Käyttekö siivoamassa aikuisten lastenne koteja?

En siivoa heidän huoneitaan edes nyt kun ovat teinejä ja asuvat saman katon alla. Se on heidän velvollisuutensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En koskaan ole siivonnut lasteni asuntoja, enkä tule siivoamaankaan.

Miksi alapeukku?-eri

Asialliseen kysymykseen alapeukkuja, just joo.

Poikani muuttaessa omilleen 18-vuotiaana, olin pesemässä tuota vuokrakämppää. Pesin mm. jääkaapin ja uunin. Vessan poika pesi itse. Pojalla on mielenterveysongelmia, joten jaksamisessa oli ongelmia. Hankin myös paljon kalusteita tori.fi:n kautta ilmaisena tai pikku rahalla. Sittemmin olen auttanut muutossa seuraavaan vuokrakämppään ja sielläkin taas esim. ripustanut verhoja ja laittanut lamput kattoon. Mitä pojan luona olen käynyt, on asunnossa melko sotkuista, mutta en puutu siihen.

Aikuisen tyttären kanssa samoin autoin vuokrakämpän kalustuksessa ja muuttosiivouksessa. Lisäksi jouduin tekemään myöhemmin kämpässä putkiremontin jälkeen siivouksen, kun tytär ei siihen itse pystynyt. Hänellä on asperger-piirteitä, joten aloitteellisuudessa on haasteita. Sittemmin tytär on muuttanut vastavalmistuneeseen asuntoon, jossa ei paljoa tarvinnut muuttosiivota. Nykyään hän pitää asuntonsa mielestäni melko siistinä itse.

Kyllä olen käynyt auttamassa kun tarvetta ollut. Vauva-aikoina ja kun oli sairaana, joskus ihan muutenkin vain. Mielelläni lapsiani autan. Osaavat toki itsekin ja ovat siistejä, mutta jos kiirettä pystyn hieman helpottamaan niin miksi en niin tekisi. Lapseni puolestaan sitten ovat auttaneet minua monissa asioissa, viime kesänä rakensivat kesäkeittiön mökilleni, ja tietokonejutuissa saan aina apua kun tarvin, näin esimerkiksi.

Meillä annetaan apua puolin ja toisin. 😊

Käyn. On autisminkirjolla, päihdeongelmaa ja elämänhallinnan puutetta. Lukematon määrä lähtee roskasäkkejä ulos pienestäkin yksiöstä ja on usein päivän tai kahden urakoita noin 6-8 tuntia päivä. Tulen kun pyydetään apua.

Annoin kalusteita ja ostinkin keittiötarvikkeita ensimmäiseen asuntoonsa, mutta ei tulisi mieleen siivoilla. Toki jos toinen ois sairaana pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Minä tunnen tapauksen kuinka työttömän aikuisen lapsen perheessä käy äiti siivoomassa ja pesemässä pyykkivuoria. Pesee mattoja ja jääkaapin putsaa säännöllisesti. Ruuan paskaa ja rakkien kusta on sohvat täynnä.

Minäkin tunnen tapauksen, jossa äiti kävi vuosikaudet siivoamassa aikuisen tyttären kolmilapsisen perheen kodin viikoittain. Vaihtoi lakanat, pesi pyykkiä jne. En koskaan ymmärtänyt miten tämä tytär kehtasi hyväksikäyttää vanhaa äitiään sillä tavalla. Äidin oma koti oli aina äärimmäisen siisti, tytär perheineen eli kuin pellossa. 

Itse asun tarkoituksella vanhemmistani kauempana. Äitini varmasti tulisi siivoamaan ihan kysymättäkin.

500 km etäisyys hillitsee vähän siivoamishaluja.

Vain pyydettäessä. Tykkään siivota ja he tietävät sen. Ja on asioita, joita en niin hallitse ja joissa pyydän heidän apuaan.

Me teemme tyttäreni kanssa suursiivoukset aina yhdessä. Ensin toisen koti ja viikon päästä toisen. Yhdessä touhuten paljon mukavampaa. 

No me auttelemme vastavuoroisesti. Esimerkiksi viime kesänä tyttäret otti minunkin ylimääräiset tavarat kirpparille myytäväksi, kun myivät omiaan. Auttoivat muös autotallin raivaamisessa ja veivät eläinsuojelulle tekstiilini jne.

