippunopea hotkija. Viipyy pöydässä max 10 minuuttia ja saattaa vedellä siinä 2-3 lautasellista. Syö hyvin melkein mitä tahansa lämmintä ruokaa, myös kasviksia hyvin ja maustaa saa aivan reilusti. Puuroa ei ole syönyt ikinä. Aamu- ja iltapalat ovat meillä melko laihoja, mutta ateriat suuria. Ei saa syöttää enää yhtään ollenkaan ei missään tapauksessa.



Ayppan työ-G: Pyrin siihen, etten tee kotona ollenkaan töitä. Se on onnistunut aika hyvin. Jaksojen vaihtumisen aika on poikkeus. Poissaolot ovat meilläkin kuitenkin hyvin ongelmallisia: minun on huolehdittava tuntien suunnitelut ja materiaalit ynnä muut sijaiselle, ja tuntuu, että siinä on kaksinverroin hommaa laittaa kaikki niiiiiiiiiin pilkulleen ohjeineen valmiiksi.



Nyt päiväkaffelle.

On tätä odotettukin. Mulla on huomenna synttärit ja ehdin jo huolestua tuleeko elämäni ensimmäinen lumeton syntymäpäivä. ;) Pääsen tyttöjen kanssa tuulettumaan tänään. Jee.



Olen ollut hiljainen. Syinä esitän seuraavat: työt, gradu ja parisuhdetilanne. Yritän olla tuomatta töitä kotiin fyysisesti, mutta ajatuksen tasolla en siihen aina pääse. Nyt pienenä ongelmana on tuo gradu, joka kolkuttaa takaraivossa niin, että yritän aina hetkeksi livahtaa koneelle. Tämä ei todellakaan onnistu, ja seurauksena on hillitön huuto: " Äitiii, ei kiijoitusohjelmaa!" Äsken kävin salilla. Tuli hyvät fiilikset. Pakko purkaa jonnekin paineita.



S-M lle minäkin toivon voimia keskusteluun. Ja Ayppikselle paljon myötätuntoa ja voimia oikealta tuntuviin ratkaisuihin. Kummassakaan asiassa en ole ekspertti sanomaan. Molemmat hoidan tällä hetkellä tavalla joka ahdistaa itseäni.



Meillä kävi eilen 12 poliisia siviilimaijalla, luotiliivit päällä ja aseet valmiustilassa. Oli pieni paniikki kun kävin avaamassa oven summerinsoitosta. Yksi oli jo vetänyt aseen esille, mutta laittoi nopeasti pois kun toinen sanoi, tää ei ole se. En tiedä mitä etsivät, mutta tuntuu ahdistavalta kun kaikki 6 naapuria ovat erittäin tuttuja. Huh. Eivät löytäneet etsimäänsä. Laitoin varmuuslukot oviin. Sen verran on poliisiystäviä, että tiedän, että jopa huumeratsioita saatetaan tehdän vain työparin kanssa, että kyllä tässä jotain muuta on takana. Inhottavaa.



Ruokailu:

Ei ole erityisen suuriruokainen. Kaikki ateriat about samankokoisia. Pöydässä viihtyy max 10 min. Välillä ollen antanut syödä leivät sohvalla. Hyi minua. Curl curl. Kepsu on myös aika valikoiva. Ei pidä mössöistä vaan pitää pystyä sanomaan, nyt otan porkkanan, nyt ota makaroonia jne.



nyt on pakko hyödyntää unet kiiijoitusohjelmaan, vaikka seura on täällä parempaa,

hk

Pieni suloisuus innostui kovasti junasta (ollaan lasten kanssa harvoin kuljettu). Hoki kaupungilla koko ajan, että " missä juna on, missä juna on" . Ei myöskään millään tajunnut, että ratikka on eri asia kuin juna. Itse sitten tajuttiin, että ollaanpa lasten kanssa käyty tosi vähän kaupungilla. Esikoisen kanssa kävinkin silloin aikaisemmin, mutta kahden kanssa kotona olessa ei niin vaan lähdettykään ja nykyään ei oikein ehdikään. Katseltiin luistinrataakin ja ois kyllä tehnyt mieli mennä esikoisen kanssa kokeilemaan. Joku toinen kerta sitten. Piti tulla kotiin huilaamaan, että voidaan vielä mennä pulkkailemaan ja esikoisen suksia kokeilemaan.



Minäkin toivotan Saamuskalle jaksua keskusteluihin! Meillä mies saattaa suutahtaa, jos sanon pahasti, muttei muuten näytä sitä mitenkään.



Hipsullekin jaksua! Koitahan rauhottaa vähän tahtia, jos vaan mahdollista!



