Lue keskustelun säännöt.
Köyhyystrauma
25.01.2024 |
Tein tästä reilu viikko sitten alotuksen, kuinka perheen taloudellinen niukkuus on vaikuttanu mun omaan hyvinvointiin ja miten musta tuntuu, että oon siivoomassa perheen sotkuja.
Riideltiin aamulla äidin kanssa, ja mun oma näkymys on se, että hän aina uhriutuu siitä miten tekee niin paljon töitä ja oon niin vaativa ja haluan pelkkää materiaa. Mul oli vaikea lapsuus, ja ei esimerkiksi koskaan käyty millään matkoilla (kerran alaikäsenä käytiin perheen kanssa Tallinnan päiväreissulla, se oli ainoo koko perheen matka) ja rahasta ollaan aina keskusteltu sen puutteen kautta. Joskus ei ollu varaa ees uusiin kenkiin.
Annoin vaan muutamia esimerkkejä, ja vähättelen ajoittain jopa ite itseäni, miten asiat olis voinu olla huonommin. Äiti tekee pienipalkkasta työtä, isä nyt pitkäaikaistyötön (mutta ettii aktiivisesti töitä), välillä tehnyt sijaisuuksia ja muita pätkätöitä. En edes ole materialistinen, tai tuhlaava, mutta nytkin äiti uhriutu siitä, miten on niin pahoillaan kun en saanut kaikkea ja olipa se niin vaikeaa. Kuten taisin sanoa mun aikasemmassa alotuksessa, köyhyys ja muut ongelmat ei oo todellakaan aina mitään yksilön valintoja. Pointti on vaan se, et tuntuu tosi pahalta miten mun omia kokemuksia vähätellään, kun lapsiperheköyhyydestä on tehty niin paljon tutkimuksia, miten se lisää syrjäytymisriskiä, vaikuttaa negatiivisesti kehitykseen ja opiskeluun jnejne, mutta mun pitäs olla jossain kiitollisuudenvelassa. Halusin avautua jonnekin anonyyminä, kiitos etukäteen jos jaksatte lukea ja antaa tukea, arvostan.
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"lapsiperheköyhyydestä on tehty niin paljon tutkimuksia, miten se lisää syrjäytymisriskiä, vaikuttaa negatiivisesti kehitykseen ja opiskeluun jnejne"
Eli lisää...ei = sinusta tulee syrjäytynyt, jne...
Moneenko tutkimukseen sinä olet osallistunut lapsuutesi liittyen? Minä en yhteenkään. Entä joku muu?
Ja olisin hyvin yllättynyt jos joku kuuntelisi vanhempiaan ilman, että ottaa kaiken lähes henkilökohtaisena loukkauksena. :D Mistä ne mistään mitään tietäisi? Kehittymättömät juntit. Vain minä ja vain minä olen oikeassa ja tiedän kaikesta kaiken.
Vierailija kirjoitti:
"lapsiperheköyhyydestä on tehty niin paljon tutkimuksia, miten se lisää syrjäytymisriskiä, vaikuttaa negatiivisesti kehitykseen ja opiskeluun jnejne"
Eli lisää...ei = sinusta tulee syrjäytynyt, jne...
Moneenko tutkimukseen sinä olet osallistunut lapsuutesi liittyen? Minä en yhteenkään. Entä joku muu?
Ja olisin hyvin yllättynyt jos joku kuuntelisi vanhempiaan ilman, että ottaa kaiken lähes henkilökohtaisena loukkauksena. :D Mistä ne mistään mitään tietäisi? Kehittymättömät juntit. Vain minä ja vain minä olen oikeassa ja tiedän kaikesta kaiken.
Olen 26v ja alan pikku hiljaa hahmottamaan että äitini saattoi olla joissakin asioissa jopa oikeassa. Ja hän ajatteli omien tietojen ja kokemuksien pohjalta vain minun parasta eikä sanonut asioita kiusaakseen.
ps. en ole vieläkään käynyt Tallinnassa tai ollut lentokoneessa.
Köyhyys vain on arkea nykyään Suomessa. Itse elätän kolmea lastani sh-palkalla. Ruokaraha on niin tiukassa, että käytän ihan kaikki mahdolliset kikkailut ruoan laitossa ja silti itse syön vain harvoin. Töissä ei myöskään ole varaa syödä lounasta, vaan aina eväsleipä ja kahvia. Havahduin tilanteeseen vasta muutama viikko sitten työterveyslääkärillä kun hän mietti saanko tarpeeksi proteiinia kun olen niin laihassa kunnossa. En ollut edes huomannut asiaa, mutta en kehdannut myöskään myöntää hänelle todellista syytä.
Nyt olen oppinut pitämään pakastimessa aina pullaa, jotta saan lapset hämättyä lisää ruoan pyytämisestä jälkiruoalla (ja he ovat kyllä saaneet jo täydet annokset), näin minullekin on nyt riittänyt pieni annos ruokaa päivässä. Itse leivon pullat ja leivät noin kerran viikossa, pullat 2-3vkon välein.
Aina kun liikenee vapaa-aikaa, metsästän nettikirppuksiltä milloin mitäkin kausivaatteita ym. Tähän mennessä olen onnistunut pitämään lapset siistisi vaatetettuina. Kaikilla lapsilla on yksi maksullinen harrastus, siitä yritän pitää kaikin keinoin kiinni.