Minä autan heitä, kun heillä on kiire. En koskaan koske henk koht tavaroihin, mutta voin imuroida tai tiskata tms.

Pari kertaa kävin kun poika oli armeijassa, noin vuoden siellä oli, ja onhan se mukavampi kun ei viikonloppu vapaasta kulu siivoamiseen, perjantai iltana kotona ja sunnuntai iltana takaisin.

Mun äiti käy välillä. On eläkkeellä, niin kaipaa tekemistä. Oon tytär, jos tällä merkitystä. Ei tarvitsisi käydä siivoamassa, mutta haluaa itse 

En todellakaan ala siivoamaan terveiden aikuisten poikieni koteja. En minäkään odota, että he minun kotini siivoavat. Jokainen poikani on oppinut jo kotona asuessaan siivoamaan, silittämään, pesemään pyykit, , leipomaan sekä laittamaan hyvää ruokaa. Kukaan heistä ei ole saanut kotona asuessaan vain olla ja maleksia. Kotityöt on aina tehty yhdessä. Opinnot on hoidettu ja omat huoneet siivottu. En ymmärrä perheitä jossa nuoret saavat olla ja elää kuin hotellissa. Muutosiivouksissa olen auttanut. Sairastuminen tekisi poikkeuksen. 

Täällä taitaa erottua ne ihmiset jotka vanhuksina sitten ihmettelevät että miksi ovat jääneet yksin ja sitten taas ne jotka saavat lapsiltaan apua. 

En nyt siis tarkoita sitä että lapsia pitäisi piikoa ja palvella, mutta tuollainen molemminpuolinen auttaminen on sitä, joka pitää ihmiset läheisinä. Jos kategorisesti sanoo "ei" kaikkeen avuntarpeeseen niin sitten on vanhana turha toivoa sitä itsekään. 

Mieheni äiti kävisi, mutta en anna. On sitten siivonnut kaappeja myöten kun en ole ollut kotona. Kiva, kiva. 

Musta oli ihan parasta lapsena kun mummo kävi kylässä, siivosi minunkin huoneen, jota laiskana tuli harvemmin itse tehtyä.

Omille lapsille olen apua tarjonnut, mutta eivät ole apua tarvinneet. Muuttaessa asunnon loppusiivoukseen on apu kelvannut ainoastaan kun ovat olleet itse uudella asunnolla.

Muuttojen yhteydessä ollaan miehen kanssa autettu siivouksissa, ei muutoin. Enkä todellakaan käydessäni huomauttele jos vaikka on pölyä jossain. Nuorimman luona usein tiskaan jos olen siellä yötä, hänellä ei ole tiskikonetta. Ilahtuu tuosta joka kerta. 

Joo käyn siivoomassa. Teen kotisiivouksia työkseni niin välillä ajan pojan kämpän kautta. Hällä tosi simppeli koti niin puolessa tunnissa siellä on siivottu. Kyllä hän itsekin siivoaa muttei omista imuria.

Niin on munkin äitini aikanaan minua auttanut kun olin pienten lasten kanssa kotona ja oli haastava elämäntilanne. Luojan kiitos että sain siivousapua. Mulla oli tuolloin diagnosoimaton add. Myöhemmin sain diagnoosin ja opin toimimaan sen kanssa. Nykyään aina siisti koti ja mielelläni jeesaan muita jos apua pyydetään.

Vierailija kirjoitti:

Täällä taitaa erottua ne ihmiset jotka vanhuksina sitten ihmettelevät että miksi ovat jääneet yksin ja sitten taas ne jotka saavat lapsiltaan apua. 

En nyt siis tarkoita sitä että lapsia pitäisi piikoa ja palvella, mutta tuollainen molemminpuolinen auttaminen on sitä, joka pitää ihmiset läheisinä. Jos kategorisesti sanoo "ei" kaikkeen avuntarpeeseen niin sitten on vanhana turha toivoa sitä itsekään. 

Pyynnöstä auttaminen silloin tällöin on eri asia kuin tehdä jatkuvasti puolesta. Oletan, että jokainen vastannut on valmis auttamaan pyydettäessä. Terveen ihmisen kodin siivoaminen kuuluu kodin asukkalle.