Lue keskustelun säännöt.
Sijaisen terveiset
31.01.2024 |
Vaikka olenkin vain sijainen, niin ilmeisen tärkeä puuttuva palanen kuitenkin, kun minut on töihin palkattu. Minusta olisi mukavaa, että minut otettaisiin mukaan työyhteisöön, sillä yhtälailla teen samaa työtä, kuin te vakkarit ja yhtälailla minun täytyy olla kartalla, missä mennään, jotta voin tehdä työni hyvin. On varmasti kaikkien etu, että tiedän käytännöt ja miten toimia missäkin tilanteessa. Kiitos.
Kommentit (6)
Toista ihmistä ei tarvitse kohdella alentuvasti tai muutoin huonosti. Missään tilanteessa. Etenkään työpaikalla missä kaikki ovat töissä työroolissaan.Kotona voi mököttää ja olla niin ilkeä kuin huvittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaka-alalle on pesitynyt ihan omituisia luonteita. uutta opettajaa tai hoitajaakaan ei aina oteta työyhteisöön reilusti tasa-arvoisena, sijaisista puhumattakaan. Avustajatkin joutuvat raatamaan ja tekemään muiden töitä mitkä heille eivät kuulu. Jotkut paijkat ovat kirjaimellisesti riitaisia ja karseita ja lapset siellä kaiken keskellä.
Onni on mukava työyhteisö, sillä ala on parhaimmillaan mukavaa työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vaka-alalle on pesitynyt ihan omituisia luonteita. uutta opettajaa tai hoitajaakaan ei aina oteta työyhteisöön reilusti tasa-arvoisena, sijaisista puhumattakaan. Avustajatkin joutuvat raatamaan ja tekemään muiden töitä mitkä heille eivät kuulu. Jotkut paijkat ovat kirjaimellisesti riitaisia ja karseita ja lapset siellä kaiken keskellä.
Onni on mukava työyhteisö, sillä ala on parhaimmillaan mukavaa työtä.
Jokin mättää vakassa. Olen kohdannut siellä todella paljon kiusaamista. Jotkut vakkarit alkaa kiusata heti kun näkee minut(olenko helppo kohde?!). Mistä tämä johtuu?! Miksi sijaisia ei osata kohdella hyvin?
Tiedän tunteen. En ole koskaan ollu missään vakituisena työntekijänä, enkä ole sellaista tavoitellutkaan. On melko huvittavaa, jos vakkari jakaa työntekijöitä kahteen kastiin. Nämä ovat yleensä niitä, jotka antavat työlle paljon vähemmän kuin minä sijaisena. He suhtautuvat vakipaikkaansa vähän niin kuin huonossa avioliitossa elävä voi suhtautua liittoonsa: Minulla on tämä asema, ja se tekee minusta paremman. En luovu asemastani ikinä, vaikka en ole yhtään onnellinen.
Sitten, kun lopulta lähden pois, nämä ovat katkeria, koska ovat jo tottuneet minuun ja nähneet, miten arvokas työntekijä olen. Varoittelevat, miten huonon päätöksen teen ja että en tule löytämään ikinä yhtä hyvää työpaikkaa.
Sitten on niitä paikkoja, joissa edes vakkarit ei oo kartalla.
Paikoissa on eroja. Toisissa työskentelee fiksuja ihmisiä, joilla on aivot ja käytös kohdallaan. Toisissa valitettavasti ei.
Älä sijaista paikoissa missä ei kunnioiteta toista ihmistä. On paikkoja mihin kukaan ei halua mennä toista kertaa.