Lue keskustelun säännöt.
Erosin eilen kumppanistani eikä sureta yhtään...?
28.01.2024 |
Tulin petetyksi. Osasin kyllä tällaista jo ounastella. Nyt vaan ihmettelen kun ei sureta yhtään. Tuntuu ihan täysin välinpitämättömältä. Tavallaan kyllä jo ikävöin ihmistä tai ainakin meidän yhteisiä hetkiä. Hänen kanssaan oli helppo puhua ja olimme mielestäni samalla aaltopituudella. Tiedän että tulen kaipaamaan häntä, mutta en halua enkä aio olla missään tekemisissä.
Kuitenkin tällä hetkellä tuntuu että ei sureta ei vihastuta, mietin vaan koko ajan "tiesinhän minä jo tämän etukäteen (että hän on epäluotettava)". Tai sitten voin ajatella ettei pidä antaa itseään kohdella huonosti, eli pelkään että palaisin yhteen hänen kanssaan. Mutta ei en palaa kuitenkin joudun muistuttelemaan itseäni tästä.
Kommentit (26)
Kaikki pettää. Vain dorkat kuvittelee omistavansa toisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä homma. Kun itse erosin (potkaisin pellolle) vapaamatkustajan, niin eron 2 vuotispäivänä poksautin pullon kuohuvaa.
Olipa eron syy mikä tahansa, niin on syytä juhlistaa eroa, ja sitä, että pääsi pois huonosta suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on vielä suojareaktio päällä. Kyllä ne suru ja ikäväkin tulee aikanaan. Hetki kerrallaan eteenpäin
Varmaan juuri jotain tällaista.. kylläpä ne tunteetkin varmasti sieltä tulevat. Tietyllä tavalla mulla on jo ikävä, mutta jos antaisin kohdella itseäni miten sattuu niin varmasti itsetunto siitä huonontuisi. Tai ei tämä ehkä ikävää ole vaan enemmän harmitusta kun suhteesta ei tullutkaan mitään, mutta se pitää muistaa että minä en ole toisen teoista vastuussa. Kun tähänkin tunnun olevan taipuvainen...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä homma. Kun itse erosin (potkaisin pellolle) vapaamatkustajan, niin eron 2 vuotispäivänä poksautin pullon kuohuvaa.
Olipa eron syy mikä tahansa, niin on syytä juhlistaa eroa, ja sitä, että pääsi pois huonosta suhteesta.
No vois tehdä tätäkin 🤣🥂
Vierailija kirjoitti:
Hyvä homma. Kun itse erosin (potkaisin pellolle) vapaamatkustajan, niin eron 2 vuotispäivänä poksautin pullon kuohuvaa.
Olipa eron syy mikä tahansa, niin on syytä juhlistaa eroa, ja sitä, että pääsi pois huonosta suhteesta.
Se että kaksi vuotta myöhemmin reagoit asiaan noin, kertoo vain siitä että vatvot suhdetta edelleen. Siis et ole päässyt siitä yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikein teit. Tunteet tulee ja menee. Tuo tunne, ettei sureta, osoittaa, että olet oikealla tiellä.
Suru voi tulla myöhemmin. Jos ei muusta, niin siitä, että sua on kohdeltu huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikein teit. Tunteet tulee ja menee. Tuo tunne, ettei sureta, osoittaa, että olet oikealla tiellä.
Toivottavasti niin, mutta saattaahan se jossain vaiheessa vähän surettaakin kun tämä realisotuu mielessä paremmin.
ap
Minä tulin jätetyksi oikein rumalla tavalla. Hämmästyin itsekin sitä, miten kevyt olo siitä tuli. Tuosta on nyt kaksikymmentä vuotta, enkä ole hetkeäkään surrut. En kaipaile edes upeaa asuinpaikkaa ja yltäkylläisyyttä.
Mies on näemmä ryhtynyt kaipailemaan, koska on pyrkinyt ottamaan yhteyttä parin viime vuoden aikana. Ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä homma. Kun itse erosin (potkaisin pellolle) vapaamatkustajan, niin eron 2 vuotispäivänä poksautin pullon kuohuvaa.
