Professori ottaa kunnian
Kuinka yleistä suomalaisissa tutkimuspiireissä on tämä, että analyysin tehnyt tutkija ohitetaan ja professori, joka on uudelleenkirjoittanut tekstiä, ottaa ykköspaikan kirjoittajana? Hän ei ole tehnyt analyysiä, eikä merkittävimpiä tieteellisiä kontribuutioita, koska ne tietenkin nousevat analyysistä.
Kommentit (17)
Tottakai proffa ottaa kunnian. Kyseessä ei ole mikään suomalainen erityispiirre. Jos järjestely ei kelpaa, ainahan voit hakea rahoituksen itse.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai proffa ottaa kunnian. Kyseessä ei ole mikään suomalainen erityispiirre. Jos järjestely ei kelpaa, ainahan voit hakea rahoituksen itse.
Olen käsittänyt, että erityisesti Yhdysvalloissa tätä paheksutaan ja pidetään nolona, että professori on opiskelijan paperissa ykkösenä. Suomessa näköjään on ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai proffa ottaa kunnian. Kyseessä ei ole mikään suomalainen erityispiirre. Jos järjestely ei kelpaa, ainahan voit hakea rahoituksen itse.
Olen käsittänyt, että erityisesti Yhdysvalloissa tätä paheksutaan ja pidetään nolona, että professori on opiskelijan paperissa ykkösenä. Suomessa näköjään on ihan ok.
Yleensähän se tosiaan menee niin että proffa on julkaisijajärjestyksessä viimeisenä, mutta käytännössähän se kunnia menee sinne. Jatkon kannalta se sitten näkyy suosituskirjeestä, tutkija joka tuottaa ryhmälle arvoa saa tunnustusta, ja sitä kautta oma maine kyllä kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai proffa ottaa kunnian. Kyseessä ei ole mikään suomalainen erityispiirre. Jos järjestely ei kelpaa, ainahan voit hakea rahoituksen itse.
Olen käsittänyt, että erityisesti Yhdysvalloissa tätä paheksutaan ja pidetään nolona, että professori on opiskelijan paperissa ykkösenä. Suomessa näköjään on ihan ok.
Yleensähän se tosiaan menee niin että proffa on julkaisijajärjestyksessä viimeisenä, mutta käytännössähän se kunnia menee sinne. Jatkon kannalta se sitten näkyy suosituskirjeestä, tutkija joka tuottaa ryhmälle arvoa saa tunnustusta, ja sitä kautta oma maine kyllä kasvaa.
Järjetöntä. Ei kannata kyllä mihinkään suosituskirjeisiin luottaa. Henkilö, joka on valmis viemään kunnian oikealta työn tekijältä tuskin kenellekään mitään suosituskirjeitä raapustelee. En siis pidättäisi hengitystäni.
On yleistä jopa näiden uusien eettisyyssääntöjen aikana. Yleensä kuitenkin haluaa viimeisen kirjoittajan paikalle. Minulle on käynyt juuri noin, että proffa kirjoitti juttuni uudelleen ja julkaisi omalla nimellään. Minä olin tehnyt aineiston keruun ja analysoinnin kokonaan itse. On käynyt niinkin, toisen proffan ja toisen laitoksen kohdalla, että hän pakotti meidät uhkailemalla lisäämään hänen nimensä viimeiseksi kirjoittajaksi, vaikka hän kuuli koko (neljä vuotta kestäneestä) tutkimuksesta vasta kun käsikirjoitus oli jo ekaan lehteen submittoitu. Hän oli eläkkeellä koko tutkimuksen ajan mutta kun kyseessä oli hänen vanha laitoksensa, niin nimi oli pakko lisätä. Hän ei siis tehnyt tutkimuksen eteen yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai proffa ottaa kunnian. Kyseessä ei ole mikään suomalainen erityispiirre. Jos järjestely ei kelpaa, ainahan voit hakea rahoituksen itse.
Ei kaikilla aloilla proffat hae rahoitusta. Minulle on käynyt ylläkuvatusti ilman minkäänlaista rahoitusta proffan taholta, hain apurahat itse tai olin palkatta aina silloin kun ei lykästänyt.
