Lue keskustelun säännöt.
Miten kenelläkään on varaa oikein mihinkään?
20.01.2024 |
Minun bruttotuloni viime vuonna olivat n. 56000 euroa eli tuloiltani kuulun parempituloiseen neljäsosaa, ehkä jopa viidesosaan. Elän yhden hengen taloudessa. Asun elinkustannuksiltaan halvahkossa osassa Etelä-Suomea ja asuntoni on iso omistuskaksio vanhemmassa rivitalossa, jonka olen ostanut 15 vuoden laina-ajalla. Asumiskustannukset lainoineen, vastikkeineen, sähköineen, vesineen ja tietoliikennekustannuksineen ovat n. 900 euroa. Asun mukavasti ja tilavasti, mutta on tämä kaukana luksuksesta tai hienosta.
Työmatkat ajan omalla autolla työpaikan sijainnin ja vuorotyön vuoksi. Autoni kuluttaa melko paljon, mutta toisaalta ajan alle 15 000 km vuodessa. Auto on 15 vuotta vanha ja sen myyntiarvo olisi ehkä 2-3000 euroa. Harrastuksellani on vaikutusta auton malliin, muuten ajaisin uudempaa ja vähemmän kuluttavaa autoa.
Lisäksi juoksevia kuluja ovat päivittäistavarat, viihde ja säästöt ja sijoitukset. Säästöjä on alle 10 000 ja sijoituksia (siis pidemmän aikavälin säästöjä) n. 25 000. Säästöön ja sijoituksiin menee n. 500 euroa kuussa. Lyhyen aika välin säästöillä katan isompia yllättäviä menoja ja esim. matkustelun. Sijoitukset ovat eläkepäiviä varten.
Ruokakaupassa en ole niin taloudellinen kuin voisin olla, ruokakauppaan menee 4-500 euroa kuussa ja viihteeseen käytän enemmän kuin olisi pakko, mutta alle 200-300 euroa kuussa kuitenkin. Harrastuskustannukset ovat n. 50-100 euroa kuussa auton lisäksi.
Matkusteluun olen viime vuosina käyttänyt n. 3000 euroa vuodessa. Kaikki vakuutukset ovat yhteensä n. 2000 euroa vuodessa.
Minulta ei puutu mitään ja olen elmääni tyytyväinen, mutta autoni on aina parkkialueiden rupuisimmasta päästä, kämppäni kaukana ulkoporeammeista jne. Kampaajalla käyn 3 kertaa vuodessa enkä todellakaan raaski värjätä hiuksiani ripsien laitosta tai kynsistä puhumattakaan. Vaatteita ostan, kun edelliset menevät rikki tai jos hautajaiskolttu ei enää ole siisti hautajaisten eteen sattuessa. Kaiken kaikkiaan kaikki, mitä tilille tulee, sieltä myös häviää.
Miten ihmeessä muilla ihmisillä on varaa kaikkeen, mitä ympärillä jatkuvasti näkee? Niin tavaroiden kuin palveluiden, matkojen kuin asumisenkin suhteen?
Kommentit (151)
Tässä ilmoittautuu yksi, joka on aloittajan kanssa aika samoilla linjoilla. Sekä tulojen että ihmettelyn suhteen.
Vuosituloni on pidempään olleet n. 50 tonnia brutto. Verot sitten nappaakin siitä melkoisen siivun, joten nettona käteen jää tosi paljon vähemmän.
Meikäläisellä samoin yhden ihmisen talous, joten kaikki kulut pitää maksaa yksin. Auto on arvoltaan n. 3 000 euroa ja käytettynä ostettu sekin. Arvosta on puolet jo pudonnut pois. Asumiseen, ruokaan ja sähköön yms. menee noin tonni kuussa. En notku baareissa enkä käy huvikseni ulkona syömässä.
