Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tutkimus: Miesopettajat auttoivat koululaisia parempiin tuloksiin
18.01.2024 |
Koululaiset hyötyivät Suomessa opettajakoulutuksessa käytetystä mieskiintiöstä, jonka ansiosta peruskouluissa oli enemmän miehiä opettajina. Miesopettajien ansiosta oppilaat pääsivät sujuvammin peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Lisäksi nuorina aikuisina heillä oli korkeampi koulutus ja he olivat paremmin työllistyneitä.
Myös kiinnostuksen kohteisiin miesopettajat näyttivät vaikuttavan. Heidän oppilaansa niin pojat kuin tytötkin lähtivät nimittäin todennäköisemmin opiskelemaan matematiikkaa, tekniikkaa ja luonnontieteitä eli niin sanottuja stem-aloja. Kun kiintiö lakkautettiin, valmistuvien miesopettajien osuus puolittui.
Tämä kaikki selvisi yhdysvaltalaisen Tufts-yliopiston apulaisprofessorin ja Aalto-yliopiston vierailevan tutkijan Ursina Schaeden ja Turun yliopiston tutkijan Ville Mankin tutkimuksessa.
Kommentit (60)
Olisin varovainen tekemään rajuja johtopäätöksiä, sen verran moni muukin asia koululaitoksesta ja yhteiskunnassa on muuttunut näinä vuosikymmeninä.
Mutta kyllä maalaisjärkeni tukee ajatusta, että puolet opettajista olisi miehiä. Minulla on vain poikia, ja poikkeuksetta he ovat tulleet hyvin toimeen miesopettajien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla, että miesopettajien läsnäolo on hyväksi ja se, mistä se johtuu voi olla monimutkaisempi juttu. Se ei välttämättä johdu paremmasta substanssiosaamisesta, vaan voi johtua muistakin tekijöistä. Naisten matalia poliisikoulun kriteerejä perustellaan juurikin ihan muilla kuin substanssiasioilla eli naisilla ei sanota olevan taitoja, joita miehillä ei ole (sen sijaan implikoidaan heiltä puuttuvan kykyjä, koska kokeita on helpotettu), vaan puhutaan jotain siitä, miten naisten läsnäolo saattaa rauhoittaa epäiltyjä tai jotain tällaista eli kyse on enemmän symbolisista merkityksistä kuin osaamisista.
Toki myös samaistuttavien esikuvien läsnäololla voi olla merkitystä.
-miespuolinen kasvatustieteen opiskelija-
Nykyään ainakin tietyt oppilaat varmasti kunnioittaisivat enemmän miesopettajia.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin tuossa on tutkittu luokanopettajia. Yläasteella/yläkoulussa on aineenopettajat, luokanopettaja opettaa hyvin vähän. Tämä tarkoittaa sitä, että sen luokanopettajan jälkeen lasta on yläasteella ja lukiossa opettanut hyvin moni sen luokanopettajan jälkeen. Yleensä opiskelupäätökset tehdään lukiossa, paitsi alemmin koulutetut käyvät amiksen peruskoulun jälkeen.
Toisekseen tutkimus ei näytä ottavan huomioon yhteiskunnan muutosta (etenkin kännykät) eikä varsinkaan koululaitoksen muutosta.
Toisin sanoen nollatutkimus. Paitsi jos kyse on Hesarin vääristelystä. Itse tutkimusta ei ilmeisesti ole vielä tarkistettu.
No niinpä. Jotenkin tarkoituksehakuinen "tutkimus", vai onko HS:n vika?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, nyt miehet tietävät mitä tehdä kansakuntamme lasten tulevaisuuden hyväksi. Odotan miehiltä suurta ryntäystä opettajakoulutukseen. Erinomainen tutkimus!
Totta, vaikka et tutkimusta ihan ymmärtänytkään. Mieskiintiö on lasten etu, joten se tulisi ilman muuta palauttaa.
Juu, ehdottomasti! Ja miehet kiintiötä hyödyntämään! Mainio juttu!
Joka ikinen vuosi on monta kertaa enemmän mieshakijoita (ja naishakijoita) kuin opiskelupaikan saa, joten hyvä että olemme samaa mieltä!
Niin se tuppaa korkeakouluissa olemaan. Mutta ehdottomasti kiintiö takaisin, vielä suurempana. Uskon että fiksut miehet tästä entisestään voimaantuvat hakeutumaan alalle, jolla voivat tehdä hyvän vaikutuksen kansakuntamme lasten elämään ja tulevaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin tuossa on tutkittu luokanopettajia. Yläasteella/yläkoulussa on aineenopettajat, luokanopettaja opettaa hyvin vähän. Tämä tarkoittaa sitä, että sen luokanopettajan jälkeen lasta on yläasteella ja lukiossa opettanut hyvin moni sen luokanopettajan jälkeen. Yleensä opiskelupäätökset tehdään lukiossa, paitsi alemmin koulutetut käyvät amiksen peruskoulun jälkeen.