Vierailija kirjoitti:
On yleistä jopa näiden uusien eettisyyssääntöjen aikana. Yleensä kuitenkin haluaa viimeisen kirjoittajan paikalle. Minulle on käynyt juuri noin, että proffa kirjoitti juttuni uudelleen ja julkaisi omalla nimellään. Minä olin tehnyt aineiston keruun ja analysoinnin kokonaan itse. On käynyt niinkin, toisen proffan ja toisen laitoksen kohdalla, että hän pakotti meidät uhkailemalla lisäämään hänen nimensä viimeiseksi kirjoittajaksi, vaikka hän kuuli koko (neljä vuotta kestäneestä) tutkimuksesta vasta kun käsikirjoitus oli jo ekaan lehteen submittoitu. Hän oli eläkkeellä koko tutkimuksen ajan mutta kun kyseessä oli hänen vanha laitoksensa, niin nimi oli pakko lisätä. Hän ei siis tehnyt tutkimuksen eteen yhtään mitään.
Teitkö mitään tuon ensimmäisen professorin tapauksessa? Ilmoititko mihinkään tms.?
Ehkä pitäisi mennä jenkkeihin tekemään tutkimusta. Siellä proffa hakee rahoituksen ja haluaa vain viimeisen kirjoittajan paikan. Suomessa rahoituksella saavat proffat ostaa itselleen ykköskirjoittajan paikkoja. Kai se on se, kun rahoitusta on niin vähän.
Kyllähän esim. CV:issä ja hakemuslomakkeissa saatetaan erikseen listata ne artikkelit, joissa nimi on *viimeisenä*, koska se on se professoripaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On yleistä jopa näiden uusien eettisyyssääntöjen aikana. Yleensä kuitenkin haluaa viimeisen kirjoittajan paikalle. Minulle on käynyt juuri noin, että proffa kirjoitti juttuni uudelleen ja julkaisi omalla nimellään. Minä olin tehnyt aineiston keruun ja analysoinnin kokonaan itse. On käynyt niinkin, toisen proffan ja toisen laitoksen kohdalla, että hän pakotti meidät uhkailemalla lisäämään hänen nimensä viimeiseksi kirjoittajaksi, vaikka hän kuuli koko (neljä vuotta kestäneestä) tutkimuksesta vasta kun käsikirjoitus oli jo ekaan lehteen submittoitu. Hän oli eläkkeellä koko tutkimuksen ajan mutta kun kyseessä oli hänen vanha laitoksensa, niin nimi oli pakko lisätä. Hän ei siis tehnyt tutkimuksen eteen yhtään mitään.
Teitkö mitään tuon ensimmäisen professorin tapauksessa? Ilmoititko mihinkään tms.?
En. Olin silloin vasta parikymppinen ja tuon tapahtuman aikaan jo vaihtanut kaupunkia ja laitosta. Kuulin asiasta, kun artikkeli ilmestyi proffan nimellä. En arvannut lähteä haastamaan häntä, koska se olisi voinut vaikuttaa negatiivisesti uraani. Tuo toinen tapaus, josta kerroin, tapahtui nykyisten eettisyysohjeiden aikana tässä pari vuotta sitten, eka niitä ennen.
Minulle on käynyt niin, että minua ei ole mainittu ollenkaan, mutta se on johtunut ihan tutkijasta, ei proffasta. Tein kuintenkin asioita, joiden perusteella nimeni olisi pitänyt lukea julkaisussa... Pelkäsin urani puolesta ja olin hiljaa. En kuulunut tutkijoiden hyväveliverkkoon ja minua käytettiin hyväksi.
Kunnia kuuluu kylläkin Mestarille.
Ihmiset älkää olko hiljaa. Tämä kulttuuri ei ikinä lopu, jos joku ei sano jotain. Tarvitaan metoo-liike akatemiaan, jotta saadaan tämä loppumaan.
On ollut yleistä, mutta nykyisin eettiset ohjeet käsittelevät tätäkin. Tapahtuu silti kuitenkin. Joskus se päätutkija saa tällaisesta nostoa omaan uraansa ja rajatapauksia on.