En käy keikoilla käytännössä ollenkaan. En myöskään festareilla, jääkiekko-otteluissa tms. Elokuvissa käyn jonkun verran, mutta ostan Stockan Hulluilta päiviltä 10x-sarjalipun, joten yhden lipun hinnaksi tulee noin 10 euroa. Joulun alla oli Finnkinon joululipputarjous 5 lippua 45 euroa. Siinä ne maksulliset kulttuuriharrastukset. En tilaa Netflixiä, Spotifya, sanomalehtiä tms.
Telkkarista tulee katsottua sarjoja, leffoja yms kiinnostavaa sen verran kuin mitä ehdin katsoa, joten C More tai muu suoratoistopalvelu olisi turha kustannus. Luen paljon (kirjastosta). Kuuntelen paljon musiikkia nettiradiokanavilta. Pyöräilen ja kävelen, sillä haluan pitää kuntoa yllä. Harrastan valokuvausta, mutta ei kalliita välineitä, pääosin ihan kännykällä ja myös käytettynä ostetulla 30€ digijärkkärillä.
Kirjaston musiikkihuoneita saa varata ilmaiseksi ja olen suunnitellut alkaa herätellä henkiin nuoruuden soittoharrastusta. Opiskelen uutta kieltä kännykän Duolingo-sovelluksella (ilmainen versio). Telkkaria katsellessa jumppailen olohuoneessa: etunojapunnerruksia, vatsaliikkeitä, venyttelyä, lankkua, keppijumppaa, vastuskuminauhaa, käsipainoja...
Ennen koronaa kävin kuntosalilla, jonne jäsenyys maksoi 200 euroa vuosi ja sillä sai treenata niin paljon kuin halusi. Parhaana vuonna tuli 200 käyntiä / vuosi eli yhdelle treenille tuli hintaa 1 €. En palannut sinne enää koronan jälkeen. Kesäisin käytän puistojen ja uimarannan ulkokuntosaleja. Vedän yhtä keskustelupiiriä kerran viikossa ihan harrastuspohjalta eikä se maksa kenellekään mitään.
Tekemistä ja harrastuksia on normiarjessa ihan riittävästi. En koe jääväni mistään vaille, vaikka ei olekaan kallista golf-klubin jäsenyyttä, kausilippua oopperaan, 1200-kuutioista Harrikkaa tai jotain tyyristä extreme-harrastusta (laskuvarjohyppy, laitesukellus tms. onko ne kalliita?).
Kulutan rahaa arjessa aika sairaan vähän. Siitä huolimatta sitä ei ihan valtavaa määrää olisi törsättäväksi. Ja siksi ihmettelen, että minkälaisia tuloja niillä on, jotka ostaa juuri valmistuneen asunnon tai autokaupasta uuden auton. Aika monta asuntokauppaa olen eläessäni tehnyt, mutta kertaakaan ei ole varaa ollut uutta ostaa. Aina on pitänyt tyytyä käytettyyn.
No, jäähän sitä rahaa tietysti säästöön, kun sitä ei arjessa kulu kovin paljon. Tuhlaan rahaa kyllä matkustamiseen. Siinä mielessä tuhlaan, että eihän olisi pakko, jos olisi tiukka paikka. Viime vuonna 4 reissua ulkomaille, josta kaikkien lennot oli alle satasen (menopaluu). Kallein oli reilusti yli satasen, mutta maksoin siitä osan vanhenevilla lentopisteillä niin että rahalla piti maksaa vajaa satanen. Majoitukset oli AirBnB ja ihan sikahalpaa oli verrattuna takavuosien hotellihintoihin, halpoihinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vain Aihe Vapaalla porukka voi pokkana väittää, että tavallinen työssä käyvä suomalainen ei käytä rahaa viihteeseen käytännössä ollenkaan.
