Pottatreenauksen aloittamisesta liian varhain

En missään nimessä tarkoittanut pahoittaa mieltäsi! Tuo typerä lausahdus 3 vee vanhoista oli mun. =(



Kirjoitin sen oikeastaan sillä mielellä, että ajattelin rohkaista yrittämään yhä, koska tunnuit niin masentuneelta ja valmiilta antamaan periksi. Mä en ihan oikeasti tarkoittanut pahoittaa mieltäsi - ja nyt mulla on paha mieli... Auon aina päätäni täällä ja muualla etukäteen ajattelematta, ei uskois että olen jo näinkin vanha ja kokenut... =(

tätä, ettei kenellekään tule olo että brassailen täällä kun oma esikoiseni oppi suht hyvin kuivaksi... (kaikkihan on yksilöitä, saa nähdä miten kuopuksen kanssa käy). Mua rupes kuitenkin vaivaamaan tää asia ja oma asiaton kommenttini ja siksi googlailin asiaa...



Löysin pari hyvää sivua aiheesta, vilkaiskaa kaikki joita kiinnostaa:



http://vanhemmat.mll.fi/tukea_ja_taitoa_tilanteesta_toiseen/kuivaksi_op…



http://www.kotiaidit.net/vinkit/pottaharjoittelu.htm

Tuolta silmiini osui varsinkin toiseksi viimeinenkappale:



" ENTÄ JOS LAPSI EI VAIN SUOSTU



Ei ole mitenkään ennenkuulumatonta, että 3 vuoden kieppeillä oleva lapsi yksinkertaisesti kieltäytyy käyttämästä pottaa muuhun tarkoitukseen kuin kiistakapulaksi tahtojen taistelussa. Tämän ikäinen yleensä jo ymmärtää varsin hyvin pissa- ja kakkajutut, ja osaa jopa tulle itse kertomaan, kun vahinko on tapahtunut. Selvitä, ymmärtääkö lapsi käsitteet " ennen" ja " jälkeen" , ja neuvo häntä kertomaan asiasta ennen kuin pissa tai kakka tulee. Jos tämä ei tehoa, hieman alkukantainen mutta erittäin tehokas keino on jättää vaippa kylmästi pois. Varaudu siihen, että joudut ehkä muutaman päivän pesemään kasoittain märkää housupyykkiä ¿ kärsivällisyys palkitaan kuitenkin lopulta. Kertakäyttövaippojen ylellisyydestä luopuva uhmaikäinenkin tajuaa kyllä lopulta oman etunsa!"



Näinhän meillä oli. Eli esikoinen oli selkeästi valmis kuivaksi, koska osasi pyytää potalle ja päivävaippa oli aina kuiva. Mutta kun jätin vaipan pois, niin poika teki toista viikkoa joka päivä housuihin/lattialle ainakin yhdet kahdet pissat. Mä sitten vaan luuttusin ja pesin pyykkiä ja ajattelin että otinko sittenkin liian aikaisin vaipan pois. Mutta kai se oli vain jotain kummaa sählinkiä sillä viikon päästä housupissat jäivät pois.



http://www.pampers.fi/fi_FI/content.do?type=101&contentId=2307&currenti…

Bouchet minä ainakin tunnen monta lasta jotka käyttivät vaippoja vielä 4v:nakin. Eli ei ole mitenkään harvinaista!



Ja en usko että meillä aikaisin kuivana pysyminen on minun ansiotani, meillä meinaa kuivana ollessa lapsilla on ollut jo pidätyskykyä ja sitä ei voi opettaa. Ja yökuivuuteen vaikuttaa se tietty hormoni ja meillä ovat olleet aikaisin yökuiviakin, eli vain kypsyvät tässä asiassa aikaisin. Ainoa että äitinä olisin voinut pilata lapsen kuivaksioppimisen negatiivisella kierteellä, mutta kun lapset olivat sen verran helppoja ja homma toimi, niin ei tullut tuotakaan. Ja vaikka olisinkin pilannut alun, niin lapsella on varmasti itsellä myöhemmin jossain vaiheessa tarve oppia kuivaksi, jota vanhemman käytöskään ei saa hevin tukahdettua.