Kauhulla luen teistä joilla monta rautaa tulessa. Mietityttää omat mahdolliset lisäopinnot ja jaksaminen. Onneksi ihan vielä ei tarvi niitä ajatella:) Onneksi näillä työreissuilla saa myös hyvin tunteja kerättyä (tällä viikolla tuli noin 10h plussaa). Mutta miten saatte kaiken sumplittua ja miten jaksatte suoriutua kaikesta???



T: Ynis

väsyttää... pikkunen ärisee vatsaansa, naama punaisena vääntää sylissä :( yölläkin nukkuessaan ärisi vähän väliä, joten omat muutenkin vähäiset unet jäi aika lyhyiksi. Nyt tajuan miten helppo Idan vauva-aika oli, kun neiti nukku 4h putkeen ja sit vielä parin tunnin pätkiä siihen lisäksi. Ei tämä tonttupoikakaan mikään paha valvoja ole, mut syö kahden tunnin välein niin tuo neljä tuntia kuulostais ihan luksukselta...



Idan pitäis nukkua päiväunia ja yläkerrassa tehdään remonttia...



Syömisg: Ida EI syö oikeastaan mitään eikä ainakaan itse! Vihannekset ja hedelmät on suosikkeja, sit kananmuna, spagetti, jauhelihakastike... siinä ne oikeastaan. Puuroa tai velliä ei syö, jogurtin syömisen lopetti just ennen joulua. " Vauvojen" hedelmäsoseista tykkää ja tietty herkuista, mut niitä ei tietenkään saa aina ku haluaa. Eilen Ida söi iltapalaksi 1/4 karjalanpiirakkaa ja ihan hiukan maitoa, tänään aamupalaksi banaanin eikä sitäkään kokonaan... Kivaa mennä maaliskuussa painokontrolliin jos tyttö syö koko ajan tätä tahtia. Osaa kyllä syödä ite mut se on nyt vauvan myötä jäänyt... Syömiseen menee aikaa ehkä 15min, josta 14min kulutetaan pöydän sotkemiseen ym.

Kyllä mä sen tiedän ettei se nälkään kuole mut silti tosi rasittavaa!



Missä Enkeli on, miten Minin altistus meni, eikö se ollutkin tällä viikolla?



Nyt kaikki muut nukkuu, voisin itekin nukkua mut tuo yläkerrasta kuuluva poranääni häiritsee!



Helli: Ne meidän tuplat on muuten ihan hyvät, mut hiukan hankalat vielä työntää ku on niin eripainoiset lapset kyydissä. Kovin iso lapsi noihin ei kyllä mahdu, Ida painaa n. 11kg ja just sopii istumaan talvivaatteissaan.



Jos menis kokeilemaan nukkumista...

Petra, Ida ja poika 3vkoa

Kiitos Ynis, yritän rauhoittaa, tai ehkä rauhoittua. Ehkä sitten kun kauris ottaa taas apinalta vallan ;) Tähtimerkit on hyvä keino laistaa vastuusta. Jos on kaksijakoinen, niin on kaksijakoinen :)



Nyt kaupungille,

hk

puh, puh... Sain tiistaina terveen paperit, viikko onkin kulunut vauhdilla työn merkeissä. Tänä viikonloppuna onkin taas ollut täydennyskoulutusta, joten aika puhki olo.



Hipsutille onnea ja kiitos kauhistus: herätit huomaamaan, että olen unohtanut täysin äitini synttärit. Ovat siis ylihuomenna. Lahja sentään odottaa paketissa (fiksusti ostin jo joululahjaryysiksessä).



Lempo & muut Lundanin lukijat: arvatkaas kävinkö tänäänkin ruokatauolla kyseistä kirja Akateemisessa hiplaamassa. En vieläkään raaskinut ostaa. Aihekin vähän pelottaa, vaikkei ihan vierestä liippaa. Tarpeeksi liki kumminkin. Joulupukille kirjasta mainitsin, mutta ei tullut tällä kertaa tuota toivetta toteutettua.



Koitan huomenna saada pari riviä aikaiseksi. Typy tuli niin kauniisti pyytämään legoilla leikkimään, että mentävä on.



Keilin

Utelias kysyy:) Ei nimittäin sano mulle mitään, uskallan myöntää. Taidan tykätä kovasti tavanomaisista kirjoista. Suosikkeja Stephen King, John Grisham, Michael Palmer yms. Siis vain mielikuvituksen tuottamia tarinoita.



Jatu, miten meni eilen?



Meillä oli kivaa ulkona illalla. Esikoinen sai ekaa kertaa sukset jalkaansa, vaikkakin viiveellä (kun säädin siteitä aikani). Heti osasi edetä niillä ja kääntyäkin aika hyvin. Hienoa! Eikä haitannut, vaikka kaatui välillä. Oppi heti myös työntämään sauvoilla vähän vauhtia. Mutta..... pieni oli surkeana, että haluaa myös. Ei muuta kun mies pienen kanssa kauppaan ostamaan suksia:) Saivatkin ne ostettua. Takasin tullessa esikoinen oli jo muissa touhuissa, joten eipä pienikään ruvennut uusia suksiaan kokeilemaan. Huomenna sitten! Lumi pysyköön maassa!



