Mies tekee ihan mitä lystää eikä kykene sopimaan asioista
Mieheni menee ja tulee ihan miten lystää, vaikka meillä on kaksi pientä lasta. Hän ei siis edes vaivaudu kysymään minulta, sopiiko, että minä hoidan lapsemme illan tms. vaan ilmoittaa vaan. Aina ei edes sano mihin menee, saatikka milloin tulee. Näin ei ole ollut aina ja edelleenkin saattaa yhtäkkiä sitten kysyä esim. että sopiiko, että menee kaverinsa kanssa urheilemaan. Toiminta on siis hyvin epäjohdonmukaista.
Jos minä hoidan lapsiamme sitten kaksi iltaa putkeen ja haluaisin mennä vaikka urheilemaan kolmantena päivänä, mies ei jotenkin ymmärrä asioiden yhteyttä lainkaan. Mies ei myöskään kykene minkäänlaisiin kompromisseihin/sopimiseen vaan asiat ovat hänen mielestään aina niin kun hän haluaa. Koen, että hän ei kykene lainkaan asettumaan toisen asemaan. Sitten joskus kun teen samoin kun hän on tehnyt, saan haukut niskaani sekä kunnon koston siitä, kuinka kehtasin olla niin törkeä..
En usko, että hänellä on toista naista, omantilan tarve on vain todella suuri. Lisäksi hän kuormittuu arjen asioista aivan eri tavalla kuin minä.
Millä saisin mieheni käsittämään, että avioliitossa ja pienten lasten vanhempina ei voi vaan elää miten itseään huvittaa vaan myös muut on otettava huomioon?
Kommentit (36)
Enpä oikein jaksa uskoa että tämä on alkanut ihan yllättäin. Tai jos on, se kertoo että miehesi ei todellakaan halua elää perhe-elämää, joten sun on paras alkaa valmistautua eroon.
Jätä se sika. Hanki uusi, parempi mies. Yh-mamat ovat nykyään kovaa valuuttaa parisuhdemarkkinoilla.
Taas yksi nainen on uskonut täysillä sen että miehen tarpeet ovat tärkeämpiä kuin naisen. Oletko ap joskus naureskellut 50-luvun aikakauslehdille, missä neuvotaan naista miten miestä palvellaan? No älä naura enää, koska teet sitä itsekin.
Miehesi ei kuormitu arjesta enemmän kuin sinä. Hän vain ajattelee että sinun tehtäväsi on hoitaa koti ja lapset. Enemmistö suomalaisista miehistä ajattelee niin. Ja itsekäs kun on, hän myös toimii sen mukaan.
Miksi nämä tällaiset ongelmat aina pyörii urheilun ja urheilevien parien ympärillä? Harvemmin kukaan valittaa että mies lähtee esson baariin kahville kavereiden kanssa vaan aina kitistään miehen urheilusta ja kuinka se estää naisen oman urheilun.
Mies ei ap vaan halua ottaa sinua huomioon, koska silloin hänen vapautensa tehdä mitä lystää häviäisi. Kyllä hän tietää, että se, mitä hän tekee, on väärin, hyökkäähän hän raivoisasti kimppuusi, jos toimit samoin kuin hän. Taudin nimi on itsekkyys ja rakkauden puute sinua kohtaan.
Istuta vellihousu alas keskustele. Pidä kirjaa kummankin menoista ja kysy häneltä onko se reilu jako hänen mielestä. Kun teillä on pienet lapset ja yhteinen koti/elämä mihin kummankin pitäisi panostaa. Jos ei suostu näemään vikaa itsessään niin ei muuta kuin eropaperit käpälään saman tien. Olkoot viikonloppuisä sitten, saat edes kerra puolessa vuodessa pari tuntia omaa aikaa. Enempään vastuunkantoon tollasesta ei ole.
En jaksanut lukea aloitusta, mutta miehesi on oikeassa.
Suosittelen sianjättötoimenpiteen suorittamista.
Mitä miehesi sanoi, kun olitte keskustelleet asiasta?
Miksi ihminen hankkii perheen, jos haluaa kuitenkin elää vain itselleen? Sitten onkin hämmästynyt, kun vaatimuksia ja toiveita satelee puolisolta ja lapsilta.
Perhearki on läsnä koko ajan joka päivä, ja aikuinen ihminen joutuu tekemään kompromisseja sekä asioita mitkä ei niin huvita. Jos tätä ei ymmärrä, ei ole loppuun asti ajatellut perheen perustamista.
Mies kontrolloi sinua huutamalla ja raivoamalla. Sinä sen sijaan yrität varovaisesti nöyränä pyydellä, että jos mies suostuisi ehkä näkemään sinun kannaltasi.
Näyttää siltä että omat voimasi eivät riitä. Onko sinulla kaveria, jonka kanssa voisit liittoutua ja joka tulisi mukaan riitoihin?
En usko että ap kykenee tähän ikipäivänä, mutta itse ainakin ensi kerralla kun mies "ilmoittaa" olevansa illan pois, ilmoittaisin hyvin jämäkästi että et muuten varmasti ole. Sinä et lähde yhtään mihinkään ja jätä minua yksin hoitamaan lapsiasi.
