Tehokkain unilääke?

Jos jätät kaikki asiat aina seuraavalle päivälle ja märehdit siinä mitä kaikkea on muistettava huomenna/tällä viikolla niin ne valvottaa ketä tahansa henkilöä. 

Vierailija kirjoitti:

Dostojevskin kirjat ovat hyvä unilääke. Niin tylsää lukemista, että väkisinkin uni tulee.

Minullakin toimii tylsä kirja, äänikirjana. Illalla sen myötä nukahdan. Kun herään keskellä yötä ja alan pyöriä sängyssä, ei muuta kuin äänikirja soimaan esim. 30 min ajastuksella. Harvoin olen hereillä, kun ajastus päättyy. Jos herään uudelleen, ei muuta kuin saman toisto. Paikan vaihto myös auttaa, saatan siirtyä sohvalle johon olen jo illalla tehnyt mukavan pesän puoli-istuvaan asentoon. Nukahdan helposti siihen.

Rakkaan ihmisen hieronta alkuun, sitten toinen lukee rauhallisella äänellä luonto kirjaa ja lopuksi pitää kädestä kiinni. Ei ylimääräistä jutustelua tai minkään käytännön asioiden setvimistä. Ennen tätä urheilu, sauna, seksi ja kevyt iltapala. Kokeile.

On siitä se hyöty ettei tule ongelmaa myöhemmin kun ikääntymisen fyysisten vaivojen vuoksi ei pysty enää nukkumaan kuitenkaan koko yötä, vähintään vessassa käytävä ainakin kerran joka yö, se muuten alkaa joillakin jo viisikymppisen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Rakkaan ihmisen hieronta alkuun, sitten toinen lukee rauhallisella äänellä luonto kirjaa ja lopuksi pitää kädestä kiinni. Ei ylimääräistä jutustelua tai minkään käytännön asioiden setvimistä. Ennen tätä urheilu, sauna, seksi ja kevyt iltapala. Kokeile.

*luontokirja

Opamox saattaisi toimia, itsellä siitä positiivisia kokemuksia. Siirtää surut ja nukkumisen yrittämisestä syntyvän ahdistuksen aivoissa taka-alalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wanhemmalla iällä olen ottanut uudet konstit käyttöön, kun aiemmin jouduin käyttämään bentsoja, ja ne vei elämänilon. Siis nekin unettomuuden lisäksi.

Ei kofeiinia missään muodossa, ikinä. Vähemmän sokeriakin.

Menen nukkumaan klo 21, ja nukun keskiaikaiseen tyyliin, eli nukun muutaman tunnin, valvon muutaman tunnin, ja taas nukun muutaman tunnin.

Melatoniinia.

Tuolla tavalla olen saanut ainakin sen unettomuuden pelon pois. Eli jos herään yöllä, luen vaikka kirjaa pari tuntia ilman stressiä, ja nukun taas kun alkaa nukuttaa.

Bentsot kyllä vie elämänilon jatkuvasti käytettynä mutta niin vie jatkuva unettomuuskin.

 

Totta, ja niin kirjoitinkin.

Kuuri bentsoja voi riittää katkaisemaan noidankehän. Mutta oman kokemuksen mukaan jatkuva käyttö pilaa muistin ja turruttaa liikaa.

Mulla toimii ketipinor, mirtatsapiini ei itsellä auta mitään. Toisaalta esim. miehellä ketit ei toimi kovinkaan hyvin. Väsyttävät bentsot voi myös toimia (esim. Tenox). Ketipinorit ei kyllä säännöllisessä käytössä ole mitään terveystuotteita, ja niihinkin nousee tolet. Bentsoja taas on vaikea saada, koska riippuvuuspotentiaali. 

Unettomuuden ymmärtää täysin, vasta kun sen on itse kokenut. Olen myös kärsinyt unettomuudesta, kohta 30 vuotta. Unettomuus alkoi opiskelujen loppuvaiheessa siirryttyäni työelämään. Veikkaan, että alkuperäinen syy oli jonkinasteinen uupumus, stressi, isot odotukset, jännitys jne. 