Toisekseen tutkimus ei näytä ottavan huomioon yhteiskunnan muutosta (etenkin kännykät) eikä varsinkaan koululaitoksen muutosta.
Toisin sanoen nollatutkimus. Paitsi jos kyse on Hesarin vääristelystä. Itse tutkimusta ei ilmeisesti ole vielä tarkistettu.
Luokanopettajina on miehiä hyvin vähän, juurikin sen takia, että palkka on umpisurkea. Sen sijaan aineenopettajilla yläasteella ja lukiossa on hyvät palkat sekä ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillisilla opettajilla on erinomaiset palkat ottaen huomioon, että lomaa on 12 viikkoa vuodessa. Siksi näissä opetustehtävissä on useimmin miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin tuossa on tutkittu luokanopettajia. Yläasteella/yläkoulussa on aineenopettajat, luokanopettaja opettaa hyvin vähän. Tämä tarkoittaa sitä, että sen luokanopettajan jälkeen lasta on yläasteella ja lukiossa opettanut hyvin moni sen luokanopettajan jälkeen. Yleensä opiskelupäätökset tehdään lukiossa, paitsi alemmin koulutetut käyvät amiksen peruskoulun jälkeen.
Toisekseen tutkimus ei näytä ottavan huomioon yhteiskunnan muutosta (etenkin kännykät) eikä varsinkaan koululaitoksen muutosta.
Toisin sanoen nollatutkimus. Paitsi jos kyse on Hesarin vääristelystä. Itse tutkimusta ei ilmeisesti ole vielä tarkistettu.
Luokanopettajina on miehiä hyvin vähän, juurikin sen takia, että palkka on umpisurkea. Sen sijaan aineenopettajilla yläasteella ja lukiossa on hyvät palkat sekä ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillisilla opettajilla on erinomaiset palkat
Entä sitten? Aineenopettajat eivät kuuluneet tutkimukseen, ainakaan Hesarin mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämäkään ei luultavasti ole niinkään sukupuolikysymys, vaan kysymys on opettajan persoonasta. Toiset saa oppilaat innostumaan ja toiset taas eivät. Joitakin joutui pelkäämään ja jotkut taas istuivat työpöytäsä takana ja puuhastelivat ties mitä sen aikaa, kun oppilaat "omatoimisesti" haki tietoa kirjoista.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että miesopettajien läsnäolo on hyväksi ja se, mistä se johtuu voi olla monimutkaisempi juttu. Se ei välttämättä johdu paremmasta substanssiosaamisesta, vaan voi johtua muistakin tekijöistä. Naisten matalia poliisikoulun kriteerejä perustellaan juurikin ihan muilla kuin substanssiasioilla eli naisilla ei sanota olevan taitoja, joita miehillä ei ole (sen sijaan implikoidaan heiltä puuttuvan kykyjä, koska kokeita on helpotettu), vaan puhutaan jotain siitä, miten naisten läsnäolo saattaa rauhoittaa epäiltyjä tai jotain tällaista eli kyse on enemmän symbolisista merkityksistä kuin osaamisista.
Toki myös samaistuttavien esikuvien läsnäololla voi olla merkitystä.
-miespuolinen kasvatustieteen opiskelija-
Naispuolisilla poliiseilla on selkeitä etuja tietyissä tilanteissa. Varsinkin päihdepiireissä naiset ovat lähes aina seksuaalisesti hyväksikäytettyjä ja traumatisoituneita, joten rikostutkinta noissa piireissä voi sujua naiselta aika paljon paremmin kuin mieheltä.
Ja vastaavasti kouluissa miespuolinen opettaja on kallisarvoinen roolimalli kaikille lapsille, joilla ei osallistuvaa isähahmoa ole, sukupuolesta riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin tuossa on tutkittu luokanopettajia. Yläasteella/yläkoulussa on aineenopettajat, luokanopettaja opettaa hyvin vähän. Tämä tarkoittaa sitä, että sen luokanopettajan jälkeen lasta on yläasteella ja lukiossa opettanut hyvin moni sen luokanopettajan jälkeen. Yleensä opiskelupäätökset tehdään lukiossa, paitsi alemmin koulutetut käyvät amiksen peruskoulun jälkeen.
