Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies vaan pelaa räiskintäpelejä pleikkarilla ja kittaa kaljaa iltaisin
26.01.2024 |
En ymmärrä. Oli ihan erilainen ennen kuin muutettiin yhteen. Pelaisi nyt edes jotain järkevää kuten shakkia, toi räiskiminen niin teinitouhua.
Ja bisseä kuluu joku sixpack illassa.
Mitä teen? Voiko sitä löydä tms., että tulis järkiinsä? Vai onko toivo menetetty ja kaikki miehet o idareita??
N21
Kommentit (92)
Hiekkispimperot itkee täällä kun mies tekee mitä haluaa. Voisitte keksiä itsekkin jonkun harrastuksen tai etsiä lapasen joka roikkuu teissä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä aloin pelaamaan noin nelikymppisenä. Lopetin kakskolmeveenä pelailut. Oli kyl suuri virhe.
Leikin miestä ja kävin töissä. Deittailin, mentiin yhteen, lapsi tuli, olin pari vuotta koti-isänä, nainen muuttui tosi inhottavaksi minua kohtaan. Tein kaiken mitä pyydettiin. Ignoorasi täysin. Noin neljän vuoden päästä tilanne muuttui. Kiinnosti taas minusta koska äidit puistossa kiinnostui minusta. En erityisemmin ollut innostunut kenestäkään, mutta kun sai pitkästä aikaa huomiota ja sai jutella lapsiperhejuttuja jonkun kanssa ja keskustella aikuisten kanssa, niin viihdyin aikuisseurassa.
Sitten sain taas huomiota vaimolta. Ok. Tämä johti toiseen lapseen.
Taas sama kaava. Tein kaiken. Tällä kertaa en enää mennyt samaan labyrinttiin. Kaivelin kellarin pölystä vanhan ps2 ja pelejä. Vanhan peeseen. Opetin lapset pelaamaan. Pelasin kaikkia niitä pelejä mitkä meni ohi työvuosien ja ruuhkavuosien. Lasten kanssa on aina lauantaina
Jee mää, tosi hyvää settii mää bruh mää.
Ja pelates ei tuu ryypättyy niin pajoo ku kova känni häiritsee pelaamista. Se o tyylii just korkeintaa kuus bissee ja seki on jo tavallaa liikaa jos nopeest juo. Muuteki ei oo kiva kusihädäs istuu ja pelailla ku bisse just kusettaa tosi paljo mää.
Vierailija kirjoitti:
Mä aloin pelaamaan noin nelikymppisenä. Lopetin kakskolmeveenä pelailut. Oli kyl suuri virhe.
Leikin miestä ja kävin töissä. Deittailin, mentiin yhteen, lapsi tuli, olin pari vuotta koti-isänä, nainen muuttui tosi inhottavaksi minua kohtaan. Tein kaiken mitä pyydettiin. Ignoorasi täysin. Noin neljän vuoden päästä tilanne muuttui. Kiinnosti taas minusta koska äidit puistossa kiinnostui minusta. En erityisemmin ollut innostunut kenestäkään, mutta kun sai pitkästä aikaa huomiota ja sai jutella lapsiperhejuttuja jonkun kanssa ja keskustella aikuisten kanssa, niin viihdyin aikuisseurassa.
Sitten sain taas huomiota vaimolta. Ok. Tämä johti toiseen lapseen.
Taas sama kaava. Tein kaiken. Tällä kertaa en enää mennyt samaan labyrinttiin. Kaivelin kellarin pölystä vanhan ps2 ja pelejä. Vanhan peeseen. Opetin lapset pelaamaan. Pelasin kaikkia niitä pelejä mitkä meni ohi työvuosien ja ruuhkavuosien. Lasten kanssa on aina lauantaina
Juuri lasten kanssa on kaikesta mukavinta pelailla. Meillä myös vaimo osallistuu pelaamaan. Naisissa tuntuisi olevan näitä mielenvikaisia jotka ei peleistä tykkää. Todennäköisesti eivät tykkää myöskään kirjallisuuden klassikoista, elokuvista tai mistään sivistävästä kultuurista. Pelit kehittää lapsille tosi hyvää englannin kielten taitoa jo varhain.
Kuulostaa täydelliseltä mieheltä.
T: toinen mies
oon tavannut näitä miehiä aikuisten illassa, jotka ei pelaa ja tekee miehekkäitä jutuja vaimonsa mieliksi.
Sitten kun on kahden autotallissa ja otan keissin kaljaa esille ja pelivehkeet, niin heti alkaa pelaaminen ja yllättävästi nämä alistetut miehetkin pelaa niin kiilto silmissä ja elämänsä innoissa pelejä toisen iskän kanssa.
Sääliksi käy kun pitää elää kaksoiselämää tyrannin alaisuudessa.
Nää miehet käy metsästämässä ja tekee paljon ylitöitä. Välttelee mahdollisimman paljon aikaa tyrannin kanssa. Voisivat pelatakin, mutta kun pelikonetta ei kuulemma heidän kotiinsa tule. Näin on tyranni sanonut.
Tosi ankeeta. Sääliksi käy.
Miksi te kiellätte miehiltänne hänen ainoan elämänsä mahdollisuuden pelata?
Tällä ukolla on ainoa elämä ja kiristätte ettei saa pelata ja myöskään lapset ei saa pelata. Mun kanssa sitten pelaa ihan suvereenisti kuin kuka tahansa ja väitätte ettei mies pelaa tai osaa pelata. Kun meidät yllätetään miesluolasta, niin halveksivasti vitsaillaan drinkit kädessä että jätkät on taantuneet lapsen tasolle...
Mutta itse ette osaisi edes käynnistää peliä tai sammuttaa sitä oikein valikosta.
