Olen ylpeä lapsistani. Oma poikani yläasteella päätti puuttua erään tytön kiusaamiseen

Poikani oli yläasteella suosittu niin tyttöjen kuin muiden poikien kesken. Hän oli itsevarma ja luokan viihdyttäjä. Heitti läppää ja sai muut nauramaan. Hän ei piitannut muiden mielipiteistä ja oli hyväsydäminen. Erästä tyttöä kiusattiin ja poikani päätti lopettaa sen. Hän alkoi kaveerata tämän tytön kanssa ja heistä tuli tosi hyvät ystävät. Ennen kiusattua tyttöä alettiinkin ihailla. Poikani äänestettiin muiden koululaisten äänillä vuoden 9. Luokkalaiseksi. 

Äitinä olen aina pyrkinyt tuomaan esille omien lapsieni vahvuuksia ja myös sen, että heitä rakastetaan ja arvostetaan juuri sellaisena kuin he ovat. Toki myös puututaan jos käyttäydytään huonosti tmv. En usko Suomalaiseen ns vaatimattomuuteen kasvattamista, jossa vähätellään itseään. Molemmat lapseni ovat luottavaisia, itsevarmoja ja kohtelevat muita ihmisiä hyvin. 

Olen mm molemmilta lapsilta vaatinut omien isovanhempien kunnioitusta, enkä esim siedä että minulle puhutaan epäkunnioittavasti vaikka olisi murrosikä tmv tilanne. 

Uskon että lapsi kaipaa hyväksyntää ja kehuja oikeista onnistumisesta ja siitä että hän persoonana on hyvä ja kykenevä. Suomalainen kasvatus jossa ei saa kehua jottei toinen yleistyisi kasvattaa vain epävarmoja nuoria.