Nukutteko samassa sängyssä kumppaninne kanssa?
Kuinka moni teistä tosiaan nukkuu kumppaninsa kanssa samassa sängyssä?
Kaksi työkaveria kertoi tänään, et kumpikaan heistä ei nuku miehensä vieressä. Toinen naisista nukkuu 7 -vuotiaan tyttärensä kanssa ja mies olohuoneessa, koska kuorsaa. +30.v pariskunta.
Toisen mies nukkuu työhuoneessa koska hänkin kuorsaa. +40.v pariskunta ja ei ole lapsia. Näin sinkkuna mietin onko tämä yleistä?
Kumpikin näistä naisista sanoi myös ettei heillä ole mitään mielenkiintoa enää nukkua miehensä vieressä ja ilmeisesti seksiäkään ei juuri ole. Eli kämppiksinä elelevät. Toista naista ahdistaa hirveästi koska mies kovasti haluaa yhteiseen sänkyyn takas nukkumaan, puhuu tästä kuulemma kotona paljon.
Kommentit (79)
Joskus nukutaan, joskus ei. Molemmat kuorsataan enemmän tai vähemmän, ja kun toisen hermo menee tuota kuunnellessa, voi hyvin siirtyä työhuoneen sohvalle nukkumaan. Siellä on aina valmiiksi pedattuna varasänky.
Yhdessä nukutaaan. Mieheni kuorsaa, mutta hänen kuorsaaminen on sellaista hiljaista tuhinaa. Aika söpöä oikeastaan.
Nukutaan eri huoneissa kun mies kuorsaa. Tutkimusten mukaan näin on parempi, kumpikin saa nukutuksi. Muuhun elämään nukkumisjärjestys ei vaikuta mitenkään.
Eri huoneissa ollaan nukuttu nyt 6 vuotta. Kyllästyin miehen kuorsaamiseen heräämiseen. Aluksi kun muutin toiseen makkariin nukkumaan mies oli sitä vastaan. Pidin pääni ja kyllä hän järjestelyyn sitten tottui. Käydään puolin ja toisin "kylässä" toistemme makkareissa, ei vaikuttanut seksielämään eri huoneissa nukkuminen.
Aina samassa sängyssä ja saman peiton alla lähekkäin nukutaan. <3
Nykyään nukutaan eri huoneissa, vaikka mielelläni nukkuisin miehen kanssa samassa sängyssä. Mutta mies muutti muutama vuosi sitten toiseen huoneeseen, ja nykyään meillä ei oikeastaan edes olisi tarpeeksi leveää sänkyä kahden nukkua. Kun mies haluaa seksiä, hän hipsii aamupuolella minun viereeni. Minä olen viisikymppinen, mies kuusikymppinen.
Asumme erillämme, mutta nukumme samassa sängyssä joka yö. Itselleni asia ei ole merkityksellinen, mutta miehelle on. Mulla cpap-laite, mutta ei haittaa kuulemma.
Vierailija kirjoitti:
Yli kuuskymppinen pariskunta, eri huoneet jo vuosikausia.
Minä olen huonouninen, pakko saada heittelehtiä kyljeltä toiselle, kääriä peittoa pois ja päälle. Mies ei saisi mun vieressä nukuttua ja minä ahdistun jos pitää yrittää pysyä kääntelehtimättä.
Minä kestin tätä 50 vuotta ja viime syksynä mies sai koronan, niin muutin eri huoneeseen ja nukun paljon paremmin ja mieskin nukkuu. Seksihaluissamme kyllä päädymme siihen leveämpään sänkyyn.
En. Ei olla erityisen vanhoja, mutta työssä ja arjessa jaksamisen kannalta pakko nukkua eri huoneissa suurimmalti osin. Mies kuorsaa, ja mä kärsin unettomuudesta. Mies myös herkkäuninen.
Ihan helve tin stressaavaa yrittää saada unta moottorisahan vieressä.