Olipa eron syy mikä tahansa, niin on syytä juhlistaa eroa, ja sitä, että pääsi pois huonosta suhteesta.
Se että kaksi vuotta myöhemmin reagoit asiaan noin, kertoo vain siitä että vatvot suhdetta edelleen. Siis et ole päässyt siitä yli.
Ei pidä paikkaansa. Ero tapahtui 25 vuotta sitten. Nykyinen suhde on jo täysi-ikäisyyteen päässyt. Pointtini oli lähinnä tuoda esille se seikka, että on vaan hyvä asia tajuta ajoissa se, jos suhde ei toimi syystä tai toisesta.
Oman menneisyyteni muistan hyvin. Se ei tarkoita sitä, että vatvoisin edelleen mennyttä suhdetta. Ja se, että otin opikseni sen, millaista en todellakaan enää halua. Tämä on täysin tervettä muistaa edelleenkin.
Itseänikään ei surettanut enkä jäänyt kaipaamaan. Suhteen edetessä mies päätti unohtaa kaikki peruskäytöstavat ja ihmismäisen käytöksen niin eron jälkeen oli lähinnä sama fiilis kuin dumpattua ison lastin rojuja kierrätyskeskukseen. Semmoinen kevyt, vapautunut ja helpottunut olo.
Pari kertaa yritin ihan miettimällä miettiä enkö kaipaa suhteesta yhtään mitään. En keksinyt. Noissakin päädyin aina samaan tulokseen että en halua viettää aikaa julkisilla paikoilla pierevän turbojuntin kanssa. Puolisen vuotta jaksoi teeskennellä ja "hienostella" kuten itsekin myönsi. Hyi yökötiyök.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se paskamyrsky saattaa tulla jälkireaktiona. Vasta "makustelet" uutta erotilannetta. Vai oletko mielessäsi käynyt tätä eroa jo pitkään läpi, eikä lopputulos enää järkytä? Ehkä ero on vain luonnollinen jatkumo sinun odotuksille ja tunnet helpotusta.
Nauti siitä, että nyt tuntuu hyvältä ja teit oikean ratkaisun. Kyllä niitä tunteita, ikäviäkin sellaisia varmasti vielä jossain vaiheessa nousee pintaan. Itse olen kanssa viiveellä reagoiva. Voi olla että ne tunteet tulee vasta usean kuukauden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pettää. Vain dorkat kuvittelee omistavansa toisen.
Kaksi täysin erillistä asiaa.
Jokainen yksilö tekee omat päätöksensä hetkessä pettämisestä ja osalla se on tietoisempi valinta. Suhteen voi myös tietoisesti päättää ennen uuden aloittamista, kun kyse on kahden ihmisen välisestä parisuhteesta.
Toista ihmistä ei voi kuitenkaan nykyisin Suomen lainsäädännössä omistaa.
Vierailija kirjoitti:
Se paskamyrsky saattaa tulla jälkireaktiona. Vasta "makustelet" uutta erotilannetta. Vai oletko mielessäsi käynyt tätä eroa jo pitkään läpi, eikä lopputulos enää järkytä? Ehkä ero on vain luonnollinen jatkumo sinun odotuksille ja tunnet helpotusta.
En ole käynyt, olin toiveikas vaikka jonkun verran epäluotettavuuden merkkejä olin nähnytkin. Siirsin vaan ne syrjään ja uskoin kumppanin selitykset. Mutta varmaan tietyllä tavalla olen helpottunutkin, kun eilen sain faktatiedot epäluotettavuudesta. Eli siis klassinen kuvio, rakastuneena haluaa uskoa toisesta vain hyvää ja vaikka merkkejä on ilmassa niille ummistaa silmänsä.
ap
Sulla on vielä suojareaktio päällä. Kyllä ne suru ja ikäväkin tulee aikanaan. Hetki kerrallaan eteenpäin