Potatuksen aloittamisen myöhästyttävän kuivaksioppimisprosessia luulisi että vaikutusta on vanhemman suhtautumisella potatukseen ja sillä mitä tuloksia odottaa ja miten reagoi lapseen. Monella joka aloittaa aikaisin voi olla vääriä odotuksia lapsen kohdalla potatuksen tuloksista ja jos lapsi ei täytäkään niitä, niin aikuinen turhautuu. Moni aikaisin potatuksen aloittava vanhempi voi olla kunnianhimoinen asian suhteen. Asiasta voi tulla epäonnistumisien ja ajan kulumisen myötä tietynlainen " peikko" joka syö tuota iloa asiasta. Mietin voisiko tutkimustulosten taustalla olla jotain tälläisiä syitä? Ja nyt tosiaan kirjoitin VOI muodossa, en väitä että läheskään kaikki aikaisin aloittavat tekevät näin.



Tietyllä lailla itseni kohdalla varmasti tunnistan syyn miksi on turha aloittaa aktiivista potatusta ennen kuin näkee lapsen olevan kypsä siihen. Se on että minä turhautuisin jos yrittäisin vuodesta toiseen opettaa toista ja tulos olisi huono. Ongelmana tuollaisessa olisi oma suhtautumiseni, ei lapsi. Tietäen tämän olen aloittanut potatuksen vasta kun minusta siinä on mahdollista edistyäkin, eli aloituksesta 2-4kk sisällä lapset ovat olleet kuivia ja syy ei ole pelkkä oikea ajoitus, vaan myös lapsen kehittynyt pidätyskyky.

tuli mieleeni - oletteko kokeillut onnistuisiko vessassakäynti paremmin pöntöllä? Meillä ainakin poika kieltäytyi ehdottomasti ja täysin pottailusta, mutta kun istutin hänet pöntölle, niin johan alkoi homma hoitua! Kertaheitosta tuli pojasta päiväkuiva, vahinkoja tapahtui ihan pari-kolme ekojen viikkojen aikana. KOkeile siis pönttöä suoraan, tai sellaisen supistajan kanssa. Onhan potta aika pienikin kapistus, ja voi olla isommalle lapselle jo sen takia epämiellyttävää..

Esikoisella aloitin pottailun 10kk iässä. alussa hän tykkäsi istua potalla ja saalistakin tuli. Kakan osasin pyydystää pottaan oikein hyvin. sitten vilkas tyttö rupesi liikkumaan ja häntä ei pidätellyt enää mikään. koska en halunnut pakottaa tyttöä potalle, unohdimme asian joksikin aikaa. Seuraava etappi oli hieman ennen 2v synttäreitä. Tyttö sairasti silloinn vesirokon rajuna. Peppu oli niin täynnä rakkuloita, ettei hän pystynyt pissaamaan vaippaan. Viikon tyttö pissasi nätisti pottaan. Kun tyttö palasi hoitoon, ei hoitaja pissattanut tyttö riittävän usein, joten hoidossa hän rupesi taas vallan pissaamaan vaipaan. Parin kuukauden kuluttua tyttö ei suostunut enää kotonakaan menemään vessaan. tytöllä kun oli muutenkin kova uhma päällä, en tälläkään kertaa halunnut tehdä asiasta kynnyskysymystä. Kuivaksi tyttö oppi sitten 2½ vuoden kieppeillä kesälomani aikana. Potan päälle tyttö ei suostunut katsomaankaan, joten suoraan pytylle rupesi pissaamaan. Tytöllä oli tuossa(kin) vaiheessa kova halu olla iso, joten isoksi tytöksi kehumalla sain hänet houkuteltua pytylle.



Tsemppiä ja malttia kuivaksiopetteluun:)

eilen oli vähän huono päivä, nyt asiat näyttävät jo valoisimmilta:-)



Olen tullut siihen tulokseen, että tyttö pelkää kakata istualtaan kun on tottunut seisomaan. Uusi strategia on että kun nään kakan tulevan, kannan tytön vessaan ja ohjeistan että vessassa hoidetaan nämä hommat, vaipan kanssa tai ilman. Alan muutenkin vaihtamaan vaippaa ainoastaan vessassa seisaaltaan. Vähitellen sitten aion painostaa potalle istumista, ehkä sitten hoksaa. Ja seuraavaksi sitten jätän vaipan kylmästi pois. Tyttö tunnistaa kyllä jo pissahädänkin (tosi kutsuu sitäkin kakaksi).



