Voiko ulkona olla ukkonen? Äsken sähköt vähän vilahti siihen malliin.

omilla vanhemmilla oli mennyt pari viikkoa sitten, joulukuussa, tietokone rikki ukkosen takia. asuvat etelä-suomessa.

Siis toi tuuli on järkky kova, aiheuttanee erinäisiä puiden kaatumisia sähkölinjoille ym häiriötä.. Kaiva vaan kynttelit esiin.

keskisuomessa on yli tunti sitten ukkostanut.

Täällä pohjanmaalla on kans jylissyt, mutta sitä ei enää tutkassa näkynyt (näkyy viimeisimmän tunnin tiedot).



Ukkostutkia (salamatutkia) löytyy googlettamalla.

Kysymyksiä ja vastauksia | Salamat ja ukkonen



Salamat ja ukkonen

Voiko salama iskeä kirkkaalta taivaalta? Missä sijaitsevat Ilmatieteen laitoksen salamanpaikantimet?

Miksi ukkospilvet ovat mustia? Millainen on hyvä ukkosenjohdatin?

Miten ukkonen syntyy? Missä päin Suomea esiintyy eniten ukkosia?

Kuinka kauan yksi ukkospilvi elää keskimäärin? Tuleeko helleaallon jälkeen yleensä ukonilma?

Mikä on salaman lämpötila kun se iskee? Voiko ukkosta esiintyä keväällä?

Miten yleisiä ukonilmat ovat talvella? Mitä on ukkosen jyrinä?

Miten lasketaan salaman etäisyys? Pääseekö ukkospilvi joen tai malmiperäisen maan yli?

Miten virtaava koski tai iso järvi vaikuttavat ukkospilven liikkeisiin? Miksi ukkospilvi kulkee usein vastatuuleen?

Miksi ukkoskuuron aikana voi sataa suuria rakeita? Lyökö salama kahdesti samaan paikkaan?

Iskeekö salama ylös vai alas? Mikä on elosalama?

Mikä on pallosalama? Mitä pitää tehdä jos pallosalama tulee sisälle?

Mitä ovat kalevantulet? Eikö ukkosella saa olla ikkunan edessä?

Onko ukkosella uiminen vaarallista? Suojaako kumisaapas salamaniskulta?



Voiko salama iskeä kirkkaalta taivaalta?

Todelliselle salamalle edellytyksenä on ukkospilvi. Useimmat maasalamat esiintyvät pilven alapuolella, mutta toisinaan salamat kulkevat myös pitkiä, jopa kilometrien mittaisia vaakasuoria matkoja ennen kuin tulevat maahan.



Erityisesti pilven alasimenmuotoisesta yläosasta alkunsa saavat positiiviset salamat voivat harhautua sivusuunnassa niin pitkälle, että sanonta " kirkkaalta taivaalta" saa katetta. Yllätyksellisyyttä voi lisätä se, että positiivisia salamoita tulee harvakseen, verrattuna tavallisempiin negatiivisiin salamoihin. Ensimmäinen maasalama on varmasti yllättävämpi kuin sitä seuraavat, ja ukonilman viimeinen salama voi olla positiivinen ja mahdollisesti ilmaantua vasta kun salamointi on jo tuntunut loppuneen.

Missä sijaitsevat Ilmatieteen laitoksen salamanpaikantimet?

Ilmatieteen laitoksella on vain yksi maasalamanpaikannin, joka koostuu viidestä anturista sekä keskusyksiköstä. Anturit on sijoiteltu siten, että ne kattavat mahdollisimman hyvin koko Suomen. Anturit sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla: Rovaniemi, Utajärvi, Kuopio, Niinisalo ja Utti. Keskusyksikkö on Helsingissä.



Salaman rekisteröintiin tarvitaan tarpeeksi yhtäaikainen havainto vähintään kahdelta anturilta, jolloin näiden havaintojen leikkauspiste voidaan laskea. Lisäksi aikaerolla voidaan tarkentaa paikannusta ja arvioida paikannusvirhettä. Mitä useampi anturi salaman on havainnut, sitä tarkempi paikannus on.



Muutaman viime vuoden ajan ovat anturimme olleet mukana Pohjoismaisessa verkossa, johon kuuluvat Suomen lisäksi Norjan ja Ruotsin anturit. Yhteistyön ansiosta havaintotehokkuus ja -tarkkuus on parantunut entisestään varsinkin Pohjois-Suomessa.

Miksi ukkospilvet ovat mustia?

