Te joiden lapset ovat erityisen kehittyneitä ikäistensä rinnalla.

Imetysaika 4 kk. Kantoliinaa ei ole ollut. Sylissä on kyllä pidetty paljon ja oltu paljon yhdessä. Yökyläillyt mummulassa 1 v lähtien säännöllisesti hyvässä hoidossa ja mielellään.

Hän oli osittaisimetyksellä 2½kk, sai korviketta rintamaidon ohella jo viikon vanhana, ja kuukauden ikäisenä sai korviketta enemmän kuin rintaa.

Tutti oli suussa jo synnärillä, alle vuorokauden ikäisenä.

Yökylässä tyttö oli ensimmäisen kerran 1 v 2 kk ikäisenä.

Kantoliinassa ei ole ollut koskaan, hereillä ollessaan oli vauvana joko sylissä, usein sitterissä tai lattiallakin.

Tyttö oppi täysin kuivaksi jo vähän yli puolitoistavuotiaana. Puhui 4 sanan lauseita yksivuotiaana, käveli 10 kk ikäisenä. Nyt hän on 3 v 3 kk, osaa lukea tikkukirjaimia ja pieniä kirjaimia (kaunokirjoitusta ei), kirjoittaa oman nimensä ja äidin+isän nimet, ja laskee niin pitkälle kuin jaksaa (yli 400 ainakin).

Meillä on myös toinen tyttö, joka täyttää ensi kuussa 2 vuotta. Hän käveli 9 kk iässä, puhui hyvin yksivuotiaana (varmaan 100 sanaa, ja 2-3 sanan lauseita), osaa aakkoset, tunnistaa oman nimensä kirjoitettuna, ja osaa laskea yli sataan. Häntä imetin 1 v 1 kk, yökylässä oli ensimmäisen kerran 5 kk ikäisenä, kantoliinassa oli aika paljon vauvana mutta usein myös sitterissä ja lattialla. Tutti oli hänelläkin suussa jo vastasyntyneenä.

Teoriasi menee pahasti ohi ainakin meidän lastemme kohdalla.

Miten muuten lapsesi ovat ikinä oppineet kääntymään, ryömimään, konttaamaan, jos vauvana olivat aina hereillä ollessaan kantoliinassa???

Vierailija:

molemmat ovat olleet vauva-aikana hereillä ollessaan aina kantoliinassa.

Osaako ne kävellä?

teoriasi voi pitää paikkansa, mutta vain osittain.





En nyt usko, että tuteilla ja tuttipulloilla tai imetyksellä on tässä merkitystä, mutta sillä varmasti on, että lasten kanssa seurustellaan paljon ja otetaan heidät arjen askareisiin mukaan.



Tuttipullosta maitonsa saanut lapsi kehittyy yhtä hyvin. Se on nimenomaan se aikuisten läsnäolo ja aika, jotka näkyvät lapsissa. Näkyy kuka on saanut aikaa ja huomiota riittävästi. Ei se ole tuteista tai tuttipulloista kiinni.

Olen toiminut samoin, vaistovanhemmuuden pohjalta. meillä todella näkyvä ero on empatiakyvyssa ja siihen uskon läheisyyden yms. vaikuttaneen. Sen sijaan en usko, että rakastaville isovanhemmille hoitoon vieminen tätä vähentäisi. vaikka ei meilläkään ole tyttö ollut yökylässä kuin kolme kertaa.

Tuon ikäiset kehittyvät niin eri tahtiin, että mikähän se keskiarvo on mihin ap lastaan vertaa?

Vierailija:

Vierailija:

molemmat ovat olleet vauva-aikana hereillä ollessaan aina kantoliinassa.

Osaako ne kävellä?

kyllä rintareppu, mutta ei hän siinä oikein viihtynyt. Sylissä oli jonkin verran. Rintamaitoa sai reilut yksi vuotta.



Yritä nyt noista tehdä jotain päätelmiä.

Vierailija:

Se on nimenomaan se aikuisten läsnäolo ja aika, jotka näkyvät lapsissa. Näkyy kuka on saanut aikaa ja huomiota riittävästi. Ei se ole tuteista tai tuttipulloista kiinni.

pienistä ei vielä tiedä sen kummemmin.

viikossa. Lapsi oli ekan kerran yökylässä noin 1-vuotiaana. En usko teoriaasi.

Meidän lapsi oli todella vaativa vauva. Koliikki kesti 5 kuukautta ja ekat 1,5 vuotta vaati jatkuvaa seuraa ja viihdytystä, on aina ollut huono nukkumaan ja kova touhuamaan. Neuvolan th kehunut todella älykkääksi lapseksi, mutta niin ne taitavat kaikkia kehua. No kehitys on ainakin vuoden edellä ikätasoa. Ikää lapsella nyt 2 vuotta.

