"Moni väittää yhä, ettei tunnista lapsen fyysistä kuritusta rikokseksi"

Se ei ole niin mustavalkoista. Tietyssä iässä lapsi on itsepäinen eikä ymmärrä mitään sanomisia, mutta ei tietenkään millään kättä pidemmällä lyödä eikä nyrkillä hakata, vaan pienestä hiustupsusta otetaan kiinni ja pysäytetään se lapsi, että ihan oikeasti et jatka tuota, että jos yrität nyt liikkua niin päänahkaan sattuu. ON eri asia olla väkivaltainen ja tehdä pahaa lapselle ilman mitään syytä, kuin se että fyysisesti herättää lapsen ajatukset siihen, että nyt ollaan tosissaan. Kyllä minuakin on lapsena tukistettu joskus, mutta ei tietenkään millään kepilla hakattu, ja se tukistus on tullut aina täysin syystä ja olen syyn ymmärtänyt. Ensin sanotaan useita kertoja napakalla äänellä, estetään, ja viimeinen keino on vasta se hiuksista kiinni ottaminen.

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole niin mustavalkoista. Tietyssä iässä lapsi on itsepäinen eikä ymmärrä mitään sanomisia, mutta ei tietenkään millään kättä pidemmällä lyödä eikä nyrkillä hakata, vaan pienestä hiustupsusta otetaan kiinni ja pysäytetään se lapsi, että ihan oikeasti et jatka tuota, että jos yrität nyt liikkua niin päänahkaan sattuu. ON eri asia olla väkivaltainen ja tehdä pahaa lapselle ilman mitään syytä, kuin se että fyysisesti herättää lapsen ajatukset siihen, että nyt ollaan tosissaan. Kyllä minuakin on lapsena tukistettu joskus, mutta ei tietenkään millään kepilla hakattu, ja se tukistus on tullut aina täysin syystä ja olen syyn ymmärtänyt. Ensin sanotaan useita kertoja napakalla äänellä, estetään, ja viimeinen keino on vasta se hiuksista kiinni ottaminen.

Entäpä jos se viimeinen keino ei toimikaan? Mitä sitten?

En nykyään ole törmännyt sellaisiin, mutta itse olen 90-luvun alussa syntynyt ja kyllä minua on nahkavyöllä kuritettu, vaikka vanhemmat eivät olleet muuten väkivaltaisia. Juuri tuollainen tilanne, että olisin noin isona tietoisesta valehdellut päin naamaa vanhemmille, olisi varmasti johtanut vyön hakemiseen.

Luulen, että kesti jonkin aikaa 1984 jälkeen, että asenteet muuttuivat. En usko, että enää ns. hyvissä perheissä (jollainen meillä mielestäni oli) kuritettaisiin, vaan ovat asiat muutenkin tosi huonosti sitten, jos joku lastaan fyysisesti kurittaa nykypäivänä.

Eka vastaaja lienee provo, jonka tarkoitus on todistaa aapeen esittämä väite todeksi. Hän ei siis tunnista lapsen pahoinpitelyä pahoinpitelyksi.

Mutta kyllä kai sellainen kuitenkin melko harvinaista nykyään on. Minusta se oli harvinaista jo silloin 1980-luvulla.

Väitän, että jos joku niin väittää, valehtelee.

Ensimmäinen ajatukseni tuosta uutisesta oli, että ei voi pitää paikkaansa.

Mutta sitten muistin, että onhan noita omassakin lähipiirissä. Vähemmistöä toki ovat, mutta silti ihan todellisia. Jostain syystä koen häpeää siitä että tunnen lapsiaan fyysisesti kurittavia ihmisiä.

Yksi sukulaisrouva tykkää käyttää ruumiillista kuritusta tai eristämistä silloin kun "mikään muu ei auta '.

Yksillä lasten synttäreillä hän lukitsi 3-vuotiaan yksin kylpyhuoneeseen "tottelemattomuuden" takia. Lapsi pyrki kielloista huolimatta sinnikkäästi äitinsä syliin kahvipöydässä. Siitä rangaistiin kylpyhuoneeseen sulkemisella. Siellä piti olla niin kauan että lapsi "rauhoittui."

Toisella vierailulla samassa perheessä lasta tukistettiin useita kertoja. Lapsi purki energiaansa juoksemalla ympäri huonetta ja kiipeilemällä sohvan selkänojassa. Hänellä oli reitti, joka kiersi ympäri huoneen ja sohvan yli. Jokaisella kierroksella äitinsä tukisti lasta. Niitä kertoja tuli varmasti kymmeniä, ja jokaisen tukistamisen jälkeen meno vain yltyi. En huomannut että kurittaminen olisi auttanut millään tavalla. Se ei edes hidastanut vauhtia.

Minulla on lapsia itsellänikin ja tiedän että heidän hoitamisensa on välillä raskasta ja välillä turhauttavaa. En silti ymmärrä sukulaisrouvan kasvatustapoja. 

Kurittavat vanhemmat pitäisi sitoa paaluun kaupungin keskustaan ja järjestettäisiin julkinen ruoskintatilaisuus.

Ruotsi oli maailman ensimmäinen maa jossa ruumiillinen kuritus kiellettiin, ja Suomi oli toinen. Viime aikoina Ruotsissa on yleistynyt mielipide jonka mukana kielto oli virhe. Pelkästään puhumalla ei lasten kanssa pärjää tiukoissa tilanteissa, vaan lapset tarvitsevat rangaistuksia vähintään siinä missä aikuisetkin. Aikuisen voi laittaa vankilaan tai antaa sakkoja, mutta lapsia ei, joten on tarvetta erillisille lapsille tarkoitetuille rangaistuksille. Lapsen rankaisemisen leimaaminen perheväkivallaksi ei myöskään ole perusteltua, koska kyse on täysin eri motivaatiolla tapahtuvasta toiminnassa. Ihan niin kuin sakko ja rahan varastaminen ovat eri asioita, vaikka kummassakin otetaan toiselta rahaa väkisin.

Kyllä lapset vitsaa tarvitsee.