Mies tekee ihan mitä lystää eikä kykene sopimaan asioista
Mieheni menee ja tulee ihan miten lystää, vaikka meillä on kaksi pientä lasta. Hän ei siis edes vaivaudu kysymään minulta, sopiiko, että minä hoidan lapsemme illan tms. vaan ilmoittaa vaan. Aina ei edes sano mihin menee, saatikka milloin tulee. Näin ei ole ollut aina ja edelleenkin saattaa yhtäkkiä sitten kysyä esim. että sopiiko, että menee kaverinsa kanssa urheilemaan. Toiminta on siis hyvin epäjohdonmukaista.
Jos minä hoidan lapsiamme sitten kaksi iltaa putkeen ja haluaisin mennä vaikka urheilemaan kolmantena päivänä, mies ei jotenkin ymmärrä asioiden yhteyttä lainkaan. Mies ei myöskään kykene minkäänlaisiin kompromisseihin/sopimiseen vaan asiat ovat hänen mielestään aina niin kun hän haluaa. Koen, että hän ei kykene lainkaan asettumaan toisen asemaan. Sitten joskus kun teen samoin kun hän on tehnyt, saan haukut niskaani sekä kunnon koston siitä, kuinka kehtasin olla niin törkeä..
En usko, että hänellä on toista naista, omantilan tarve on vain todella suuri. Lisäksi hän kuormittuu arjen asioista aivan eri tavalla kuin minä.
Millä saisin mieheni käsittämään, että avioliitossa ja pienten lasten vanhempina ei voi vaan elää miten itseään huvittaa vaan myös muut on otettava huomioon?
Kommentit (36)
On olemassa lujatahtoisia ihmisiä... kun niin on, on heidän kanssaan pakko opetella keskustelemaan. He myöskin kunnioittavat naista joka huomaa sen.
Jos ap ei osaa keskustela ja tuoda mielipiteitään esille, mies tekee niin kuin huvittaa. On niin sanottuja härkäpää miehiä.
Mutta heihinkin iskee hellyys ja kehuminen, joten opi kiittämään ja kannustamaan miestäsi kehuen. Kyllä se härkäpääkin
oppii huomaamaan.
Jos mies kuormittuu arjen asioita,, niin kuormitusta purkaa vaan lepo ja mieluinen tekeminen. Eikö ole kuitenkaan parempi että mies osallistuu silloin kun pystyy, kun että häntä ei perheessä olisi ollenkaan ja tekisit aivan kaiken yksin?
Vierailija kirjoitti:
On olemassa lujatahtoisia ihmisiä... kun niin on, on heidän kanssaan pakko opetella keskustelemaan. He myöskin kunnioittavat naista joka huomaa sen.
Jos ap ei osaa keskustela ja tuoda mielipiteitään esille, mies tekee niin kuin huvittaa. On niin sanottuja härkäpää miehiä.
Mutta heihinkin iskee hellyys ja kehuminen, joten opi kiittämään ja kannustamaan miestäsi kehuen. Kyllä se härkäpääkin
oppii huomaamaan.
Vai pitäisi kiittää ja kehua miestä joka alistaa ja itkettää vaimoaan, eikä tee omia töitään? Mitä ihmettä selität?
Vierailija kirjoitti:
Jos mies kuormittuu arjen asioita,, niin kuormitusta purkaa vaan lepo ja mieluinen tekeminen. Eikö ole kuitenkaan parempi että mies osallistuu silloin kun pystyy, kun että häntä ei perheessä olisi ollenkaan ja tekisit aivan kaiken yksin?
Kaikki kuormittuvat arjesta. Aikuinen ihminen saa nyt luvan kestää sen kuormituksen, niin että saa lapsensa hoidettua. Jos väsyttää niin voi harmi.