Pönttöä on kokeiltu, mutta se oli hurjan pelottava, potalla istuu mieluummin. Kakan alashuuhtelu pöntöstä sensijaan kiinnostaa... Potalla siis joskus kyllä istutaan, mutta ilman tulosta.



Tällaisia pohdiskeluja. Olen kyllä nyt sitä mieltä, että nyt vaan jatkan treenejä, enkä enää pidä taukoa. Voin kertoa sitten esimerkkinä miten onnistui tällainen toivoton tapaus, jos vain mun pää kestää...

Meillä vuosi sitten jokseenkin samanlaista, osasyynä " pottataantumaan" pidin vauvaa, jonka ansiosta isompi _kieltäytyi_ istumasta potalle ainakin puoli vuotta. En jaksanut häslätä vahinkojen ja vaipattomuuden kanssa talviaikana, mutta viime kesä kun alkoi, niin vaipat lensi isommalta (miltei 3 v.) pois yhteistuumin. Olin pohjustanut asiaa pidemmän aikaa ja aina kaupassa kysäisin, joko äiti saa olla ostamatta vaippoja. Lämmin kun tuli, niin sitten sanoin, että nyt en enää osta, saat juosta ilman vaipaa ja hyvin se meni. Oltiin kevään myötä niin paljon puhuttu jo valmiiksi vaipattomuutta ja pottailua ja sellaista. ja jos esikko olisi kieltäytynyt potasta edelleen, olisin jatkanut vaippoja. Mutta jossain vaiheessa itsepäisen neidin aivot sanoivat ' naks' ja hän alkoi itse pottailla. Aiemmin olin huomannut, että hän ei tunnistanut hätää, itki kiukusta sitten, kun housut olivat märät, mutta ei se auttanut seuraavaa kertaa. Ja minä en jaksanut monia isoja pissoja lattioilta luutua, joten oltiin vaipoissa.



Kakkonen on nyt puolitoista ja istuu aamuisin potalla ja lukee akuankkaa, mutta ei tee sinne mitään. Ajattelin kesällä kokeilla hänelle vaipattomuutta, josko innostuisi. Jos ei, palaamme vaippaan ja yritämme toiste uudestaan.



Esikoinen muuten halusi vielä pitään tehdä kakkaa vaippaan, vaikka pissa pottan tulikin ja oli kuiva. Eli meillä pissatreenit paljon helpompia ja kakka tuli pottaan vasta myöhemmin oma-aloitteisesti.

Mutta meillä esikoinen alkoi käymään myöhään potalla, reilu 2vuotiaana. Oppi päiväkuivaksi n. 2,5 vuotiaana ja yökuivaksi 3 täytettyään. En vain näe mitään ideaa siinä, että vauvasta asti istutetaan potalla..Hyvin sujui myöhemminkin. Mutta jokainen tavallaan..Kuopus on nyt 1v2kk, ja potta saa myös odottaa ainakin ensi kesään asti.



Monestihan saattaa olla niin, että tytöt on nopeampia oppimaan näitä asioita (ja monia muitakin) kuin pojat.



Mutta ap:lle sen verran, että missään nimessä ei saa pakottaa, tai pitää lasta väkisin potalla. Aiheuttaa vaan kammon pottaa kohtaan, joka vaikeuttaa asiaa entisestään. Minä jättäisin vaikka kuukaudeksi koko touhun unholaan, ja ottaisin potan silloin uudestaan esiin, jos sujuisi paremmin. =)

Meillä kuivaksiopettelun tie on ollut pitkä ja kivinen. Meillä " pottakoulutus" aloitettiin 3v:n jälkeen. Sitä aiemmin ei ollut mitään merkkejä valmiudesta. Luulisi, että kun aloittaa noinkin " vanhana" , koulutus olisi helppoa.