Häpeäisitte naiset. Häpeäisitte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiks nää nyt oo jo vähän väsyneita trolleja. KAIKKI pelaa.
Vierailija kirjoitti:
Eiks nää nyt oo jo vähän väsyneita trolleja. KAIKKI pelaa.
Kunnon mies tyydyttää naisensa eikä istu koneella illasta toiseen.
M32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota housut pois ja pyllistä "miehen" edessä, luulis pelit loppuvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks nää nyt oo jo vähän väsyneita trolleja. KAIKKI pelaa.
Kunnon mies tyydyttää naisensa eikä istu koneella illasta toiseen.
M32
Eipä siinä mene kuin alle kymmenen minuuttia niin on tyytyväinen. Ei naiset mitään jyystöä jaksa. Kerran viikossa kymmenen minuuttia riittää heille. Aika keskiverto arvio. Suhteen alussa toki enemmän tai ensimmäisten vuosien aikana, mutta kyllä se siitä laantuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks nää nyt oo jo vähän väsyneita trolleja. KAIKKI pelaa.
Kunnon mies tyydyttää naisensa eikä istu koneella illasta toiseen.
M32
Sä et oo jonne miestä nähnytkään
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat laiskoja apinoita. Saavat työpaikatkin hyvävelijärjestelmän kautta. Miehet itsekin kuuluttavat olevansa raakoja apinoita.
höpö höpö. Et vain osaa, jos et saa töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks nää nyt oo jo vähän väsyneita trolleja. KAIKKI pelaa.
Kunnon mies tyydyttää naisensa eikä istu koneella illasta toiseen.
M32
Sä et oo jonne miestä nähnytkään
Se sanoikin että Kunnon mies. Ukko nooa oli sellainen "kunnon" mies.
Peliteollisuus on maailmanlaajuisesti arvokkaampi kuin leffa- ja musateollisuus yhteensä. Toiset seuraa aikaansa, toiset tarkertuu menneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile seuraavaa: Hommatkaa toinen televisio ja pleikkari ja mene viereen pelaamaan samaa peliä miehesi kanssa. Voi olla yttävän mukavaa. Mutta varokaa, aika menee nopeesti.
Vierailija kirjoitti:
Ota housut pois ja pyllistä "miehen" edessä, luulis pelit loppuvan.
emmä nyt tiiä. Osataa me miehetki pihdata, jos pihtausta on jatkunut pitkään, niin täältä pesee myös.
On niit perseitä ennenki nähty. Muutekin aika mautonta jos perseilee ruudun äärellä kun lasten kanssa pelataa. Menis kylppärii perseilee siit.
Haloo Miehet ei todellakaan pelaa mitään pleikkaria,sulla on joku teini 30 v
Perussuomalainen mies. Vätys ja jääräpää. Haukkuu muita mutta oma paratiisi on laiskottelu ja kaljan juonti.
Vierailija kirjoitti:
Haloo Miehet ei todellakaan pelaa mitään pleikkaria,sulla on joku teini 30 v
Totta. Käske sen hommaamaan (tai vielä parempaa, rakentamaan itse) kunnon pelikone.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks nää nyt oo jo vähän väsyneita trolleja. KAIKKI pelaa.
Kunnon mies tyydyttää naisensa eikä istu koneella illasta toiseen.
M32
Sä et oo jonne miestä nähnytkään
Se sanoikin että Kunnon mies. Ukko nooa oli sellainen "kunnon" mies.
Ukkonooa oli se spedeukko siitä laulusta. Ukko nooa teki just sillee ku joku halus että asiat tehdään.
Nykyään miehet tekee just niinku ne itse haluaa eikä tee kuten lauluissa lauletaan. Moderni mies laulaa ja tanssii omia laulujaan.
Alue: Aihe vapaa
Mä aloin pelaamaan noin nelikymppisenä. Lopetin kakskolmeveenä pelailut. Oli kyl suuri virhe.
Leikin miestä ja kävin töissä. Deittailin, mentiin yhteen, lapsi tuli, olin pari vuotta koti-isänä, nainen muuttui tosi inhottavaksi minua kohtaan. Tein kaiken mitä pyydettiin. Ignoorasi täysin. Noin neljän vuoden päästä tilanne muuttui. Kiinnosti taas minusta koska äidit puistossa kiinnostui minusta. En erityisemmin ollut innostunut kenestäkään, mutta kun sai pitkästä aikaa huomiota ja sai jutella lapsiperhejuttuja jonkun kanssa ja keskustella aikuisten kanssa, niin viihdyin aikuisseurassa.
Sitten sain taas huomiota vaimolta. Ok. Tämä johti toiseen lapseen.
Taas sama kaava. Tein kaiken. Tällä kertaa en enää mennyt samaan labyrinttiin. Kaivelin kellarin pölystä vanhan ps2 ja pelejä. Vanhan peeseen. Opetin lapset pelaamaan. Pelasin kaikkia niitä pelejä mitkä meni ohi työvuosien ja ruuhkavuosien. Lasten kanssa on aina lauantaina ryhmäpelaamista. Vaimo saa olla itsekseen, kun ei seura kelpaa.
Sanoisin että tosi antoisaa oli pelailla kaikkia niitä pelejä mitä viimeisen 20 vuoden aikana oli mennyt ohi. Tosi paljon hienoja klassikoita ja vanhimmatkin näytti tosi hyviltä, koska en ollut nähnyt uusimpia grafiikoiltaan.
Tehtiin aikahyppy lasten kanssa pelien ihmeelliseen maailmaan ja sillä tiellä ollaan. Leikkipuistot sai jäädä sikseen.
Eihän niissä viihdykään kuin kesäisin. Pari kuukautta vuodesta Suomessa voi ulkoilla.