Olisko elämä mennyt eri tavalla jos vanhemmat ei olisi olleet alkoholisteja enkä olisi ollut hyväksikäytetty?

Olisikohan se elämä mennyt erilailla? Harmittaa. En osannut puolustaa itseäni ja olen elänyt väärissä piireissä, väkivaltaisissa suhteissa. 

Raha-asioita en oppinut hallitsemaan, uupumisia valtavasti vaikka yritin kaikkeni pärjätä. En vaan pärjännyt vaikka olen tosi paljon yrittänyt. Ollut paljon kavereita ja muuta mutta sisäisesti tuntuu, että olen niin renttu etten ole antanut itselleni hyvää vaan vain halunnut selvitä. Olen saanut mahdollisuuksia mutta tyrinyt kaiken. 

En vain onnistu täällä. Välillä mietin jos en olisi elänyt alkoholistien kasvattamana, jos isoisä ei olisi käyttänyt hyväkseen ja jos perheessä ei olisi ollut kaikkea muutakin vakavaa oireilua ja häiriötä, niin olisinko pärjännyt paremmin. Vai onko kaikki omaa syytä. Helvetti vihaan tätä elämää. Olisin niin paljon halunnut pärjätä mutta tässä sitä ollaan, yksin ja kaiken kaaoksen keskellä.