Lue keskustelun säännöt.
Vanha kissa ja rappuset
30.01.2024 |
Meillä on yksi vanha kissa (17v, nivelrikkoa mutta lääkitys on ja toimii) ja yksi nuorempi kissa ja olemme muuttaneet kaksikerroksiseen omakotitaloon jossa nuo raput on niin pitkät ja isot välit etten uskalla antaa isomman kissan niitä kävellä alas enkä ylös. Tällä hetkellä ylä-ja alakerran erottaa koiraportti. Olen tehnyt yläkerran viihtyisäksi kissalle, mutta tottakai hän haluaa myös tutustua alakertaan. Oletteko kissan omistajat mitä mieltä? Alanko itse kantamaan kissaa alakertaan silloin kun vietän siellä enemmän aikaa ja sitten yöksi takaisin ylös vai tuleeko tästä vaan turhaan lisää stressiä kun koko tila ei ole kissalla koko ajan käytössä?
Kommentit (33)
kannoin omaa kissaa pahvilaatikossa alakertaan (hällä oli pahvilaatikkofetissi, joten siksi) Jossain vaiheessa kissa alkoi itse kiivetä lattialla olevaan pahvilaatikkoon, kun halusi alakertaan ja sama toisinpäin (pahvilaatikon jätin lattialle aina laidalleen, jottei kissan tarvinnut satuttaa itseään mennessään sinne . Oli kissalla kantokoppakin, mutta se oli hänen ylhäisyytensä mielestä maailman kamalin kidustusväline. Pahvitaaltikoihin ja kasseihin meni ihan mielellään, vaikka olisivat olleet miten pieniä.
Sylissä en kantanut, sillä jotenkin kissasta näkyi, että se ei aina ollut kivutonta. Pahvilaatikkoon mennessään sai itse asettua itselleen mukavampaan asentoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä laitoin rappusiin sellaiset puupalikat ns. apuportaiksi. Joka askelmalle siis palikka, niin ei ole niin suuri korkeusero. Kissa oppi kulkemaan niissä heti ja nyt saa mennä vapaasti spondyloosiselkänsä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
kannoin omaa kissaa pahvilaatikossa alakertaan (hällä oli pahvilaatikkofetissi, joten siksi) Jossain vaiheessa kissa alkoi itse kiivetä lattialla olevaan pahvilaatikkoon, kun halusi alakertaan ja sama toisinpäin (pahvilaatikon jätin lattialle aina laidalleen, jottei kissan tarvinnut satuttaa itseään mennessään sinne . Oli kissalla kantokoppakin, mutta se oli hänen ylhäisyytensä mielestä maailman kamalin kidustusväline. Pahvitaaltikoihin ja kasseihin meni ihan mielellään, vaikka olisivat olleet miten pieniä.
Sylissä en kantanut, sillä jotenkin kissasta näkyi, että se ei aina ollut kivutonta. Pahvilaatikkoon mennessään sai itse asettua itselleen mukavampaan asentoon.
OOO itseasiassa loistava idea, kiitos! Ihan sekin takia että jos itse alkaa kompuroimaan, niin kissan ehtii laskemaan alas. Tämä käyttöön!!
Vierailija kirjoitti:
Mä laitoin rappusiin sellaiset puupalikat ns. apuportaiksi. Joka askelmalle siis palikka, niin ei ole niin suuri korkeusero. Kissa oppi kulkemaan niissä heti ja nyt saa mennä vapaasti spondyloosiselkänsä kanssa.
Hienoa että tuo auttoi! Mulla on tuollaiset pehmustetut minirappuset joiden kanssa pääsee helposti sänkyyn viereen tai omalle nukkumapaikalleen, mutta tekee kipeää selkeästi venyttää selkää suoraksi niiin en usko että meillä toimisi. Ja raput on tosi jyrkät ja liukkaat ihan ihmisellekin, niin tuntuu liian isolta riskiltä :(
Tuon ikäinen kissa osaa eleillä ilmaista jos raput ovat hankalat, tai oikeastaan jos se mielii alas eikä tohdi itse tömpsyttää pahoja rappuja. Seuraa ja auta sitä tai kanna.
Meidän vanha kissa käveli meidän kanssa ylös ja alas ja kun se haöusi, että sitä kannetaan niin laitoin sen laatikkoon, missä se sitten asunnossa sai myös köllöttää samoin siinä myös ulkona.
Auta pientä kyllä se ilmaisee itsensä jos on vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti!!? Se pitää päästää kärsimyksistään. Ei ole oikein tuollainen ihmisen leluna vaikka kipuja ja toimintakyky oleellisesti laskenut.
Hohhoijaa. Parempi varmaan lopettaa seuranta tälle ketjulle kun nämä "lopeta heti, älä vaan missään nimessä hoida sairauksia" ihmiset iskee. Kuule kissa on erittäin tyytyväinen elämäänsä, seurallinen ja aktiivinen. Se että hän ei pääse jyrkkiä rappusia kävelemään nivelrikon takia ei todellakaan ole syy lopettaa! Eläinlääkäri jopa sanoi että on tyytyväinen kun kerrankin osasi oikeasti auttaa kun usein vanhoille kissoille ei osata oikein mitään tehdä mistä olisi apua. Niin kauan kun kissa on yleisvoinniltaan hyvä, pyytää huomiota ja ruokaa ja aktiivinen häntä todellakaan lopeteta yhdenkään mamman logiikalla.
Onnea kissaseniorille ja sen kaverille!
Kantaminen varmaan helpointa, jos rampista tulee liian jyrkkä.
Kissahissin voi tehdä myös rampille, jossa on reuna ja riittävästi tilaa kulmissa. Laatikkoa voi vetää narulla ylöspäin ja lasketella rauhassa alaspäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onnea kissaseniorille ja sen kaverille!
Kantaminen varmaan helpointa, jos rampista tulee liian jyrkkä.
Kissahissin voi tehdä myös rampille, jossa on reuna ja riittävästi tilaa kulmissa. Laatikkoa voi vetää narulla ylöspäin ja lasketella rauhassa alaspäin.
Kiitos vinkistä! Alan selvittämään millasia suunnitelmia siihen löytyisi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo ramppi on hyvä idea. Puuilosta tai jostain rautakaupasta tarpeeksi lautaa ja terassimattoa sekä sellainen niittokone mikä niittaa terassimaton lautaan kiinni.
Me kannetaan yhtä kissaa ostoskorissa tai Ikean pyykkikorissa. Hänellä ei ole mitään sairautta mutta on hänelle mieluisa asia. Voi siis kantokahvasta kantaa ja meillä mennään ympäri kämppää.
Noissa sunkin olisi helpompi kissaa kantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kissahissin voi tehdä myös rampille, jossa on reuna ja riittävästi tilaa kulmissa. Laatikkoa voi vetää narulla ylöspäin ja lasketella rauhassa alaspäin.
Pyöristää vielä "laatikon" kulmat, niin kääntyy paremmin.
Oikeesti? Miten teitte siitä turvallisen? Meidän rapuissa tulee kyllä sellasta kyytiä alas jos joku liukumäki olisi..