Lakineuvoja
Kuolinpesällä on varoja eri muodoissa 200000€. Vainajalta jäi kaksi rintaperillistä, henkilöt A ja B. Henkilöllä B on ulosotossa huomattava summa rahaa.
B:n lakimies oli ehdottanut, että henkilö B luopuisi perintöosuudestaan, jonka jälkeen henkilön B kumppani ostaisi B:ltä jääneen 1/2 osuuden kuolinpesästä A:lta esim. 50000 eurolla, joka kaupanteon jälkeen palautettaisi heti henkilön B kumppanille takaisin = pointtina siis tässä että maksusta jää jälki, että kauppasumma olisi näennäisesti maksettu.
Tässä kohtaa jo yhdeksi ongelmaksi muodostuu se, että A:lle lankeaa perintövero koko osuudesta, mutta mitä kaikkia veroja tästä koituu henkilön B kumppanille lisäksi? Ja tehdäänkö tässä lain silmissä jonkinasteinen petos, sillä sellaiseen ei A halua missään tapauksessa osallistua?
Kommentit (66)
Onko B:llä lapsia? Toi mahtava suunnitelma kosahtaa ihan jo siihen.
Ei ole B:llä lapsia eikä ole naimisissa.
Ja B:n nimenomaan pitäisi luopua perinnöstä (ei ole vielä perukirjoitusta tehty), sillä muuten B:n osuus ulosmitataan kokonaan.
Joo. A maksaa veron koko summasta. Ja jos verottaja yhtään haistaa, mistä on kyse (ja todnäk haistaa), B:n kumppani maksaa lahjaveron siitä 50.000€, joka oli markkina-arvon ja maksetun summan erotus. Ja miksi ihmeessä A lähtisi tuohon? Mikä hänen etunsa tuossa olisi? Paitsi maksaa sisaruksen perintöverot?
Petoshan tuo nimenomaan on. Johan sen sanoo ihan terve järkikin. Antakoot B vain ulosottoon sen mikä ulosotolle kuuluu. Pääseepähän nopeammin eroon siitä.
Onko B:llä vielä toinen vanhemmista elossa?
A lähtisi tuohon ainoastaan sen takia ettei B jäisi täysin ilman mitään perintöä. Toki tuo perintöveron osuus pitäisi tasata tavalla tai toisella, mutta eniten huolestuttaa syyllistyisikö A tässä rikokseen.
B maksaa sen 50000€ lahjaveroa siitä markkina-arvon ja maksetun summan erotuksesta, mutta entä tämä palautettu 50000€? Eikö siitä varsinaisesti B maksa myöskin lahjaveron jos palautus tulee ilmi?
B on sen ikäinen ja työtön, että vaikka menisikin ulosottoon hänen puolikas, ei saa kuitenkaan ikipäivänä elämänsä aikana maksettua uo-velkojansa nollille.
Käsittääkseni ulosotolla on oikeus sitä vaatia B:n osuutta perinnöstä? Ulosotollahan on oikeus myös vaatia perinnönjakoa. Eli jos ei ole mitään erityistä syytä kieltäytyä perinnöstä, kuten ei todennäköisesti ole, niin ei tule onnistumaan tuollainen vedätys.
A:n molemmat vanhemmat menehtynyt, mutta B:n isä elossa, mutta ei ollut avioissa B:n äidin kanssa vaan eronnut aikapäiviä sitten.
Vierailija kirjoitti:
A lähtisi tuohon ainoastaan sen takia ettei B jäisi täysin ilman mitään perintöä. Toki tuo perintöveron osuus pitäisi tasata tavalla tai toisella, mutta eniten huolestuttaa syyllistyisikö A tässä rikokseen.
B maksaa sen 50000€ lahjaveroa siitä markkina-arvon ja maksetun summan erotuksesta, mutta entä tämä palautettu 50000€? Eikö siitä varsinaisesti B maksa myöskin lahjaveron jos palautus tulee ilmi?
B on sen ikäinen ja työtön, että vaikka menisikin ulosottoon hänen puolikas, ei saa kuitenkaan ikipäivänä elämänsä aikana maksettua uo-velkojansa nollille.
Mutta maksaisi edes osansa veloistaan niille, jolle on velkaa. Miksi kuvittelee, että muilta saa varastaa ja perintöasioissa huijata?
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni ulosotolla on oikeus sitä vaatia B:n osuutta perinnöstä? Ulosotollahan on oikeus myös vaatia perinnönjakoa. Eli jos ei ole mitään erityistä syytä kieltäytyä perinnöstä, kuten ei todennäköisesti ole, niin ei tule onnistumaan tuollainen vedätys.
Se on kyllä lain mukaan mahdollista että luopuu omasta osuudestaan. Tämä kaikki sen jälkeen ehdotettu tapahtuma on se mikä epäilyttää.