Asu eri asunnossa ja ota naislastenhoitaja välillä, mummo, serkku, kummi, joku. Aika rasittavaa jos toinen ei huomioi lainkaan ja on itsekäs, kontrolloivan oloinen(?). Siis saat haukut ja koston niskaasi? Aika järkyttävää. Miksi oot tuollaisen kanssa. Pariterapia, ero, muu? Hän ei tajua että hänen pitäisi hoitaa lapsia vai tahallaan tekee? On muillakin tarve omalle tilalle. Hän tienaa, haluaa lepoa, mutta saa töistä rahat itselleen - ja sä et mitään?
Minä erosin moisesta, harrastuksieni ajalle olen saanut lastenhoitajan, eipä tarvitse miettiä ja jännittää tuleeko mies ajallaan ja pitääkö aikataulu.
Vierailija kirjoitti:
On olemassa lujatahtoisia ihmisiä... kun niin on, on heidän kanssaan pakko opetella keskustelemaan. He myöskin kunnioittavat naista joka huomaa sen.
Jos ap ei osaa keskustela ja tuoda mielipiteitään esille, mies tekee niin kuin huvittaa. On niin sanottuja härkäpää miehiä.
Mutta heihinkin iskee hellyys ja kehuminen, joten opi kiittämään ja kannustamaan miestäsi kehuen. Kyllä se härkäpääkin
oppii huomaamaan.
Olen yrittänyt keskustella. Sitten mies vasta lähteekin välittömästi koska ei kestä mitään asiallistakaan keskustelua itseensä liittyen. Olen yrittänyt viesteillä, mies pistää minulle sitten eston.
ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihminen hankkii perheen, jos haluaa kuitenkin elää vain itselleen? Sitten onkin hämmästynyt, kun vaatimuksia ja toiveita satelee puolisolta ja lapsilta.
Perhearki on läsnä koko ajan joka päivä, ja aikuinen ihminen joutuu tekemään kompromisseja sekä asioita mitkä ei niin huvita. Jos tätä ei ymmärrä, ei ole loppuun asti ajatellut perheen perustamista.
Missä aloittaja kertoi että mies on halunnut perheen ?
Ei tuo ole mitään perhe-elämää. Mies kiertoon ja kasvamaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies kuormittuu arjen asioita,, niin kuormitusta purkaa vaan lepo ja mieluinen tekeminen. Eikö ole kuitenkaan parempi että mies osallistuu silloin kun pystyy, kun että häntä ei perheessä olisi ollenkaan ja tekisit aivan kaiken yksin?
Näinhän tämä ei mene, että toinen vanhempi osallistuu silloin kun sattuu huvittamaan ja toinen on pelkkä alistettu piika. Erokin on parempi ratkaisu ja siinä säilytät ainakin itsekunnioituksesi. Se on paljon se. Lisäksi erossa mies joutuu hoitamaan oman osuutensa eli kasvamaan vastuunottajaksi. Muuten se on sitten lasu paikalla ja mies menettää lapsensa kokonaan. Se on aika iso menetys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että ap kykenee tähän ikipäivänä, mutta itse ainakin ensi kerralla kun mies "ilmoittaa" olevansa illan pois, ilmoittaisin hyvin jämäkästi että et muuten varmasti ole. Sinä et lähde yhtään mihinkään ja jätä minua yksin hoitamaan lapsiasi.
Mutta ap on antanut kohdella itseään kynnysmattona niin pitkään, että mikään yksi tai kaksi kertaa puolensa pitäminen ei riitä. Vaan edessä on luultavasti vuosien taistelu.
Minä sanoin miehelle viimeksi noin ja jopa aloin itkemään. Hän lähti silti.
ap
Ei tuo ole jämäkästi ilmoittamista. Ei ole kumma ettei tehoa.
Sinulla on mies joka alistaa sinua. Et voi ajatella että vetoat hänen oikeudentajuunsa tai saat myötätuntoa kun kärsit. Hän ei piittaa.
Sinun pitää nyt pystyä näyttämään, että et alistu. Mieti
Kyseessä on aikuinen mies, ei mikään koulutettava koira. Ihan luonnollista olettaa, että aikuinen käyttäytyy aikuisen tavoin mitä tulee omiin lapsiin.