Me ollaan kokeiltu kaikki keinot maan ja taivaan väliltä, ja edityminen on ollut vähintäänkin hidasta. Lapsi täyttää kohta 6, ja yövaippa on silti käytössä. Meillä oppimisprosessi on ollut tosi hidas. Itse en ole koskaan ymmärtänyt vauvojen potatusta, minulla kun on muutakin tekemistä kuin istua tuntikausia kylppärissä. Ennenkuin minut leimataan onnettomaksi pottakouluttajaksi, täytyy mainita, että huomattavasti nuorempi pikkusisarus oppi ilman opettamisia pyytämään vaipanvaihtoa kakan tulon jälkeen. Tämän lapsen kanssa pottakoulutus tuskin tulee olemaan hankala, mutta silti aion odottaa oma-aloitteista vessaan menoa (muutenkin kuin heittämään tavaraa wc:hen).

Hoidin nuorena toisten lapsia ja silloin potatin heti, kun oppivat istumaan. Ihan tyyliin herättyä, syötyä, ennen ulkoilua. Kuivaksi oppivat parivuotiaina. Omille kaksosille potat ostettiin alle vuoden ikäisinä, mutta ei se omien potatus ollutkaan samanlaista kuin hoitolapsien, etenkin kun oli kaksi älytöntä juoksemassa eri suuntiin - ja tietysti pissat pitkin lattioita.



Parivuotiaina kokeiltiin enemmän tosissaan. Kummallakaan ei hajuakaan koko hommasta. Pissasivat niin tiuhaan, että vaippa oli aina " käytetty" kun yritin potalle. Sitä ei sitten ollut sydäntä laittaa takaisin, joten vaippojen kulutus kasvoi huomattavasti. Otin vähän taukoa asiaan. 2,5-vuotiskesänä yritettiin ison alushousupinon ja pihalla olevan potan kanssa opetella pottailua. Housuja kului kolmetkymmenet päivässä ja alkoi tulla tulehduksia esinahan alle, kun housut olivat vähän väliä märät. Lääkärikin myönsi, etteivät ole kypsiä vaipattomuuteen.



Kolmevuotistalvena lahjottiin tarroilla aina kun jotain tuli pottaan. Koko vessa-asiat olivat yhtä tuskaa ja harmin aihetta, vaikka rennosti yritettiinkin suhtautua. Toiselle lopulta täydellinen pottalakko. Lyötiin peli taas poikki ja päätettiin muutamista kummastuneista kommenteista huolimatta unohtaa potat ja käyttää tyytyväisinä vaippoja. Toki saivat halutessaan kokeilla pottaa tai pöntölla istumista pienentäjän kanssa. Keväällä aloimme sitten jutella, että kun tulee kesä ja lämmin ja lapset ovat isoja (3,5), saa olla ilman vaippoja, siihen asti pidetään. Lisäksi luvattiin kummallekin todella mieluinen ison lapsen lahja. Lahjansa saivat samoihin aikoihin kun vaipat jätettiin pois. Ajatuksena oli luoda sellainen luottamuksen ilmapiiri, että on itsestään selvää, että oppivat. Toinen oli päivä- ja yö kuiva viidessä päivässä, toinen oli päiväkuiva reilussa viikossa ja yökuiva kuukaudessa.

Lapset ovat hyvin erilaisia kuten myös äiditkin ;-) Jotkut lapset oppivat potalle alle 2-vuotiaina ja jotkut myöhemmin. Meillä kävi niin, että tyttö oli käynyt jokusen kerran potalla kotona ja oli onnistunut sinne jotain tekemäänkin kun sitten oli aika aloittaa päiväkoti n. 2,5 vuotiaana. Sitten tyttö ei enää suostunutkaan menemään kotona ollenkaan potalle, ajattelin, että antaa olla kun oli se päiväkotiin meno uusi ja iso asia. Päiväkodin tädit sanoivat, että siellä tyttö käy potalla todella hienosti, mutta kotona ei vaan suostunut menemään potalle lainkaan. Sitten keksin houkutella tyttöä potalle sillä, että saa tarratauluun tarran joka kerran kun pottaan tulee pissa tai kakka. Se tepsi ja tyttö alkoi haluta potalle kotonakin. Mielestäni varsinkaan uhmaikäistä lasta ei kannata pakottaa potalle tai pidellä väkisin potalla, se ei tee siitä pottatouhusta yhtään houkuttelevaa sille lapselle. Ymmärrän kyllä, että kun lapsi alkaa olla yli 2-vuotias niin sitä alkaa toivoa, että pääsisi siitä vaipanvaihdosta jo eroon ainakin päiväaikaan.