Kukaan ei ole kuullutkaan Netflixistä, yhdessäkään perheessä ei ole pleikkaa ja musiikkia kuunnellaan vain radiosta. Kukaan tai kenenkään kaveri tai tuttukaan ei ole ikinä käynyt keikalla tai lätkämatsissa. Elokuvateatteri on kerran nähty kaupungilla ulkoa päin. Baari on ihan vieras käsite. Kirjat ja lehdet lainataan aina kirjastosta.
Uskotaan, uskotaan.
Uskottavampaa tosin on, että ihmisillä ei ole hajuakaan, mihin he rahansa käyttävät.
Eihän tässä toisten puolesta puhuta vaan omasta.
Meillä ei todellakaan ole suoratoistopalveluja. Telkkarista katsotaan se mikä katsotaan ja Areenasta, YouTubesta ja parista muusta palvelusta netin kautta, jotka ei myöskään mitään maksa.
Musiikin todellakin kuuntelen radiosta kotona ja autossa, joskus YouTubesta, ja ihan oikeasti myös cd-levyiltä!! Mieti!
On lapsilla pleikka, mutta ei siitä mitään omia kuluja tule, netti on, pelit kirjastosta.
Ja ei käydä lätkämatseissa eikä keikoilla. Elokuvissa viime vuonna kerran.
Baari todellakin on vieras käsite, viimeksi käynyt 2003.
Kirjat ja lehdet kirjastosta - kyllä, todellakin! Miksi ei??
Vierailija kirjoitti:
Vain Aihe Vapaalla porukka voi pokkana väittää, että tavallinen työssä käyvä suomalainen ei käytä rahaa viihteeseen käytännössä ollenkaan.
Kukaan ei ole kuullutkaan Netflixistä, yhdessäkään perheessä ei ole pleikkaa ja musiikkia kuunnellaan vain radiosta. Kukaan tai kenenkään kaveri tai tuttukaan ei ole ikinä käynyt keikalla tai lätkämatsissa. Elokuvateatteri on kerran nähty kaupungilla ulkoa päin. Baari on ihan vieras käsite. Kirjat ja lehdet lainataan aina kirjastosta.
Uskotaan, uskotaan.
Uskottavampaa tosin on, että ihmisillä ei ole hajuakaan, mihin he rahansa käyttävät.
Meillä ei ole yhtään maksukanavaa. En käy konserteissa. Museoissa maksan ePassilla. En osta lehtiä tai kirjoja, käytän kirjastoa. En käy baareissa. Elokuvissa käyn kerran viidessä vuodessa. En käy lätkämatseissa enkä muissakaan. Pleikka on lapsen, osti sen omilla rahoillaan, en pelaa sitä.
mun piireissä tämä ei ole mitenkään ihmeellistä.
Helpottaako tieto, että ne ulkoporeammeet ja paljut ovat tosi juntteja?
Minä kyllä ymmärrän aloittajaa. Suomessa palkat ovat surkeita, asuminen ja ruoka sikahintaista. Aloittajankin palkka on lopulta tosi surkea, vaikka se vielä pienipalkkaisemmista isolta tuntuisikin. Suomessa jengi elää kaurapuuroelämää ja leuhkii sillä, että näin vähällä tulee toimeen. Ihan venäjämeininkiä.
Ei nyt selvinnyt, miten ap llä ei ole varaa mihinkään, kun näkyy olevan kuitenkin varaa sekä säästää että harrastaa.
Muiden raha-asioita on ottaa ongelmaa, ihan heidän oma asiansa onko juutija hankittu luotolla vai perinnöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ymmärrän aloittajaa. Suomessa palkat ovat surkeita, asuminen ja ruoka sikahintaista. Aloittajankin palkka on lopulta tosi surkea, vaikka se vielä pienipalkkaisemmista isolta tuntuisikin.
Samaa mieltä.
Ja mitä korkeampi on palkkataso, sitä kovempi on verotus. Ei pelkästään absoluuttisesti vaan prosentitkin kiristyy aika jyrkästi.