T: Ynis

Huh huh näitä iltoja nykyään. Antakaapas nyt vinkkejä, millä tuon pomottajan saa aisoihin! Tätä nykyä taas on menossa hirveä vänkäämiskausi ja yrittää tosiaan pomottaa kaikessa. Yks aamu nostin hihaani, että sain raapia kättä kun kutitti. Onni alkoi huutaan, että älä nosta hihaa, laita takas. Enkä tietysti laittanut ja sekös riemastutti poikaa! Tämä vaan yks pikkuinen esimerkki. Nyt sitten iltanukutukset. Ihan samaan tapaan viedään sänkyyn, luetaan Popi -kirja, juodaan vettä, jutellaan tovi, annetaan pusut ja halit ja toivotellaan hyvät yöt. Ennen kävi niin, että saattoi 10minuuttiakin huudella hyvän tuulisena sitä mantraa " äiti tuu laittaan Onni kunnolla" . Nyt aloittaa välittömästi kun minä tai mies poistutaan huoneesta ja rääkyy ihan täysillä. Tekoitkua ja karjuntaa. Lopulta yltyy aika pian hyvin aidon kuuloiseksi itkuksi, jolloin menen käymään. Nyt on n. 10 minuuttia huutanut tuolla, en ole mennyt sinne.



Todella rasittavaa kun tätä yleensä kestää tunnin tai vähän toista. Nytkin on väsynyt, päikyt oli vain 30min autossa. Voi olla yliväsykin mutta normaalisti on varmasti vain normaali-väsyä. Miten tuohon pitää nyt suhtautua??? Ja miten pystyy itse pysyyn rauhallisena. Eilen keskeytin aika monta kertaa 24:n katsomisen nauhalta - kiitos yhden raivohullun taaperon! Auttakee!



Selästä sitten. Tea juu minäkin vähän ihmettelin, että jopas nyt sain hyvin ajan fysioterapiaan tosiaan! Lääkäri sanoi, että jos nyt seuraavan 6kk aikana tilanne pahenee, ei tarvi sen kummemmin jonotella minnekään vaan saan heti soittamalla pkl-ajan. No minäkin oletin, että saan fysio ajan sitten korkeintaan kahden viikon päähän, että siitä tavallaan ehtis olla apuakin ennen tuota 6kk kulumista. (sehän on joku opastuskäynti) Yksityiselle vois tietty mennä, jos rahavarat antais myöten. Mutta katsellaan nyt. KOko ajan tuo on aika vaikea tuo selkä, kun ei pysty kunnolla nosteleen mitään.



Sittenpä en muuta muistakaan. Talvi on tullut ainakin hetkeksi. Kivoja pikku pakkasia ja tänään satoi lunta. Onnilla on yhtä vaille kaikki hampaat tullut, maha löysällä (joko hampaista johtuvaa tai sitten ohra, jota saa vaikkei oikeasti olla alettu altistaan...).



RuokailuG: Kaukalo pitää olla, ilman sitä herra ei suostu syömään. Syö syöttiksessä yleensä kotona, mummulassa jo useinmiten penkillä. Syö ihan hyvin yleisesti, puurot pitää syöttää. Ne kai vaan tökkii sille jo niin paljon, ettei pysty itse lappamaan suuhun;) Joskus värkkää ja syöminen kestää ja kestää mutta eipä kai koskaan yli puolta tuntia. Sanoo " kiitos, ei emempää" tai " kiitos ruuasta, kiitos maidosta" ja laittaa lusikan lautaselle.



Nyt saunaan. Kävin äsken vähän kohetamassa herran asentoa.



T-P

Minä ahmin Lundanin Viikkoja kuukausia jouluaattonna lähes yhteen putkeen. Aihe on arka, mutta kirja on yllättävän " vähän ahdistava" . Kirja siis kertoo kirjailija Reko Lundaanin viimeisistä vuosista, hänhän kuoli marraskuussa aivokasvaimeen. Kirja on päiväkirjamuotoinen ja kirjoitettu yhdessä vaimon kanssa.



Luin jouluna myös A-L Härkösen Loppuunkäsitelty. Sitten pitkikin siirtyä vähän kevyempään. Nyt menossa Selvästi juovuksissa ja sitten Westö. Kuten sanottua, kirjat maistuvat taas.



Huhuh, kun juhlat vie voimat. Lapsilla oli kivaa. Se on pääasia.



Kiva Keilin, että olet terve. Toivottavasti Ayapin perheessä myös ollaan pian.