Pilven väri koostuu Auringon valosta, joka siroaa eli heijastuu pilvihiukkasista moneen kertaan samaan tapaan kuin mistä tahansa ei-kiiltävästä pinnasta, ja heikkenee samalla. Vaaleus tai tummuus riippuu siitä, missä suhteessa pilven näkyvää osaa valaisee

- suora auringonpaiste (valkoinen)

- epäsuora auringonvalo (sininen, sinitaivaan valo, hajavalo)



Suora auringonpaiste on niin voimakasta, että sen kirkkaus peittää pienissä tai ohuissa pilvissä sekä paksujen pilvien yläosissa hajavalon osuuden, eikä heikon hajavalon sinisyyttä pysty erottamaan.



Jos taas pilvi on hyvin paksu ja sitä katsotaan altapäin niin että suora auringonvalo joutuu kulkemaan sen läpi, suora valo heikkenee niin paljon, että vallitsevaksi valonlähteeksi jää sininen hajavalo. Tällöin kokonaisvalaistuskin on jo niin heikko, että hämäryyden takia sinisyys tummenee melkein mustaksi.

Millainen on hyvä ukkosenjohdatin?

Rakennusten ukkossuojaus perustuu siihen, ettei iskun kohteeksi joutumista voida estää, mutta iskun osuessa salamavirta pyritään johtamaan mahdollisimman turvallisesti maahan. Tähän tarkoitukseen tarvitaan rakennuksen katolle ns. salamasieppari, esim. televisioantenni tai vastaava metallipiikki, joka ' houkuttelee' lähelle iskevän salaman. Siepparista viedään johtimet vastakkaisia räystäitä ja nurkkia pitkin maahan. Lisäksi talon ympärillä maan alla tulisi olla rengasmainen johdin, johon katolta tulevat johtimet sekä sähkömaadoitus yhdistetään. Tämä järjestely toimii erittäin hyvänä maadoituksena salamalle.



Jos salama iskee esim. rakennuksen kattoon, jota ei ole maadoitettu, kulkeutuu salamavirta rakenteiden läpi. Tällöin seurauksena voi olla tulipalo tai ihmisten loukkaantuminen rakennuksen sisällä.



Salamavirta saattaa kulkeutua myös sähkö-tai puhelinjohtoja pitkin hyvin etäältä. Tämä ylijännite saattaa hajottaa sähkölaitteita tai pahimmassa tapauksessa sytyttää tulipalon. Sähköjärjestelmään on saatavissa ylijännitesuojia, jotka ehkäisevät ainakin hieman tätä riskiä.

Miten ukkonen syntyy?

Suomessa ukonilmat voidaan jakaa syntytavaltaan kahteen yhtä yleiseen tyyppiin: ilmamassaukkosiin ja rintamaukkosiin. Näiden erona on ilman tasapainotilan muuttuminen epävakaaksi eri tavoin.



Ilmamassaukkonen voi syntyä esimerkiksi auringonpaisteen voimakkaan lämmityksen ansiosta, jolloin kosteasta ilmasta muodostuneet kumpupilvet kasvavat yhä edelleen korkeutta ja muuttuvat kuuro- ja ukkospilviksi (ns. lämpöukkonen). Tällaisia ukkosia esiintyy etupäässä kesäaikaan iltapäivisin. Suomessa lämpöukkosia on suhteellisen vähän, mutta tropiikissa huomattavan paljon. Muissa ilmamassaukkosissa konvektion laukaisee yleensä troposfäärin yläosan kylmeneminen.



Rintamaukkosen syntyyn auringonsäteilyllä ei ole paljoakaan vaikutusta. Ukkonen syntyy helpoimmin kylmään rintamaan, jolloin tiheä ja kylmä ilma kiilautuu lämpimän ja kostean ilman alle saaden tämän nousemaan. Rintamaukkosta voi esiintyä yhtä hyvin päivällä kuin yölläkin, eikä maanpinnan ominaisuuksilla ole siihen suurtakaan vaikutusta.



Aina ukkosia ei voi luokitella näin yksioikoisesti, vaan niissä saattaa olla piirteitä kummastakin lajista.

Missä päin Suomea esiintyy eniten ukkosia?

Pitkäaikaisten tilastojen mukaan sekä useimpia ukkospäiviä että runsaimpia salamamääriä on esiintynyt Salpausselän alueella (lähinnä Lounais-Suomesta Hangon paikkeilta itäkoilliseen eli Saimaan seudulle) ja Keski-Suomessa (Lounais-Suomesta ja Hämeestä kohti Kainuuta).



Vähiten ukkosia esiintyy Pohjanmaan rannikolla ja Lapissa. Vaihtelut vuodesta toiseen ovat hyvin suuria.



