Onko ihmiset jotenkin väsyneitä ja kyllästyneitä vai kuvittelenko vaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sekä väsynyt että kyllästynyt. Olen 49-vuotias ja mietin, että jaksanko enää elää. Ei elämässä ole mitään järkeä enää. 

Olin sinun iässäsi samassa jamassa.  Nyt liki 10v myöhemmin, vuosia sairauslomalla ja työttömänä, elämä alkaa taas maistumaan vaikka en tiedä pystynkö enää koskaan työelämään palaamaan tai pääsemään. Minulta löytyi tukku fyysisiä sairauksia, olin loppuunpalanut. Takana konkurssia, läheisten kuolemia ym. Liikaa vastoinkäymisiä kerralla. Ei ihminen ole kone. Voisitko irtisanoutua tai vaihtaa työpaikkaa, opiskella uuden ammatin?  Eletään kuitenkin vain yksi ainoa elämä.

Olen kuormittunut töissä, loppuunpalanut, mutta ei mulla ole varaa irtisanoa itseäni. Eikä tässä iässä enää tuosta vain löydy uutta työtä. Ainakin naisena todella vaikea

Hae sairauslomaa, kyllä noilla tiedoilla ja stressitekijöillä sitä saa. Voimia, tiedän miltä tuntuu.

Mä kärsin pääasiassa tästä kylmyydestä. Se vie kaiken elinvoiman, ilon ja energian. Nytkin tärisen peiton alla vaikka pitäisi lähteä kauppaan ja äänestämään. En jaksaisi kumpaakaan kun en jaksa alkaa pukemaan kymmentä vaatekerrosta päällekäin. 🥶

Totta puhut, ihan turta olo. Koko maailma on sekaisin, jokainen vastaantulija on potentiaalinen sekopää, ihmisten arvot täysin sekaisin (varastaminen ok, periaatteesta työtön jne.) Ja nämä typerät lakot kun jotkut yrittävät pelastaa tämän valtion (jos enää on mitään pelastettavaa)

Oikeassa olet. Great resetia pukkaa. Tunnelmat tulevat olemaan vielä ankeammat tulevaisuudessa.

Asun kyl Viros, tääl sama. Olen isossa yritykses töissä ja huomaa johtajista ja kolleegoista kaikista. Ja kadulla. Ensinnäkin ihmisiä on vähemmän kaupungis liikkeellä. Yöelämä on kuihtunut. Joku kysy Tallinnan ulkomaalaisten ryhmässä "mikä on Tallinnas hyvä klubi?" sai vastauksen mennä ulkomaille, ei tääl ole oikeasti menevää paikkaa.

Myös huomaan et monilla muisti huonontunut.

Yritän niin kovasti löytää positiivisuutta, mutta ku olen 34, ei kumppania ei perhettä, mitä aina halusin mutten saanut, niin en oikeen löydä syytä elää. Tekee mieli lähtee tästä maailmasta - kunpa sitä ei pitäisi itse vaivalla tehdä, vaan se tapahtuisi mulle..

Onnelisiin maa titkimusten mukaan joten ei vikistä siellä av palstalla. 

Vierailija kirjoitti:

Asun kyl Viros, tääl sama. Olen isossa yritykses töissä ja huomaa johtajista ja kolleegoista kaikista. Ja kadulla. Ensinnäkin ihmisiä on vähemmän kaupungis liikkeellä. Yöelämä on kuihtunut. Joku kysy Tallinnan ulkomaalaisten ryhmässä "mikä on Tallinnas hyvä klubi?" sai vastauksen mennä ulkomaille, ei tääl ole oikeasti menevää paikkaa.

Myös huomaan et monilla muisti huonontunut.

Yritän niin kovasti löytää positiivisuutta, mutta ku olen 34, ei kumppania ei perhettä, mitä aina halusin mutten saanut, niin en oikeen löydä syytä elää. Tekee mieli lähtee tästä maailmasta - kunpa sitä ei pitäisi itse vaivalla tehdä, vaan se tapahtuisi mulle..

kiiihottavaa olisi vaikka kuristaa rakastellessa. tai pilvenpiirtäjän katolla lykkiä takapuoleen. viimeisellä työnnöllä sitten taivaalliseen onneen. p. s. baarit ovat myrkyttäjien salaliitto.  etanoli ei korvaa jumalan sanaa. 

https://yle.fi/a/74-20069852

Pakkas väsymys. 

Eilen töissä keskusteltiin samasta aiheesta. Huomaa, että ihmiset ovat normaalia enemmän väsyneitä. Valitetaan kaikesta myös ihan niistä turhista pikkuseikoista, mihin normaalisti ei edes kiinnitetä huomiota. 

Varmaan huoli tulevaisuudesta painaa monia. Tulevat vaalit vielä nostavat esiin negatiiviset asiat ja keskustelua pahimmista mahdollisista skenaarioista. 

Päivän lehdet ovat myös täynnä surmia ja pahoinpitelyjä. Vähemmälle ovat jääneet tammikuun tipaton ja laihduttamisesta kertovat jutut, jotka yleensä ovat jyllänneet otsikoissa. 

On.