Sitten vielä kehdataan väittää, että isotuloiset ei maksa veroja. Jos isotuloiset ei maksaisi veroja, niin ansioverotulot romahtaisi jokseenkin totaalisesti.
Nytkin joku ehkä 2% populaatiosta maksaa ansiotuloveropottiin kymmeniä prosentteja koko kakusta.
P.S.
Nyt tarvittaisiin vain innokkaita yrittäjiä, jotka perustaisi eettisesti kannattavia yrityksiä ja alkaisivat sitten maksaa työntekijöille kunnollisia palkkoja. Palkkioksi yrittäjä ei tietenkään saisi nostaa osinkoja eikä tietenkään rikastuakaan, kun se olisi väärin.
Löytyykö vapaaehtoisia, anyone?
Olen miettinyt samaa. Ympärilleen kun katsoo, näkee paljon kulutusta, jonka suhteen on vaikea ymmärtää, miten ihmisillä on siihen varaa. Ollaanko Suomessakin jo niin amerikkalaistuttu, että ihmisillä alkaa olla puolien vuositulojensa verran kulutusluottoja? Vai millä porukka kulutuksensa rahoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asumisesta lypsetään. - Itse asiassa asunnot ovat varsin halpoja kun ei uutta osta,
-Viera-
Minä ihmettelen matkustamista. En tiedä, onko minulla virheellinen luulo siitä, että matkustaminen on kallista. Kaikilla vaan tuntuu olevan varaa matkustaa vuosittain tai useasti vuodessa. Siis ihan pienituloisilla perheellisillä ihmisilläkin kerta vuoteen, paremmin tienaavilla useamminkin. Päälle Lapin laskettelureissut ja muut vuokramökkeilyt. Katselin juuri matkoja, jotka minua kiinnostaisi. Viikko ja 2000 € sisältäen kaiken. Ei mitään mahdollisuuksia tuollaiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osta uusi auto, jos haluat sellaisen. Sinulla on hyvin varaa. Muista myös että mitään et mukaasi saa kun täältä lähdet.
... eikä eläkepäiviä välttämättä edes tule.
Noilla tuloilla yksin asuvana en kyllä kehtaisi valittaa, että rahat ei riitä. Nyt on kuule peiliin katsomisen paikka. Ruokaan ja viihteeseen sulla menee ihan liikaa rahaa. Aloita vaikka niistä.
Mä maksan yksin omakotitalon kuluja vaikka olen opintovapaalla ja saan aikuiskoulutustuen ja opintolainan. Niin, osittain velalla tässä makselen mun ja lapsen elämistä. Tiukkaa tekee, mutta hammasta purren tästä aion selvitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehdäänpä ap:stä klooni sillä erotuksella, että asuntolaina pidennetään 30 vuoteen. Tadaa! Nyt tällä kloonilla on muutama satanen enemmän käytössä kuukausittain.
Moni priorisoi kulutuksensa. Panostetaan yhteen tai kahteen osa-alueeseen. Ei miljonääreilläkään ole varaa panostaa kaikkiin osa-alueisiin ellei rikastu miljardööriksi, eikä silloinkaan ostella luksusluokan suihkukoneita joka päivä. Pihistelykohteista ei vaan pidetä meteliä, koska ei ole mitään hehkuteltavaa tai oikeastaan mitään mainittavaa, kun on jättänyt tekemättä.
Tienaan kuukaudessa 500 € vähemmän kuin ap. Jos asuntojen hinnat eivät merkittävästi muutu lähivuosina, saisin ostettua käteisellä uudiskohdekaksion ottamatta yhtään velkaa kolmen vuoden päästä alle nelikymppisenä. Rahat on puhtaasti peräisin säästöistä ja palkkatulosta. Sinkkutalous, ei lapsia, eikä ole perintöä avittamassa. Vanhemmat eivät ole koskaan tukeneet taloudellisesti. Ruuatkin joudun maksamaan itse, kun täytin 17-v. ja sain osa-aikatöitä. Kiinnostuin sijoittamisesta vasta viime vuonna. Voittoa tuli nettona 5k€.