Mutta ap on antanut kohdella itseään kynnysmattona niin pitkään, että mikään yksi tai kaksi kertaa puolensa pitäminen ei riitä. Vaan edessä on luultavasti vuosien taistelu.
Miksi olet tuommoisen kanssa? Ehkä pitäisi tutustua kunnollaennenkuin alkaa pentuja purkamaan, eipä tuossa voi kuin itseään syyttää. Nyt otat eron ja työnnät pennun takaisin sinne mistä tulikin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tuommoisen kanssa? Ehkä pitäisi tutustua kunnollaennenkuin alkaa pentuja purkamaan, eipä tuossa voi kuin itseään syyttää. Nyt otat eron ja työnnät pennun takaisin sinne mistä tulikin.
Ei. Kyllä tuossa mies on se syyllinen. On ihan kokonaan miehen vika, kun mies ei huolehdi perheestään.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika. Hanki uusi, parempi mies. Yh-mamat ovat nykyään kovaa valuuttaa parisuhdemarkkinoilla.
Ai kuusikymppisten miesten keskuudessa vai? :D
Vierailija kirjoitti:
En usko että ap kykenee tähän ikipäivänä, mutta itse ainakin ensi kerralla kun mies "ilmoittaa" olevansa illan pois, ilmoittaisin hyvin jämäkästi että et muuten varmasti ole. Sinä et lähde yhtään mihinkään ja jätä minua yksin hoitamaan lapsiasi.
Mutta ap on antanut kohdella itseään kynnysmattona niin pitkään, että mikään yksi tai kaksi kertaa puolensa pitäminen ei riitä. Vaan edessä on luultavasti vuosien taistelu.
Minä sanoin miehelle viimeksi noin ja jopa aloin itkemään. Hän lähti silti.
ap
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi nainen on uskonut täysillä sen että miehen tarpeet ovat tärkeämpiä kuin naisen. Oletko ap joskus naureskellut 50-luvun aikakauslehdille, missä neuvotaan naista miten miestä palvellaan? No älä naura enää, koska teet sitä itsekin.
Miehesi ei kuormitu arjesta enemmän kuin sinä. Hän vain ajattelee että sinun tehtäväsi on hoitaa koti ja lapset. Enemmistö suomalaisista miehistä ajattelee niin. Ja itsekäs kun on, hän myös toimii sen mukaan.
Lisäisin tähän empatiakyvyn puutteen, joka on miehillä yleisempää. Ja tosiaan jos on jo kotoa saanut mallin, jossa äiti hoitaa lapset ja ruoat pöytään ja isä tulee töistä sitten kun ehtii, niin mikä ihme se olisi että mies haluaa samanlaisen arjen itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että ap kykenee tähän ikipäivänä, mutta itse ainakin ensi kerralla kun mies "ilmoittaa" olevansa illan pois, ilmoittaisin hyvin jämäkästi että et muuten varmasti ole. Sinä et lähde yhtään mihinkään ja jätä minua yksin hoitamaan lapsiasi.
Mutta ap on antanut kohdella itseään kynnysmattona niin pitkään, että mikään yksi tai kaksi kertaa puolensa pitäminen ei riitä. Vaan edessä on luultavasti vuosien taistelu.
Minä sanoin miehelle viimeksi noin ja jopa aloin itkemään. Hän lähti silti.
ap
Ei tuo ole jämäkästi ilmoittamista. Ei ole kumma ettei tehoa.
Sinulla on mies joka alistaa sinua. Et voi ajatella että vetoat hänen oikeudentajuunsa tai saat myötätuntoa kun kärsit. Hän ei piittaa.
Sinun pitää nyt pystyä näyttämään, että et alistu. Mieti itse keinoja, mikä tuohon ihmiseen tehoaa. Mutta yksi kerta ei riitä, eikä kymmenen. Sinun täytyy pitää puolesi koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi nainen on uskonut täysillä sen että miehen tarpeet ovat tärkeämpiä kuin naisen. Oletko ap joskus naureskellut 50-luvun aikakauslehdille, missä neuvotaan naista miten miestä palvellaan? No älä naura enää, koska teet sitä itsekin.
Miehesi ei kuormitu arjesta enemmän kuin sinä. Hän vain ajattelee että sinun tehtäväsi on hoitaa koti ja lapset. Enemmistö suomalaisista miehistä ajattelee niin. Ja itsekäs kun on, hän myös toimii sen mukaan.
Lisäisin tähän empatiakyvyn puutteen, joka on miehillä yleisempää. Ja tosiaan jos on jo kotoa saanut mallin, jossa äiti hoitaa lapset ja ruoat pöytään ja isä tulee töistä sitten kun ehtii, niin mikä ihme se olisi että mies haluaa samanlaisen arjen itselleen.
Sama se mikä malli kotoa on tullut, mies tietää kyllä että hänen pitäisi tehdä oma osansa. Ei pidä juuttua ajatukseen että mies on nyt kotonaan kasvanut kieroon. Kyllä kyseessä on ihan miessukupuolen järjestelmällinen vastarinta. He haluavat että naiset palvelevat.
Tuon perusteella: miesvauva ei siitä miksikään muutu. Jos kestät tilanteen tai nostat kytkintä lasten kanssa.