Tekstin sisäinen todiste osoittaa että evankeliumit on kirjoitettu vasta toisella vuosisadalla

Uuden testamentin kieli, kuten sanat "synagooga" (seurakunta) ja "rabbi" (opettaja), heijastavat enemmänkin juutalaisen uskonnon tilannetta toisella vuosisadalla kuin todellista ensimmäisen vuosisadan alun tilannetta, jolloin väitetty Jeesus väitetysti eli. Juutalaiset alkoivat käyttämään termejä "synagoga" ja "rabbi" vasta toisen temppelin tuhoutumisen jälkeen kun uhrimenoja, temppeliveroa, opetusta ja rukouksia ei voitu enää suorittaa pappien toimesta temppelissä vaan sille tarvittiin uusi paikka ja uudet tahot. Näin tarve synagooga- ja rabbi laitokselle syntyi.

Muutenkaan mitään todisteita synagooga-rakennusten ja rabbien olemassa olosta toisen temppelin tuhoutumista edeltävältä ajalta ei ole ja monet löydetyistä "ensimmäisen vuosisadan synagogista" on joko hyvin kiistanalaisia tapauksia (esim Masadan ja Talvipalatsin synagoga), keksittyjä (esim Nasaretin ja Kapernaumin sunagoga) tai uudelleen ajoitettu vasta toiselle vuosisadalle (esim Magdalan synagogat).

Sitten edellä sanotun lisäksi synagooga ja rabbi olivat myös Josephukselle ja Filonille, ensimmäisen vuosisadan juutalaisille, tuntemattomia sanoja; Filon kirjoitti ennen temppelin tuhoa Aleksandriassa ja Josephus pian temppelin tuhon jälkeen Roomassa. Ja se vasta on outoa. Jos synagogia ja rabbeja olisi ollut jo olemassa tuohon aikaan niin he olisivat kyllä tienneet siitä. (Extra note: lisäksi Markuksen, matteuksen ja Lukkaan evankeliumit eli synoptiset evankeliumit nojaavat vahvasti Josephuksen teoksiin Juutalaisten muinaisajat (julkaistu vuonna 93 tai 94) ja Juutalaissota (julkaistu vuonna 78), koska ne olivat ainoa kirjallinen lähde, joista kirjoittajat olisivat ylipäätään voineet saada mitään tietoa koska heprealaisen raamatun lisäksi siihen aikaan ei ollut muita kirjoja ja tietolähteitä juutalaisuudesta.)