Nukumme samassa huoneessa. Kämppä on niin pieni ettei muuta mahdollisuutta edes olisi, ellei toinen muuttaisi nukkumaan olkkariin. Mutta tykkään nukkua yhdessä, en hevillä valitsisi erikseen nukkumista edes vaikka olisi mahdollisuus. Mies kuorsasi kamalasti viime vuosina ja aloin olla jo aika epätoivoinen ja univajeinen, mutta sitten sain hänet lähtemään uniapneatutkimuksiin ja hänellä todettiin se. Nyt hänellä on CPAP öisin. Ei kuorsaa enää ja nukumme molemmat hyvin.
Minusta miehen viereen nukahtaminen on kaikkein ihaninta, nukun kuin tukki vaikka mies ei ole ihan äänetön. Olen 50 v ja mies 58 v, suhde on kestänyt vasta pari vuotta. Nykyiseni rakastaa nukkua yhteisen ison peiton alla, se oli itselleni alkuun ihan kauhistus, mutta niin vaan itse nykyään tykkään käpertyä yhteisen peiton alle. Mies on herkkä uninen ja minä naisena kuorsaan, mies on tottunut nukkumaan korvatulppien kanssa reissutyönsä takia.
Vierailija kirjoitti:
Nukumme samassa sängyssä. Iät +30 v ja +40 v. Minä kuorsaan välillä, mies tarvittaessa siihen herätessään tönii, jotta lopetan.
Sama. Siis tuo kuorsaaminen. Tai siis molemmat kuorsaa - joskus. Ja ollaan +60... ei siis kovinkaan sama😏
Samassa sängyssä nukutaan, mutta koska mies kuorsaa, olen jo vuosia sitten alkanut nukkua jalkopäässä. Se auttaa aika paljon. Meillä oli jossain vaiheessa sellainen kaksoispeittokin, mutta se jäi pois käytöstä aika pian, kun en osannut nukkua sillä tavalla, vaan heräilin jatkuvasti toisen liikkeisiin, tai tuli liian kuuma, mitä milloinkin. Tarvitsen sängyssäkin oman reviirin, edes oman peiton ja sängynpuoliskon, jolle toinen ei ole heti tunkeutumassa.
Saatiin häälahjaksi iso peitto ja kauniit lakanat. Minust oli niin nätti ajatus antajalta, yli 90v tätini. Alussa yritettiin kyl saman peiton alla nukkua, mut puoliso 'väitti' minun omivan peittoa liiaksi🤔. Samassa sängyssä kyl nukutaan, mut omat peitot. On mukava yöllä havahtua siihen tuhinaan, parikyt vuotfa on yhdessä nukuttu, 30 yhteistä vuotta takana...
Nukutaan eri huoneissa aina muuten kuin hotelleissa (olisi turhan kallista), olen tosi herkkäuninen. Hyvä suhde ja seksiä on paljon, harvempi sitä nukkuessa harrastaa mutta virkeämpänä jaksaa enemmän kuin vieressä valvoneena!
Siis hirveän tärkeää nukkua yhdessä vaikka toinen kuorsaisi, jne 😆😆😆 Naistenhuoneella joku julisti että tämä tarkoittaa suhteen loppua. Siis aikuiset immeiset ja uskoo tämmösiin höpöhöpöjuttuihin.
Ollaan yli kuusikymppisiä ja yhdessä yli 45 vuotta. Nukutaan 180cm leveässä parisängyssä ja saman peiton alla, on aina nukuttu. Peitto on iso, 260cm x 240cm, eli ei siis suomalaisen standardin mukainen.
Vierashuoneessa on aina valmiiksi pedattu sänky, jonne jompikumpi voi siirtyä, jos jostain syystä ei saa nukuttua.
Miehen kuorsaamisen takia eri huoneissa. Ei ole vaikuttanut seksielämään.