Alussa oli todella vaikea saada unta iltaisin. Pyörin sängyssä ja aloin miettimään, miten ihmeessä jaksan tehdä töitä seuraavana päivänä näillä yöunilla. Taisi mennä ensimmäinen yö kokonaan ilman unta. Olin aivan poikki, vaikka ikää vasta 22v. Tästä se uniongelma sitten vähitellen alkoi muodostumaan. Unensaanti iltainen parani, muttei kokonaan poistunut, koskä jännitin seuraavaa päivää. Heräilin kuitenkin keskellä yötä klo 3-4 välillä ja uni ei tullut. Joskus harvoin sain nukuttua 7h yöunet putkeen ja nekin jossain alkoholi/krapulahuuruissa.

Lääkäriin en heti kehdannut mennä, pelkäsin et mut leimataan työkyvyttömäksi tai menetän työpaikkani. Lopulta,  ainakin 1.5 vuotta kesti ennenkuin uskalsin mennä lääkäriin. En saanut lääkkeitä, suositeltiin vaan psykologia, ulkoilua ja unihygieniaa eli toisinsanoen mua ei otettu tosissaan. 

Unettomuutta ja yöllä heräämistä kesti 15 vuotta. Työt jaksoin jotenkin siinä ohessa. Olin tosi uupunut, menin uudestaan lääkäriin kyseisen vaivan takia. Määrättiin melatoniinia, psykologia ja erilaista terapiaa. No eihän noista mitään apua ollut yöllä heräämiseen. Melatoniini kyllä pistää väsyttämään iltaisin eli siitä voisi olla jotain apua, jos on vaikeuksia nukahtaa. Itsellä ei tässä vaiheessa ollut enää nukahtamisvaikeuksia illalla, mutta heräsin joka yö klo 3-4 välillä. Sain vihdoin lääkäriltä mirtazapiini reseptin, 1/4-1 tablettia ennen nukkumaanmenoa. Tämä auttoi kuukausia, nukuin joka yö todella hyvin, 7-8h. Se oli mieletön tunne. Mutta vähitellen lääkkeestä ei ollutkaan enää mitään apua ja lopetin sen käytön. 

Unettomuus palasi ja päätin vuoden tauon jälkeen aloittaa uudestaan mirtazapiinin käytön. Tällä kertaa pystyin vuosia nukkumaan hyvin. Aloin jossain vaiheessa miettimään lääkkeen käytön vähentämistä/lopettamista. Ja nyt olen ollut käyttämättä ehkä 5 vuotta. Välillä nukun hyvin, toisinaan en. 

Mirtazapiini on sinällään aika harmiton lääke. Tänä päivänä sitä saa aika helposti reseptillä, jonka lääkärit myöntää hyvin matalalla kynnyksellä. Siitä ei jää fyysisesti riippuvaiseksi. Joillakin saattaa aiheuttaa painonnousua.  Sivuoireet, jos niitä edes on ovat pieniä verrattuna unettomuuden tuomiin fyysisiin ja henkisiin oireisiin. Itse muuten otin mirtazapinen, kun menin sänkyyn ja unta riitti aamuun asti. 

Olen usein miettinyt, jos olisin heti saanut oikeat lääkkeet unettomuuteen reilu kakskymppisenä, ongelma ei olisi kroonistunut. Omalla kohdalla myös pieni sairasloma heti alkuun olisi ollut paikallaan. Kun suorittaa opinnot kiireellä ja hypppää työelämään, eikä pidä lomaa, uupuu ja kierre on valmis. 

Vierailija kirjoitti:

On siitä se hyöty ettei tule ongelmaa myöhemmin kun ikääntymisen fyysisten vaivojen vuoksi ei pysty enää nukkumaan kuitenkaan koko yötä, vähintään vessassa käytävä ainakin kerran joka yö, se muuten alkaa joillakin jo viisikymppisen jälkeen.

No joku pari vessakäyntiä yössä on pikkasen eri asia kuin 2-4h unta lyhyissä pätkissä. 

Vierailija kirjoitti:

Kuulemma Tenox olisi paras. En ole itse käyttänyt.

Tämä on ehdottomasti paras.

