Miksi ihmiset tekevät käsitöitä?
Kommentit (44)
No onneksi joku tekee. Olen ostanut tutulta kauniita villasukkia.
Kudoin jouluksi monet villasukat, lapaset ja pipot. Lapset puolisoineen tilasivat niitä itselleen lahjaksi niin kuin joka vuosi aiemminkin. Viime vuonna tein myös monta villapaitaa, tänäkin vuonna jo yhden ja se tuli itselleni. Keväällä aloitan aina ristipistoprojektit. Ne on isoja töitä ja yhden valmistumiseen menee kuukausia. Kun lapset olivat pieniä, ompelin heille lähes kaikki vaatteet toppahaalareista alkaen. Aina on joku käsityö meneillään. En vain osaa olla tekemättä jotakin käsilläni.
Olen aina tehnyt käsitöitä. Monta norjalaisvillapaitaa, islanninneuletta, ihan omia suunnittelemiani, ja toiedätkö, niitä halutaan! Läheisille annan ilmaiseksi vaikka langat maksaa kun kunnollisia käyttää. Sitten menee ihan myyntiin. On haluttua tavaraa, usko tai älä.
Käsin tehty neule on arvokasta ja haluttua.
Jo 13-vuotiaana tein molemmille veljilleni joululahjaksi kaarrokeneule villapaidat. Ja käytössä oli.
Tekee hyvää mielelle tehdä käsitöitä. Etenkin nykyään kun työelämässä ollaan aina enemmän tekemisissä ruudun ja puhelimen kanssa, mikä ei ole ihmiselle ihan luonnollinen tila.
Suosittelisin kaikille jotain käsityö tai luovaa harrastusta.
Itse teen omaan tarpeeseen ja joskus kaverille avuksi. Yleensä omat harrasteeni ovat niin aikaavieviä, että ylituotantoa ei tule, enemmänkin aika ei riitä kaikkeen.
Syksystä olen tehnyt nahkatöitä eläkepäivien ratoksi ja en ole melkein kenellekään antanut tai myynyt, kyselijöitä kyllä ollut. Hyvin menee omiin tarpeisiin.
Homo sapiens = kätevä ihminen. Sytyttääkö yhtään?
Käsityöt voivat olla myös puutöitä. Kun osaa tehdä, sitä saa sellaisia tavaroita/käyttöesineitä ja huonekaluja itselleen joille tulee käyttöä ja jotka ovat hienoja.
Olen ommellut itselleni verhot juuri siitä kankaasta, josta halusin.
Olen ommellut ja neulonut melkein kaikki vaatteeni jo kolmisenkymmentä vuotta. Ennen kaikkea se on kivaa, ja siinä säästääkin melkoisesti, koska valmisvaatteet pitäisi ostaa pitkien ihmisten erikoisliikkeistä erikoisen korkeaan hintaan.
Niille, jotka kummastelevat ap:n kummastelua: ap on intohimoinen provoilija. Hän on näemmä huomannut, että iänikuiset villasukkaprovot eivät ole kovin pitkäikäisiä, joten hän nyt yrittää vähän ympäripyöreämmin. On muutama aihe, joilla saa aikaan valtavan rähinän, ja tämä on yksi niistä.
Ennen vanhaan provotkin olivat yritteliäämpiä. Nyt on vain yksi puolivillainen lause eikä yhtään seurantaa. Lieneekö tämäkin ap peräti Sanoma Median palkkaama keskustelunvauhdittaja.
Huomasin itsellä kun olin masennus päällä aikanaan niin huoneeni ole ankea ja tylsä mutta kun mieli muuttui niin alkoi innostaa sisustaa huonetta esim erilaisin värein.
Itse tekemällä saan laadukkaampia ja täydellisesti istuvia vaatteita juuri niissä väreissä ja materiaaleissa kuin itse haluan.
Vierailija kirjoitti:
Se on hyvä, luova harrastus. Mä teen käsitöitä. Talvisin multa tilaa esim. villasukkia kaikenikäiset ystävät ja sukulaiset, jotka eivät ite ole oppineet niitä tekemään. Niin että kyllä käsitöitä halutaan.
Sama täällä. Teen paljon käsitöitä ja myös myyn niitä.
Kyllä mun käsityöt on 100% kelvanneet kaikki. Teen kulta- ja hopeakoruja, joihin välillä tulee jalokiviäkin.
Vierailija kirjoitti:
Huomasin itsellä kun olin masennus päällä aikanaan niin huoneeni ole ankea ja tylsä mutta kun mieli muuttui niin alkoi innostaa sisustaa huonetta esim erilaisin värein.
Esim kirpparilla ihan vaikka levyn kansio grafiikka kiinnostaa kun sain ison vinyylilevyn käsiini niin meinasin pyörtyä suunilleen kun se oli niin magee.
Kyllä noita käsitöitä ostetaan. Olen ollut töissä käsityöliikkeessä 3kk sitten ja joka päivä kävi asiakkaita.
Teen myös ristikoita ja palapelejä, menee mulla samaan lokeroon kuvioneuleiden kanssa. Ajanvietettä.
Olipa taas aloitus, sopii tänne.
Kautta aikojen ihmiset ovat tehneet töitä, siis töitä hankkiakseen leipänsä ja elättäkseen itsensä lisäksi myös jälkeläisensä. Käsitöiden teko on rentouttavaa, edullisia ja tarpeellisia tuotteita. Ei rumaa paskaa.
Kännykkä käsityönään ei tätä millään tajua, jopa tänne tuleilla kännykkä on liimattu huivin alle poskeen.
Voisi kuvitella että asiat tulevat hoidetuksi, opittaisiin kieltä tai muuta, mutta siltä vaikuta.
Osataan vain yksi sana. Vedetään USAssa revinyt housut jalkaan ja ollaan niin cool. Ihoon naksutellaan viestit ja pirun kuviot ja menoksi.
Neuloin itselleni jämälangoista pitkälahkeiset villahousut. Kyllä tarkenee pilkillä.
Pitääkö meidän nyt pyydellä anteeksi jos teemme käsitöitä?
Meidän torilta ajettiin kutojamummot ja tilalle tuli ihmiset jotka levittävät rievun katukivetykselle ja myyvät kaiken maailman roinaa ja rokki soi. Näyttää muuten muukin kauppa käyvän.
Näpertäminen hiljentää yliajatteluni. Oikeastaan ainoastaan käsitöiden äärellä olen ajatusten virrasta vapaa.