Mulla on rahaa 200 euroa

Millon saat lisää? 

ja ? mitä sitten ? 

Vierailija kirjoitti:

Millon saat lisää? 

Alkukuusta. Mutta en paljoa.

Vierailija kirjoitti:

ja ? mitä sitten ? 

Yleensä ikäisilläni on rahaa ja omaisuutta. 

Niin makaa kuin petaa. Jos tilieni yhteenlaskettu saldo laskisi alle 100 tonnin, iskisi kyllä melkoinen paniikki.

T. Mies 52v

Minä olen 69, nainen, tileilläni on yhteensä monta kertaa tuo 200 euroa. Nyt olen eläkkeellä ja toimeentuloni on enemmän kuin riittävä vaikka huippueläkkeitä en saakaan.

Kaikesta saan kiittää vain ja ainoastaan itseäni. En ole koskaan pelännyt työtä, osaan olla hyvin taloudellinen olematta pihi. Olen aina miettinyt mitä ostan ja hankin - tarvitsenko sitä todella - ja hyvin usein hankinta jää kauppaan.

Nuorena en saanut opiskella vaan työhön oli ryhdyttävä heti kun pakolliset koulut oli käyty. Suoritin kaksi iltakoulua työn ohessa ja pääsin parempiin hommiin ja aloin tienata paremmin. Ei ollut helppoa työstä suoraan lähteä koulunpenkille mutta onneksi aika paljon sai suorittaa etänä.  Näin meni neljä vuotta.

Rahaa ei ollut turhuuksiin mutta en sitä kaivannutkaan. Päämäärä oli päästä kiinni elämään jossa joka penniä ei tarvitse laskea. Nyt kun olisi varaa, ei ole halua tuhlata. Kirjat on luksusta johon olen koukussa, ostan paljon kirjoja. En polta enkä käytä alkoa, iso summa säästyy siinä. Elän yksin ja saan yksin päättää ihan kaikesta. Toki vastuu kaikesta on vain minulla mutta se on juuri niinkuin haluankin. Kaukomatkat on haaveeni, niihin voin panostaa. ja niitä suunnittelen huolella etukäteen.  Rantalomat ei kiinnosta vaikka nuorena niitäkin tuli tehtyä niiden halvan hinnan vuoksi.

Eräs asia on se, että en osta mitään luotolla enkä osamaksulla. Asunto- ja autolaina tietysti on, mutta harvemmalla kai on varaa niitä kerralla maksaa.

Olen sitä mieltä että sen sijaan että ruikuttaa ja säälii itseään käyttäisi senkin energian mietitimiseen miten voisi omaa elämää pienin erin alkaa parantaa. Oma hieno asunto tai hienompi auto kuin naapurilla on turha haave. Kun keskittyy tekemään siitä omasta asunnosta kodin jossa viihtyy ja joka näyttää juuri sinulta. Jossa viihtyy, se on pääasia.  Aikuisella luulisi olevan jo sen verran järkeä ettei tuijota kulisseihin ja pilvilinnoihin, elämä tapahtuu tässä ja nyt.  Ymmärrän että nuoret  ovat helposti materialisteja ja pelkkä komea ulkokuori houkuttaa, se mitä ulkopuolelle voi näyttää. Elämä on onnellista vaatimattomammissakin puitteissa kun arvostaa sitä mitä on ja haluaa tehdä työtä elämänsä ja onnensa eteen. Jos yhtä ei saa, pitää asettaa maali johonkin toiseen. Elämää ei saa uusintana, sitä ei kannata haaskata murjottamiseen ja kadehtimiseen.