Naisilla yleinen unettomuutta aiheuttava asia on estrogenin puute - tämä on yleisin syy keski-ikäisten naisten huonounisuuteen. Voiko AP:n ja jonkun muun naisen kohdalla kyse olla hormonaalisesta epätasapainosta? 

Itse olin erittäin hyväuninen lapsena. Sittemmin 23v-> huonontunut uni. Riittävä hiilihydraattien saanti auttaa unta ja olen myös käyttänyt lisäravinnetta joka nostaa estrogenitasoja (en käytä jatkuvasti mutta käyttäessäni huomaan selvän eron nimenomaan nukahtamisessa). 

Apuna ollut myös "Diphenhydramine", joka on siis vanhan ajan allergialääke ja aiheuttaa tokkuraisuutta. Ei varmaan ole niin vahva kuin jotkut täällä mainitut mutta tämän avulla olen välillä nukkunut yön läpi ilman heräämistä. Yleensä herään useamman kerran yön aikana. 

Iltapala ja nukkumaan mieluiten aina samaan aikaan viileään huoneeseen yksin. Lääkärin määräämä Doxepin väsyttää sopivasti. Meitä on monia, joilla on tuo uni taikka siihen uneen pääsy lopahtanut vuorotyön takia ja nyt on vaan yritettävä elää mahdollisimman huolellisesti, että saa nukuttua edes jokusen tunnin.

Aamuyöllähän sitä herää aina pohtimaan niitä asioita. Silloin on hyvä laittaa äänikirja päälle. Keskittyy siihen ja ei huomaakaan kun on taas nukahtanut.

Unettomuus alkaa olla Suomessa jo kansantauti, yli 10% työikäisistä siitä kärsii. Terveysriskit ovat melkoiset. Vaikka unettomuudesta puhutaan paljon ja se on yleistä, siitä huolimatta moni taho ei ota sitä tosissaan. En halua mennä lääkäriin kuulemaan niitä peruslitanioita: viileä, pimeähkö makuuhuone, ulkoilu, kirjan lukeminen, kofeiinin/alkoholin/nikotiinin jne. vähentäminen, ruokailutottumukset, ruutuaika jne jne. Tuollaisen listan voisi ihan hyvin tipauttaa jokaisen kotiin postiluukusta että lukaisepa tuosta.

Kierteestä pitäisi päästä eroon heti alkuun. Kun on kokemusta pitkäaikaisesta unettomuudesta, on aika epätoivoinen olo onko mistään enää apua. Ratkaisu ei ole mikään, että nyt päätän nukkua yön hyvin. Se se olisi niin helppoa, tässä maassa ei olisi yhtään unetonta.

Ihmettelen tätä kun oikein kehotetaan pyytämään lääkäriltä benzoja,  niitä harvemmin saa pelkästään pyytämällä ja kun niitä ei tahdo saada pahaan paniikkihäiriöönkään.

AP, sua olis helpompi neuvoa, jos kertoisit mitä kaikkea olet jo kokeillut. Lääkkeiden skaala on laaja, ja se mikä toimii yhdellä, ei toimi toisella.

Paljon parjattu ketipinorkin toimii joillain mainiosti, toiset saa siitä vaan zombie-olon, kuten mirtazapin. Mulla myös imovaneen noussut semmoinen toleranssi, että nukahdan vasta kolmella ja silloinkaan en nuku kuin nelisen tuntia putkeen. Joskus nukahdan pelkällä melatoniinilla ja triptylillä ja säästän tuon imovanen yöheräilyyn. Voin ottaa sen vielä kolmen neljän aikaan aamulla ja silti oon skarppina jo yhdeksältä. (Tai ainakin siltä musta tuntuu). Bentsot auttais,mutta niihinkin kasvaa toleranssi ja ne kannattaisikin säästää päivälääkkeeksi jos niitä tarvitsee.

Siis mitä kaikkia lääkkeitä ja lääkkeettömiä keinoja olet kokeillut?

Midatsolaami (Dormicum) on voimakkaampi.

Tsopikloni (Imovane) on miedompi.

Tematsepaami (Tenox) on miedompi.

Mirtatsapiini (Remeron) ei ole uni-/nukahtamislääke.