Mikä teitä auttaa jaksamaan meidän maailmassa, jossa raha määrää kaiken?
"Hyvää versiota" ei taida ollakkaan, mutta ei tämä nykyinenkään hyvä ole.
- Tänne synnytään maksamaan ja tienaamaan. Naurettavat verot ja huonontuneet palvelut.
- Monet työt on täysin turhia/merkityksettömiä.
- Se valitaan töihin, kuka tekee halvimmalla eniten. Ikä on tässä myös kynnyskysymys.
- Yksinkertaisesti raha tekee ihmisistä eriarvoisia.
- Päätökset eivät ikinä perustu hyvinvointiin/ihmisiin, vaan rahaan.
Kaikista järkevintä olisi olla varakas, jotta oravanpyörästä pääsisi mahdollisimman aikaisin pois. Mitä hauskaa on jäädä eläkkeelle lähes 70-vuotiaana ja huonossa jamassa kuolla seuraavana päivänä? Mitä 40v työuraa tehnyt on itselleen saanut, vaikka ollut muille todella tärkeä?
Minun, sinun, tai kenen vaan kuoltua joku/jotkut joutuva maksamaan meistä, vaikka emme ole enää olemassa.
Onko kukaan samaa mieltä pohdintojeni kanssa?
Kommentit (40)
Miljardööriksi ei tulla ilman riistämistä, sanottiin eräässä dokumentissa.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Kissa, koira, läheiset, ystävät ja kaverit sekä koti. Niin ja etätyö sekä nykyisin vain 3-päiväinen työviikko. Rahaa tietenkin tarvitsen, koska ei ole mahdollista elää omavaraistaloudessakaan. En ole koskaan ollut kilpaluhenkinen enkä suorittajaluonne vaan pikemminkin laiska, saamaton ja mukavuudenhaluinen. Työni hoidan, mutta muun ajan haluan tehdä mitä mieleen juolahtaa. Vaikka maata sohvalla ja syljeskellä kattoon. Kaksi kertaa olen vaihtanut työpaikkaa sen vuoksi, että mua yritettiin työntä uraputkessa eteenpäin. It-alalla toki aika yleistä, että ihmiset haluavatkin edetä, mutta mä en halunnut. En kaipaa stressiä enkä halua, että työasiat pyörivät päässä vapaa-ajallakin.
Arvostan asennettasi. Itsekin olen IT-alalla, mutta ajautunut töissä suorittajaksi ja vapaa-ajalla stressaajaksi. Vaikea pyristellä tästä eroon, mutta tavoitteena tuo sama tila kuin sinulla.
Minulla on asioita, joita ei rahalla saa. Se auttaa jaksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Muutin maaseudulle. En siksi, etteikö olisi sopivasti rahaa, vaan siksi, että saa olla rauhassa kulutushysteriasta ja törpöistä ihmisistä, jotka puhuvat vain rahasta, sairauksista ja stressistä. Muutin jo vuosia sitten ja olen edelleen vakuuttunut, että elämä muuttui oikein paljon aidommaksi kun oikea luonto on lähellä eikä vain joku puisto. Ihmiset ovat varsin mukavia täällä maaseudulla, eivät jauha samaa p-kaa kaiken päivää kuten kaupungissa tekivät.
Tämä. Aion seurata perässä heti kun pystyn. Saattaa olla lähelläkin. Arvostan suunnattomasti ihmisten teeskentelemättömyyttä kun ei tarvitse päteä jossain ääliömäisessä suurkaupunkilaisten statuskuplassa.
Mitään ei saa aikaan ilman rahaa. Kaikki jotka väittävät ettei raha ole tärkeää ovat rikkaita, jotka ei ole eläneet päivääkään köyhän elämää. He ovat sokeita rahan tuomalle onnellisuudelle.
Vierailija kirjoitti:
Mitään ei saa aikaan ilman rahaa. Kaikki jotka väittävät ettei raha ole tärkeää ovat rikkaita, jotka ei ole eläneet päivääkään köyhän elämää. He ovat sokeita rahan tuomalle onnellisuudelle.
Ironista sinänsä, että nämä jotka nykivät kovaa palkkaa, osinkoja yms. ovat usein äänessä tyyliin, että työntekijän pitäisi tulla töihin pelkästä tekemisen ilosta ja velvollisuudesta, onhan hän etuoikeutettu, kun saa töissä käydä. Palkka on sitten työntekijän kohdalla toissijainen seikka. Pääasia että johtoportaalla ja pikkupomoilla on bonukset jaettavina... Ja toki jos firma on taloudellisissa ongelmissa, niin helpotusta haetaan ensimmäisenä sieltä matalimmasta kastista, vaikka yhden sellaisen työntekijän palkka olisi 1/3 jonkun käsienheiluttelijan palkasta.
Miksi ei eletä enää jotain kivikautta, jossa vain vahvimmat selvisi. Ei ollut rahaa eikä mammonaa, koko elämä meni selviytymiseen. Silloin ei oikein auttanut sanoa, että ei kiinnosta, jos halusi selvitä hengissä.
Oma rahanahneuteni ja menestyksen jano saa minut jaksamaan. Ja se että siinä matkalla saan tehdä mielenkiintoisia juttuja.
Hauska tuo lopun outo eksistentiaalinen päätelmä! 🤔
Pornosonni kirjoitti:
Jos ette te akat tiedä, niin minä kyllä tiedän mikä auttaa!
Todellakin tämä!
Jonkun otteen saanut joskus, se auttaa jaksamaan, kun hiukan on säästänyt, sekin hyvä.
Luottamus Raamatun sanaan joka on totta. Uushengellisyys sotki aikansa ja rauhaa ei siella. Niinkuin ei tietenkaan myoskaan materialismissa
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei eletä enää jotain kivikautta, jossa vain vahvimmat selvisi. Ei ollut rahaa eikä mammonaa, koko elämä meni selviytymiseen. Silloin ei oikein auttanut sanoa, että ei kiinnosta, jos halusi selvitä hengissä.
Liity moottoripyöräjengiin. Siellä vahvimmat selviävät. Muulla ei ole väliä.
Raha on modernia orjuutta. Jokainen tarvitsee rahaa elääkseen ja täten jokaisen työpanos on pysyvä mutta rahan arvo voi koska tahansa mennä nollaan. Rahat siis menetätte mutta tehty työ jää tehdyksi.
Uppoudun harrastuksiin. Tuolloin kaikki unohtuu.
Typerää tienata rahaa enemmän kuin mitä peruselämiseen tarvitsee ja sitten vinkua, miten työ vie koko elämän. Jos tyytyy vähään, on onnellisempi.
Perheeni tippui hyvätuloisuudesta sossun luukulle avioeron jälkeen, kun olin nuori. Raha menetti yhdessä yössä merkityksensä aika tehokkaasti, kun samalla loppui myös kaikenlainen väkivalta. Sen jälkeen kun on katto pään päälle maksettu ja ruokaa kaapissa kaikki muu on minulle vain plussaa yhä lähemmäs parin vuosikymmenenen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei anna rahan määritellä itseään voi keskittyä elämään. Minulle raha on lähes yhdentekevää (tuloni on n.250e/kk), nautin elämästäni enkä kaipaa miljoonia.
Tuokin on ihan hyvä, että kykenee sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin.
Sitä tarkoittaa survival of the fittest.
En laske joka asiaa rahassa. Se auttaa kun ei tarvitse kokoajan miettiä paljonko joku maksaa ja olisiko jostain saanut halvemmalla. Olen perus duunari en siis mikään suurituloinen
Sinua auttaa kaapista ulos tuleminen.