Te jotka kirjoititte ylioppilaiksi välttävin arvosanoin, miten teillä on elämässä mennyt?
Omat arvosanani olivat muutama c, yksi b ja a. Hain jatko-opiskelupaikkaa kymmenisen vuotta ja kun sellaisen lopulta sain AMKK:sta, keskeytyivät opiskelut loppuunpalamiseen ja masennukseen. Opiskelutahti oli liian kiivas näin pitkäksi venyneen tauon jälkeen. Harmi, ettei tuolloin parikymmentä vuotta sitten ollut nykyisiä polkuopintoja, jolloin opiskelun olisi voinut aloittaa heti lukion tai armeijan. Tällä hetkellä olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja koko elämä on valunut hukkaan kokonaisvaltaisesti. Näin jälkeenpäin katsottuna ylioppilaaksi kirjoittaminen oli virhe ja katse olisi pitänyt suunnata ammattiopintoihin peruskoulun jälkeen. Tunnen tosin kaksi henkilöä, jotka kirjoittivat vielä heikommin arvosanoin. Toinen heistä pääsi heti lukion jälkeen rahakkaisiin it-hommiin ja toinen valmistui lopulta yliopistosta.
Mies 40+
Kommentit (24)
Surkeat yo-arvosanat eivät olleet syynä ongelmiisi vaan ainoastaan yksi niiden seurauksista.
Jos opiskelupaikkaa pitää hakea 10 vuotta niin vähän hitaammankin luulisi tajuavan että opinnot eivät taida olla minua varten.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ok.
Pääsen kohta presidentiksi.
Minäkin pääsi prosessoriksi. Olen "086" jätteenkierrätysosastolla rysselissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ok.
Pääsen kohta presidentiksi.
Minäkin pääsi prosessoriksi. Olen "086" jätteenkierrätysosastolla rysselissä.
Sori siitä.
Mulla oli vain pitkä matematiikka ja reaali L:iä. Lopuista tuli M:ää ja yksi kieli C. Siihen aikaan, ei E:tä ollut. Silti on mennyt ihan hyvin.
B papereilla taisin kirjoittaa. Menin töihin kirjoitusten jälkeen ja sillä tiellä olen edelleen. En koskaan opiskellut siis mitään ammattia mutta työtön en ole ollut ikinä. Keskiansio noin 3500€ kuussa. Hyvin sillä pärjää.
Sairastuin psykoosisairauteen abivuonna ja kirjoituksiin lukeminen jäi kokonaan tekemättä, olin sairaalassa huonokuntoisena monta kuukautta. Kirjoitukset kävin tekemässä sairaalasta käsin. Pääsin läpi kaikista aineista, mutta eiväthän ne arvosanat mairittelevia olleet. En kyennyt hakemaan opiskelupaikkaa, olin ensin kuntoutustuella monta vuotta ja siitä sitten eläkkeelle. Nykyään olen eläkkeellä ja menee ihan hyvin olosuhteisiin nähden, toki sairaalareissuja on ollut monia tuon abivuoden jälkeenkin. Toissavuonna aloin saada sähköhoitoa ja nykyään menee paremmin, viime vuonna en ollut kertaakaan sairaalassa ja olen kyennyt jopa yksin matkustelemaan ulkomaille pieniä reissuja.
Kirjoitin C:n paperit. Siihen aikaan (90-luyvun alussa) ammattinvalinnaohjaus oli kyllä todella huonoa. En keksinyt oikein mitään kiinnostavaa (hain maatalous- metsätieteelliseen koska eläinten jalostus kiiinnosti harrastusten kautta). Vahvuuksiani (äidinkieli) ei kukaan tuonut esiin,enkä osannut ajatella itse kirjoittamisesta ammattia. Sitten en keksinyt mitään ja ajauduin hoitoalalle. Muutaman vuoden sairaanhoitajan hommien jälkeen vaihdoin vakuutusalalle, jossa kyllä tienaan ok. n 50 000 e/v mutta koen nyt että toimittajan työ olisi ollut ehkä se mihin olisi pitänyt suunnata silloin aikanaan.
Kirjoitin ABBA paperit, koska ei koulunkäynti kiinnostanut lukiossa tippaakaan.
Tein muutaman lapsen ja kävin töissä, kunnes hain opiskelemaan yliopistoon ja pääsin ekalla yrittämällä sisään.
Valmistuin yliopistosta maisteriksi 4 keskiarvolla neljässä vuodessa käyden samalla täysipäiväisesti töissä. Sain koulutusta vastaavan työpaikan ennen valmistumistani.
Että ei ne heikot yo-paperit kerro yhtään mistään yhtään mitään.
Kirjoitin E:n paperit ja päädyin loppuunpalamiseen ja masennukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ok.
Pääsen kohta presidentiksi.
Minäkin pääsi prosessoriksi. Olen "086" jätteenkierrätysosastolla rysselissä.
Itse en halua professoriksi, vaikka pääsisin.
Mulla oli 2xM, C, B ja A. Opiskelin teknistä alaa ja ollut työelämässä pitkään. Palkka 7500/kk. Elämässä kaikki hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ok.
Pääsen kohta presidentiksi.
Mä olin myös pääministerinä ja nyt Tonylla töissä.
Kirjoitin M-paperit lukematta ja opiskelematta, sittemmin opiskellut sitä sun tätä amkissa, yliopistossa ja jopa amiksessa lähemmäs vitosen keskiarvolla tällä kertaa ihan opiskeluihin panostaen. Kivaa on ollut opiskella, mutta työelämässä en ole saanut mitään järjellistä aikaiseksi, vaikka suurimmaksi osaksi opintojen ohessa olenkin ollut töissä.
Nyt olen työtön ja kun kävin työttömän terveystarkastuksessa, kysyi heti onko jotain nepsyä epäilty. Ei ole kukaan muu kuin mä ite epäillyt ja pisti eteenpäin tutkimuksiin.
Mä kirjoitin ällän paperit eikä siltikään ole mennyt kovin hyvin.
B:n papereilla kirjoitin, sitten jatko-opiskelin tradenomiksi ja nykyisin olen it-alalla ihan ok palkalla.
Eipä ole kovin häävisti mennyt, mutta se ei liity mun arvosanoihin, vaan musertavan pahoihin itsetunto-ongelmiin.
Hienosti on mielestäni mennyt. Olen onnellinen perheenisä, terve ja lähes miljonääri. Ja saan "äikkistellä" niille "susta ei tuu koskaan mitään"-hyypiöille. Varsinkin urheiluopelle...siinähän voitelet suksiasi...
Kirjoitin 80-luvulla b/c-paperit, opiskelin kemiaa, tein lapsia ja sitten menin AMK:hon ja opiskelin työn ohessa insinööriksi, meni siihen hetki aikaa, yksi lapsi syntyi lisää vielä kesken opintojen. Sittemmin toissä yliopistossa, yksityisellä ja nämä viimeiset vuodet valtiolla. Lapset ovat nyt aikuisia, on lapsenlapsiakin ja olen taloudellisesti "vapaa", mies eläkkeellä ja vakavasti harkitsen jättäytymistä pois töistä paria vuotta ennen varsinaista eläkeikää, kun alkaa tympiä tämä nykyhommakin. Voisi vaikka käydä työllistämiskoulutuksia, se voisi olla kiintoisaa tai vaan tylsää, ja printata sarjana työhakemuksia eri paikkoihin, jos sellaisia vaaditaan ja on pakko.
ABBA sähköurakoitsija. Kävin lukion äidin takia. Ei ole papereista mtn hyötyä
Ihan ok.
Pääsen kohta presidentiksi.