Vierailija:

Mulla on neljän ja vuoden vanhat lapset. Esikkoa imetin puolitoistavuotiaaksi ja kuopusta tietenkin vieläkin. Yökylässä esikko oli ekan kerran mummilla kaksivuotiaana ja kuopus ei tule olemaan vielä pitkään aikaan. Kumpikaan ei ole eläissään nähnyt tuttipulloa tai korviketta. Tuttia ei ole edes ostettu tähän talouteen ja molemmat ovat olleet vauva-aikana hereillä ollessaan aina kantoliinassa.

Molemmat ovat erittäin paljon ikäisiään edellä kaikessa kehityksessä ja uskon sen olevan näiden toimenpiteiden ansiota. Meillä ei ole koskaan jätetty lasta yksin lattialle tuttia lutkuttamaan, vaan hän on saanut olla aina mukana ja sylissä. Läheisyyttä ovat saaneet riittämiin kantoliinassa ja imettäessä.

Kerroin neuvolantädille tästä teoriastani kun hän ihmetteli lapseni nopeaa kehitystä ja fiksua käytöstä. Hän vaikutti epäileväiseltä mutta ei kieltänytkään. Siksi kysynkin, onko teillä muilla nopeasti kehittyneiden lasten vanhemmilla vastaavia kokemuksia, uskotteko että panostukseni lapsiin näkyisi kuvailemallani tavalla?

Kävely ja puheentuottaminen aikaisin eivät kerro älykkyydestä hönkäsen pöläystä.



Perimä vaikuttaa ko. asioihin eniten.

Ihan uutisväläys sulle. Syntyminen ja syöminen ei vaadi kauheasti aivotoimintaa.

Nopealla kehityksellä tarkoitin kyllä lähinnä henkistä puolta, en niinkään fyysistä. Siis puheen kehitystä ja ymmärrystä sekä ulospäinsuuntautumista. Kumpikaan ei ole koskaan ujostellut eikä ollut muutenkaan vetäytyvä. Leikit muiden kanssa ovat aina sujuneet hienosti.



Ystävieni tutti- ja korvikelapset eivät vaan mielestäni ole kehityksessä samalla tasolla omieni kanssa vaikka saattavat olla vähän heitä vanhempiakin.



Ap

mä en olis ilman ap:tä saanu tietää suomalaisista tätäkään, että joku ihan oikeasti miettii ja edes vähän uskoo tällaseen toriaan...

Vierailija:

No kehitys on ainakin vuoden edellä ikätasoa. Ikää lapsella nyt 2 vuotta.

Meidän pullomaidolla kasvanut, tuttia vastasyntyneestä asti syönyt (ei tietenkään enää syö), kantoliinoista täysin tietämätön tyttäremme on 2½-vuotias. Hän oppi kuivaksi jo 1 v 10 kk ikäisenä (päivä- ja yökuiva), puhuu kahta kieltä kuin " ruuneperi" (ensimmäiset sanat 7 kk iässä), osaa aakkoset sekä suomeksi että isänsä kotikielellä, pukee täysin omatoimisesti, syö itse veistä ja haarukkaakin käyttäen, käy wc:ssä omatoimisesti (paitsi kakan jälkeen minä pyyhin pyllyn). Hän osaa laskea reilusti yli sataan, ja laskee mielellään esineitä, kävelylenkillä vastaan tulevia autoja, yms. Värit ja muodot tunnisti jo alle kaksivuotiaana.

Vierailija:

Nopealla kehityksellä tarkoitin kyllä lähinnä henkistä puolta, en niinkään fyysistä. Siis puheen kehitystä ja ymmärrystä sekä ulospäinsuuntautumista. Kumpikaan ei ole koskaan ujostellut eikä ollut muutenkaan vetäytyvä. Leikit muiden kanssa ovat aina sujuneet hienosti.

Ystävieni tutti- ja korvikelapset eivät vaan mielestäni ole kehityksessä samalla tasolla omieni kanssa vaikka saattavat olla vähän heitä vanhempiakin.

Ap

vaikuttaisi kehitykseen tai älykkyyteen? Sinulla on ihanat fiksut lapset ja olet heistä ylpeä, that`s it, niin pitää ollakin. Tämä siis ap:lle.

Vierailija:

Ystävieni tutti- ja korvikelapset eivät vaan mielestäni ole kehityksessä samalla tasolla omieni kanssa vaikka saattavat olla vähän heitä vanhempiakin.

Ap

joidenkin ulkoisten mittareiden mukaan. Kuka on keskimääräistä älykkäämpi tai kuka lapsista oppii nopeimmin sen ja sen?



Voi kun joskus annettaisiin lasten vain olla, ja arvostettaisiin heitä juuri sellaisina ainutlaatuisina pieninä ihmisiä kuin he ovat.