Vuosina 1998-2000 on ukkonen painottunut voimakkaasti Itä-Suomeen ja Etelä-Lappiin, liittyen kaakosta saapuneisiin rintamiin. Kuitenkin vuonna 2002 ja varsinkin 2003 ovat ukkoset painottuneet lännemmäksi, etenkin Pohjanmaalle. Vuosina 1998-2003 maan etelä- ja lounaisosan ukkoset jäivät melko vähäisiksi.

Kuinka kauan yksi ukkospilvi elää keskimäärin?

Yhtä ukkossolua, jonka keskellä on nousuvirtausalue, vastaavan pilven ukkostoiminnan elinaika on tunnin luokkaa. Runsaammassa ukkosessa voi soluja syntyä vieri viereen, jolloin niitä voi olla vaikea erottaa toisistaan, ja pilvirykelmän yhteinen elinaika voi olla paljon pitempi. Solut voivat myös sulautua suuremmaksi supersoluksi, jonka elinaika on niinikään pitempi. Yhden solun halkaisija on 10 km luokkaa, rykelmän tai supersolun 50 km luokkaa.

Tuleeko helleaallon jälkeen yleensä ukonilma?

Mitä lämpimämpää on, sitä suuremmat ovat edellytykset ukkosen syntyyn.



Kun lämpötila on ollut hellelukemissa pitkään tarvitaan ukkosen syntymiseen enää riittävästi kosteutta, noin 5-10 g/m3, sekä tarpeeksi voimakas pystyvirtaus eli vahvasti epävakaa troposfääri.



Toisaalta pitkään jatkuneen helteen jälkeen tulee yleensä jossakin vaiheessa alueelle kylmä rintama ja tämän mukana ukkosia. Voimakkaita ukkosia esiintyy, jos Suomeen saapuukin tavallisen lounaisen ilmamassan sijaan kaakosta Kaukasuksen seuduilta lähtöisin olevaa kosteaa ja lämmintä ilmaa.

Mikä on salaman lämpötila kun se iskee?

Korkein kuumuus esiintyy pääsalaman aikana sen edetessä äkillisesti salamakanavassa, jonka esisalama on " avannut" . Pääsalaman huipussa lämpötila on ehkä 30 000 Kelvin-astetta (K), ja laskee 30 mikrosekunnin aikana 10 000 asteeseen. Salaman lämpötilan keskiarvona voidaan siis pitää 20 000 astetta.



Esisalaman syntyessä saattaa sen etenevässä kärjessä vallita vastaava lämpötila. Moni-iskuisen salaman pääsalamoiden välillä lämpötila laskee 100 millisekunnin aikana 4000 asteeseen tai sen alle. 4000 asteessa kanava johtaa vielä hyvin sähköä, 2000 asteessa se on muuttunut käytännössä eristeeksi.

Voiko ukkosta esiintyä keväällä?

Keskimääräinen ukkoskausi on touko-syyskuussa ja vilkkaimmillaan ukkosta on kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Vaihtelut vuodesta toiseen ovat kuitenkin suuria. Ei ole lainkaan tavatonta, että jo huhtikuussa Suomeen tulee lämpöaalto ja sen mukana ukkosia, harvoin kuitenkaan kovin runsaita. Samoin loka-marraskuussa voi vielä esiintyä merkittävää ukkosta varsinkin merillä.

Miten yleisiä ukonilmat ovat talvella?

Ukkoset ovat talvella hyvin harvinaisia. Niitä esiintyy kuitenkin joskus sakeassa lumi- tai räntäkuurossa, lämpötilan ollessa nollan vaiheilla. Ilmatieteen laitoksen maasalamoille viritetty salamanpaikannin ei niitä yleensä havaitse, mutta yleisöhavainnoista on tullut ilmoituksia lähes joka talvi. Ensimmäinen paikanninhavainto saatiin 27.12.2000 Porista, josta tuli myös silminnäkijähavainto, ja toinen paikanninhavainto tuli 30.12.2000 Kuivaniemeltä. Syynä näihin paikannuksiin saattaa olla se, että salamanpaikantimen herkkyyttä nostettiin keväällä 2000.



Talvista ukkosta voidaan nimittää " lumipyrysalamoinniksi" . Lumikuuropilvessä tapahtuu sähköistymistä kuten kesäisemmissäkin kuuro- ja ukkospilvissä, mutta pilvi ei jaksa kasvaa kovin korkeaksi ja merkittävä osa sen sähkövarauksesta vajoaa lumisateen mukana alemmaksi. Tilanne lienee niin sekava, että tavallista maasalaman purkauskanavaa ei pääse muodostumaan, vaan sähkö purkautuu epämääräisemmin, pilvisalaman tapaan.