Rakastan lapsiani yli kaiken ja teen kaikkeni, että tämä lapsuus ei jäisi heille mieleen kurjana. Tässä ajassa nyt vain on tällaista, ei mahda minkään. Heti kun nuorin on tarpeeksi vanha, yritän siirtyä yötöihin niin paljon kuin mahdollista, sitten pitäisi rahan riittää enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"lapsiperheköyhyydestä on tehty niin paljon tutkimuksia, miten se lisää syrjäytymisriskiä, vaikuttaa negatiivisesti kehitykseen ja opiskeluun jnejne"
Eli lisää...ei = sinusta tulee syrjäytynyt, jne...
Moneenko tutkimukseen sinä olet osallistunut lapsuutesi liittyen? Minä en yhteenkään. Entä joku muu?
Ja olisin hyvin yllättynyt jos joku kuuntelisi vanhempiaan ilman, että ottaa kaiken lähes henkilökohtaisena loukkauksena. :D Mistä ne mistään mitään tietäisi? Kehittymättömät juntit. Vain minä ja vain minä olen oikeassa ja tiedän kaikesta kaiken.
Olen 26v ja alan pikku hiljaa hahmottamaan että äitini saattoi olla joissakin asioissa jopa oikeassa. Ja hän ajatteli omien tietojen ja kokemuksien pohjalta vain minun parasta eikä sanonut asioita kiusaakseen.
ps. en ole vieläkään käynyt Tallinnassa tai o
"ps. en ole vieläkään käynyt Tallinnassa tai ollut lentokoneessa."
Ei se mitään, mäkin olin 26. Jos asut Etelä-Suomessa, niin Tallinna ei ainakaan ole enää rahasta kiinni, pääsee tosi edullisesti, monet pitkäaikaistyöttömätkin käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ees osaa sanoa, ehkä vaan sitä ettei ollut/ole oikein että lapsi stressaa toimeentulosta, ja miten toi vaikutti mun käytökseen kun aloin oireilemaan eikä mikään kiinnostanut. Enkä "osaa" vastata näihin, joten tää tulee omana vastauksena.
Kyllä se on niin että lähes kaikki tässä maailmassa on köyhiä. Jos et halua olla - kouluttaudu ja hanki kunnon ammatti ja sijoita rahat jne. Perusta yritys. Mennyttä ei voi muuttaa mutta tulevan voit. Aikuisella on vastuu elämästään
Parempi köyhä äiti kuin kuollut äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää märehtikö menneisyydessä, katsokaa eteenpäin. Menneisyyteen ei voi enää vaikuttaa ja kitisemällä voi pahimmillaan tuhota tulevaa.
26 eikä oo hankkinut itse rahojaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä tarpeeksi ap:sta että tietäisin onko tästä kyse hänen kohdallaan. Mutta monessa köyhässä perheessä on myös köyhyyttä tunteiden ja välittämisen suhteen. Lapset eivät saa tarvitsemaansa huomiota aikuisilta, jotka kiukkuisena keskittyvät päivästä toiseen vain rahan puutteeseen.
Sitten voi käydä niin että lapsi yrittää vanhempana ansaita huomiota ja välittämistä vedoten siihen, että hänellä oli köyhä lapsuus. Vaikka oikeasti huomatuksi tulemista ei pitäisi joutua pyytämään ja perustelemaan. Mutta lapsi on tottunut ajatukseen että hänelle ei kuulu vanhempien huomio itsestään, vaan se pitää jotenkin hankkia.
Vierailija kirjoitti:
Onko kuitenkin niin, että olet jo aikuinen/täysi-ikäinen? Miksi koet, että äitisi uhriutuu, jos hän sanoo tekevänsä paljon töitä ja näkee sinut tuhlaavaisena?
Miksi hänen näkemyksensä ovat vähempiarvoisia. Ihmisen aivot kehittyvät vielä noin 24-25 vuotiaaksi asti. Takaan, että jos vaan haluat, pystyt sen jälkeen näkemään asian toisin.
Omaa elämää ei ikinä kannattaisi verrata muihin. Mikään tavara, raha ja omistaminen ei ole oikeaa, menestynyttä elämää.
Vaikka aivot kehittyvät vielä 25-vuotiaana, minusta se ei ole peruste mitätöidä tuolla tavalla toisten ajatuksia. Inhosin tuota alentuvaa asennetta vanhoissa ihmisissä jo silloin kun itse olin parikymppinen. Ja inhoan sitä edelleen nyt keski-ikäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu, että vanhemmat ei osaa huomioida erilaisia lähtökohtia, ja se miten mun on tehtävä paljon enemmän monien asioiden eteen, jos vertaa niitä ketkä on keski- ja hyvätulosista perheistä. Vähävarasuus ei ollu pelkkää rahanpuutetta, vaan se myös vaikutti mun itsetuntoon ja elämän osa-alueisiin, mitä nyt joudun korjailemaan.
Onko kuitenkin niin, että olet jo aikuinen/täysi-ikäinen? Miksi koet, että äitisi uhriutuu, jos hän sanoo tekevänsä paljon töitä ja näkee sinut tuhlaavaisena?
Miksi hänen näkemyksensä ovat vähempiarvoisia. Ihmisen aivot kehittyvät vielä noin 24-25 vuotiaaksi asti. Takaan, että jos vaan haluat, pystyt sen jälkeen näkemään asian toisin.
Omaa elämää ei ikinä kannattaisi verrata muihin. Mikään tavara, raha ja omistaminen ei ole oikeaa, menestynyttä elämää.