Mun kuukausittainen kulurakenne:
- kiinteät kulut 1 000e (yksiön vuokra, sähkö, vesi, bussiliput, liiton jäsenmaksu, perusruuat, matalakuluiset harrastukset)
- hupiraha 100-300e (meikit ja hygieniatarvikkeet, kahvilassa istuskelut/ulkonasyömiset, vaatteet, kodinhankinnat/sisutusjutut, muut satunnaiset huvit kuten teatterissa käynti)
- loput säästöön/sijoituksiin
Ei ole lemmikkiä tai lasta elätettävänä. En omista autoa. Välillä on kyrsinyt liikaa, kun en jaksanut väsyneenä odottaa bussia 2-3 h keskellä yötä ja sortunut taksiin. Oli joka kerta sen arvoista.
Ostan take away kahvit vain erikoistilanteisiin. Käytän ahkerasti kirjastoa. Ei löydy yhtäkään suoratoistoa. Jos jotain pitää hankkia, katson ensin löytyykö käytettynä. Jos ei löydy, katson löytyykö siihen kauppaan kellään myynnissä lahjakorttia. Ostan keväällä/kesällä talvivaatteita ja päinvastoin.
Kun muutin uuteen kämppään sisustusbudjettini oli 1000e. Ylittyi satasella, kun en saanut kaikkea hankittua käytettynä. Jos olisin ostanut kaiken uutena, olisi loppusumma ollut 4000-5000e.
Kaapista löytyy Chanelit, Hermes't, Mulberryt, Longchampit kalliimmasta päästä (tonnin luokkaa per LC). Kaikki ostettu käytettyinä. Onneksi tulin järkiini ennen kuin täytin kolkyt, enkä hankkinut enempää. Jos otan niistä nyt kuvan instaan dcfix marmorilla päällystetyllä sohvapöydällä, taitaa moni olettaa ihan muuta mun kulutustottumuksista :'D
En hyödy yleensä vakuutuksista, siksi en ole ottanut erikseen säännöllistä vakuutusta. Kerran sattui aiheuttamani vesivahinko, kun astianpesukone vuoti huomaamatta. Koko korjaus maksoi alle kaksi tonnia, kun taloyhtiön vakuutus hoiti rakenteet ja maksoin asunnon pintaremontin. Mitään muuta ei ole tapahtunut yli 20 vuoteen. Olen tähän mennessä säästänyt jättämättä otetusta kotivakuutuksesta yli 30 000e. Kannattaa tehdä laskelmia ja kartoittaa onko riittävästi puskuria, jos vahinko sattuu ja itse korvaa ilman vakuutusta. Lapsiperheessä tämä malli ei todennäköisesti toimi.
Tänään oli lehdessä juttu palstamammojen asunnoista.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/f312dc82-9418-41fa-a0ee-418…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen matkustamista. En tiedä, onko minulla virheellinen luulo siitä, että matkustaminen on kallista. Kaikilla vaan tuntuu olevan varaa matkustaa vuosittain tai useasti vuodessa. Siis ihan pienituloisilla perheellisillä ihmisilläkin kerta vuoteen, paremmin tienaavilla useamminkin. Päälle Lapin laskettelureissut ja muut vuokramökkeilyt. Katselin juuri matkoja, jotka minua kiinnostaisi. Viikko ja 2000 € sisältäen kaiken. Ei mitään mahdollisuuksia tuollaiseen.
Minä taas ihmettelen matkustamista sillä tulokulmalla, että miten halpaa se onkaan. Esim. AirBnB on mahdollistanut todella edullisia majoituksia, joista ei takavuosina osannut edes haaveilla. Joskus kauan sitten oli halvimmat majoitukset jotain hostellin makuusaleja. On toki tietty vieläkin, mutta nyt ei tarvitse laittaa paljoa enempää, kun saa jo ihan oman huoneen. Eihän se tietty ole mitään hotellitasoa eikä all-inclusive.