Itse en lähtisi kouluttamaan omaa kumppania, vaan ulkoistaisin miehen elämästäni. Kerta hän on ulkoistanut itsensä perheestä, hoitakoon hän sitten ulkoistuksen kunnialla loppuun asti, eli maksaa siitä, että joku toinen kantaa hänen vastuunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihminen hankkii perheen, jos haluaa kuitenkin elää vain itselleen? Sitten onkin hämmästynyt, kun vaatimuksia ja toiveita satelee puolisolta ja lapsilta.
Perhearki on läsnä koko ajan joka päivä, ja aikuinen ihminen joutuu tekemään kompromisseja sekä asioita mitkä ei niin huvita. Jos tätä ei ymmärrä, ei ole loppuun asti ajatellut perheen perustamista.Missä aloittaja kertoi että mies on halunnut perheen ?
Mies on hankkinut itselleen perheen. Ei kai kukaan nyt niin hullu ole, että hankkii perheen tahtomattaan.
Aistin, että aloittajan mies liittyy kohta yllättyvien miesten joukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa lujatahtoisia ihmisiä... kun niin on, on heidän kanssaan pakko opetella keskustelemaan. He myöskin kunnioittavat naista joka huomaa sen.
Jos ap ei osaa keskustela ja tuoda mielipiteitään esille, mies tekee niin kuin huvittaa. On niin sanottuja härkäpää miehiä.
Mutta heihinkin iskee hellyys ja kehuminen, joten opi kiittämään ja kannustamaan miestäsi kehuen. Kyllä se härkäpääkin
oppii huomaamaan.
Olen yrittänyt keskustella. Sitten mies vasta lähteekin välittömästi koska ei kestä mitään asiallistakaan keskustelua itseensä liittyen. Olen yrittänyt viesteillä, mies pistää minulle sitten eston.
ap
Eston omalle puolisolle? Ensimmäistä kertaa kirjoitan tämän: JSS. Ja tee se silloin, kun ne estot on päällä ja mies kateissa. Häivyt vaan lasten kanssa valmiiksi hommattuun kämppään. Jälkikäteen sanot vaan, että yritit ilmoittaa, mutta eston takia ei onnistunut. Entä jos lapselle sattuisi jotain tai sinulle, ja tyyppiä ei saa kiinni, kun on estänyt sinut? Enpä ole vielä hullumpaa kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihminen hankkii perheen, jos haluaa kuitenkin elää vain itselleen? Sitten onkin hämmästynyt, kun vaatimuksia ja toiveita satelee puolisolta ja lapsilta.
Perhearki on läsnä koko ajan joka päivä, ja aikuinen ihminen joutuu tekemään kompromisseja sekä asioita mitkä ei niin huvita. Jos tätä ei ymmärrä, ei ole loppuun asti ajatellut perheen perustamista.
Eikä pelkkä perhearki, mielestäni toimiva parisuhdekin vaatii toisen huomioimista. Kummankaan ei tarvitse nyhjätä yhdessä ja tehdä vain yhteisiä juttuja 24/7, mutta panostaa täytyy ja osoittaa teoilla että toinen on se tärkein. Nykyään riittää näitä rusinat pullasta -tyyppejä, jotka ihmettelevät kun parisuhteet eivät kestä.
Miehesi on huomannut että sinä alistut. Saatat vähän itkaista ja pikkuisen huomauttaa, mutta alistut siitä huolimatta. Ja koska hän ei välitä, ei siinä pikku itkut mitään auta. Enkä usko että tämä mies ensimmäisen lapsen kanssa oli yhtään sen osallistuvampi. Sinä olet antanut sille mahdollisuuden laistaa velvollisuuksistaan, ja se on tarttunut siihen.
Nyt laitat kovan kovaa vastaan. Jos ei hommat ala mennä tasan, hommaat oman kämpän, ja lapset on viikko-viikko -systeemillä kummallakin. Jos hän mieluummin valitsee sen vaihtoehdon, älä epäröi toteuttaa sitä. Mies ei muutu muuten.