Vierailija kirjoitti:
A lähtisi tuohon ainoastaan sen takia ettei B jäisi täysin ilman mitään perintöä. Toki tuo perintöveron osuus pitäisi tasata tavalla tai toisella, mutta eniten huolestuttaa syyllistyisikö A tässä rikokseen.
B maksaa sen 50000€ lahjaveroa siitä markkina-arvon ja maksetun summan erotuksesta, mutta entä tämä palautettu 50000€? Eikö siitä varsinaisesti B maksa myöskin lahjaveron jos palautus tulee ilmi?
B on sen ikäinen ja työtön, että vaikka menisikin ulosottoon hänen puolikas, ei saa kuitenkaan ikipäivänä elämänsä aikana maksettua uo-velkojansa nollille.
Miksi se A antaisi sen rahan takaisin??! Noihin kusettaa A:ta mennen tullen.
Älä yritä sotkea sisaruspuoltasi omaan huijaukseesi, jotain rajaa nyt.
B ottaa perinnön vastaan maksaa perintöveron saamastaan perinnöstä ja maksaa loput ulosottoon ja asia selvä.
Vierailija kirjoitti:
A:n molemmat vanhemmat menehtynyt, mutta B:n isä elossa, mutta ei ollut avioissa B:n äidin kanssa vaan eronnut aikapäiviä sitten.
Jos B on perimysjärjestyksessä ensimmäinen ja lapseton ja B kieltäytyy perinnöstä, niin silloin perintö menee perimysjärjestyksessä isälle.
Tehokkaasti perinnöstä kieltäytyessä ei saa määrätä, kuka perinnön saisi, vaan se menee lain mukaan B:n isälle. Jos yrittää määräillä, niin perinnön on silloin ottanut vastaan.
A:n kannattaa pyytää lakimieheltä kirjallinen ja allekirjoitettu lausunto, jonka mukaan A ei syyllisty minkäänlaiseen rikokseen, jos hän ryhtyy tällaiseen järjestelyyn. Jos lakimies ei suostu tällaista lausuntoa kirjoittamaan, voi A päätellä, kannattaako järjestelyyn ryhtyä.
Vierailija kirjoitti:
A:n molemmat vanhemmat menehtynyt, mutta B:n isä elossa, mutta ei ollut avioissa B:n äidin kanssa vaan eronnut aikapäiviä sitten.
Meneekö B osuus perinnöstä silloin isälle?
Jos perittävällä ei ole lapsia tai lasten jälkeläisiä eikä myöskään aviopuolisoa, perillisiä ovat perittävän omat vanhemmat. Kumpikin vanhemmista saa puolet perinnöstä.
Jos toinen vanhemmista on kuollut, perittävän sisarukset saavat hänen osuutensa perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
A:n molemmat vanhemmat menehtynyt, mutta B:n isä elossa, mutta ei ollut avioissa B:n äidin kanssa vaan eronnut aikapäiviä sitten.
Jos B on perimysjärjestyksessä ensimmäinen ja lapseton ja B kieltäytyy perinnöstä, niin silloin perintö menee perimysjärjestyksessä isälle.
Tehokkaasti perinnöstä kieltäytyessä ei saa määrätä, kuka perinnön saisi, vaan se menee lain mukaan B:n isälle. Jos yrittää määräillä, niin perinnön on silloin ottanut vastaan.
Jos B:n isällä on muita lapsia kuin A ja B, niin ei kannata kierrättää, mutta osuutesi päätyy sisaruksellesi (A:lle), mikäli myös isäsi kieltäytyy perinnöstä. Eli sinä kieltäydyt, sitten iskäsi kieltäytyy ja sitten se menee sisaruksellesi. Voiko iskäsi jo antaa sinulle osuutesi, oletteko väleissä? Vai pistääkö rahat haisemaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
A:n molemmat vanhemmat menehtynyt, mutta B:n isä elossa, mutta ei ollut avioissa B:n äidin kanssa vaan eronnut aikapäiviä sitten.
Jos B on perimysjärjestyksessä ensimmäinen ja lapseton ja B kieltäytyy perinnöstä, niin silloin perintö menee perimysjärjestyksessä isälle.
Tehokkaasti perinnöstä kieltäytyessä ei saa määrätä, kuka perinnön saisi, vaan se menee lain mukaan B:n isälle. Jos yrittää määräillä, niin perinnön on silloin ottanut vastaan.
B:n isällä ei ole mitään suhdetta B:n äitiin joka tässä on menehtynyt. Eihän se perintökaaren mukaan suoraan isälle mene, vaan sisarukselle? Tämähän meni mielenkiintoiseksi jos asia on näin.
Jos otat perinnön vastaan ja annat perintöön kuuluvaa omaisuutta vasta sen jälkeen eteenpäin, kyse ei ole perinnöstä luopumisesta vaan lahjasta. Tällaisessa tilanteessa
maksat ensin perintöveron koko perintöosuudestasi
lahjoituksen saaja maksaa omaisuudesta lahjaveroa.