Halpalentoyhtiöiltä löytyy hyvän hintaisia lippuja, kun viitsii vähän nähdä vaivaa. Sitten ne muutkin lentoyhtiöt joutuu vastaaamaan haasteeseen ja tarjoaa halpoja lentoja nekin. Vähän vajaa 450 euroa Miami menopaluu. Tai New York 417 euroa. Ei pahoja kun on kuitenkin pitkästä matkasta kyse.
Lontooseen reilusti alle satasella. Maaliskuussa menen viikoksi Agadiriin, lennot 135 euroa ja majoitus 76 euroa. Osan maksoin pisteillä. Ei paha. Kesäkuussa München. Lennot 88 euroa ja auton vuokraus työn alla.
Onhan niitä tietysti niin järkyttävän kalliita matkoja, että minulla ei olisi niihin varaa. Siksi en niitä katsele tai kauhistele. Keskityn siihen, mihin on mahdollisuuksia. Riippuu paljon siitä, miten haluaa katsella. Ei mullakaan olisi kiinnostusta 2000 € viikko. Mutta jokainen tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen matkustamista. En tiedä, onko minulla virheellinen luulo siitä, että matkustaminen on kallista. Kaikilla vaan tuntuu olevan varaa matkustaa vuosittain tai useasti vuodessa. Siis ihan pienituloisilla perheellisillä ihmisilläkin kerta vuoteen, paremmin tienaavilla useamminkin. Päälle Lapin laskettelureissut ja muut vuokramökkeilyt. Katselin juuri matkoja, jotka minua kiinnostaisi. Viikko ja 2000 € sisältäen kaiken. Ei mitään mahdollisuuksia tuollaiseen.
Minä taas ihmettelen matkustamista sillä tulokulmalla, että miten halpaa se onkaan. Esim. AirBnB on mahdollistanut todella edullisia majoituksia, joista ei takavuosina osannut edes haaveilla. Joskus kauan sitten oli halvimmat majoitukset jotain hostellin makuusaleja. On toki tietty vieläkin, mutta nyt ei tarvitse laittaa paljoa enempää, kun saa jo ihan oman huoneen. Eihän se tietty ole mitää
Olipa tympeän sävyinen vastaus. Mutta jokainen tyylillään.
AP on hyväosainen. Minulla jokseenkin samat tulot ja menot. Pidän itseäni onnekkaana. Korkea elintaso. Voin syödä mitä haluan. Asun hyvin. Puskurina on rahaa. Eikä ole velkoja.
Kuunnelkaa Nordnetin rahapodin viimeisin jakso. Siinä puhutaan osuvasti mikä Suomen tiöanne on myös keskituloisen yksilön kannalta ja miltä tulevaisuus näyttää.
Kutakuinkin samanlainen tialnne kuin Ap.lla. 56k ei todellakaan ole mikään iso tulo tänä päivänä, eikä mahdollista kovin kummoisia harrastuksia. Toki tulo voi näyttää isolle niiden silmissä, jotka itse saavat vähemmän. Ihmiset on taipuvaisia ajattelemaan niin että onni lurkkii aina nurkan takana. Jos saisi muutaman satasen ememmän, voisi tehdä sitä tätä ja tuota. Sitten kun saa sen muutaman satasen enemmän, huomaa että juhlat ei alakaan.
Kahden ihmisen kotitaloudessa tulot ovat tuhansia euroja enemmän kuussa ja esim asumisen menot puolittuu. Ruokakulut suhteessa vähemmän.
Niin, teillä on maksettu, ap:lla ei. Kun ap:n asunto maksettavaksi jää pelkkä vastike.