Toisekseen tutkimus ei näytä ottavan huomioon yhteiskunnan muutosta (etenkin kännykät) eikä varsinkaan koululaitoksen muutosta.
Toisin sanoen nollatutkimus. Paitsi jos kyse on Hesarin vääristelystä. Itse tutkimusta ei ilmeisesti ole vielä tarkistettu.
Luokanopettajina on miehiä hyvin vähän, juurikin sen takia, että palkka on umpisurkea. Sen sijaan aineenopettajilla yläasteella ja lukiossa on hyvät palkat sekä ammatillisissa oppilaitoksi
Siis mitä et nyt ymmärtänyt? Miehiä on aina ollut luokanopettajina hyvin vähän, jopa silloin, kun oli mieskiintiö. Syynä on yksiselitteisesti palkkataso. Tutkimus antaa hyviä viitteitä kuitenkin oppilaiden osaamisesta, kun opettajana on mies. Suomi on nyt niin pahassa pulassa koulutuksen kanssa, että kaikkia puolia pitää pohtia, myös mieskiintiön palauttamista.
Vierailija kirjoitti:
Olisin varovainen tekemään rajuja johtopäätöksiä, sen verran moni muukin asia koululaitoksesta ja yhteiskunnassa on muuttunut näinä vuosikymmeninä.
Mutta kyllä maalaisjärkeni tukee ajatusta, että puolet opettajista olisi miehiä. Minulla on vain poikia, ja poikkeuksetta he ovat tulleet hyvin toimeen miesopettajien kanssa.
Pojille tekee hyvää opetella tulemaan toimeen erilaisten ihmisten, myös naisten/tyttöjen kanssa. Aina ei pidä mennä siitä, mista aita on matalin. Sitäpaitsi mieskiintiöt tuo opettajiin henkilöitä, joiden rahkeet ei oikeasti riittäisi opiskelemaan tuohon ammattiin ja näin ollen taso laskee, kun heikompi aineskin pääsee mukaan, kun ei päteviä riitä. Naisista taas ei pääsisi ne pätevätkään opiskelemaan, koska huonommin pärjäävät miehet ohittaisi heidän munillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otan loparit, jos mieskiintiö palautetaan. Tämä ei ole mikään ratkaisu.
t. miesopettaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin varovainen tekemään rajuja johtopäätöksiä, sen verran moni muukin asia koululaitoksesta ja yhteiskunnassa on muuttunut näinä vuosikymmeninä.
Mutta kyllä maalaisjärkeni tukee ajatusta, että puolet opettajista olisi miehiä. Minulla on vain poikia, ja poikkeuksetta he ovat tulleet hyvin toimeen miesopettajien kanssa.
Pojille tekee hyvää opetella tulemaan toimeen erilaisten ihmisten, myös naisten/tyttöjen kanssa. Aina ei pidä mennä siitä, mista aita on matalin. Sitäpaitsi mieskiintiöt tuo opettajiin henkilöitä, joiden rahkeet ei oikeasti riittäisi opiskelemaan tuohon ammattiin ja näin ollen taso laskee, kun heikompi aineskin pääsee mukaan, kun ei päteviä riitä. Naisista taas ei pääsisi ne pätevätkään opiskelemaan, koska huonommin pärjäävät miehet ohittaisi heidän munillaan.
Miksiköhän poliisikoulussa naiset ohittavat miehet toosallaan? Menevät ihan kirjaimellisesti sieltä, missä aita on matalin ja tuo poliisivoimiin sellaisia henkilöitä, joiden rahkeet eivät riitä poliisin ammattiin ja taso laskee. Tämän takia poliisi tarvitsee yhä enemmän käyttöönsä etälamauttimia yms., koska poliisinainen ei pärjää mitenkään vaikkapa liivijengiläiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen opettaja yhtenäiskoulussa. Miesopettajia on alakoulun puolella suhteellisen monta.
Valitettavasti vain yksi näistä on oikeasti todella hyvä opettaja. Muut menevät koko ajan sieltä missä aita on matalin, ja kahden kohdalla voisi sanoa, että ovat ihan väärässä työssä. Ehkä heillä on jonkin verran enemmän ns. auktoriteettia, mutta motivaatio näyttäisi olevan lähellä nollaa.
En laittaisi omia lapsiani kuin näistä sen yhden hyvän ja tunnollisen miesopen oppilaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ainakin tietyt oppilaat varmasti kunnioittaisivat enemmän miesopettajia.
Näille "tietyille" oppilaille on vain hyvä oppia jo lapsesta, että Suomessa nainenkin on ihminen ja saman arvoinen miehen kanssa. Naista tulee kunnoittaa samalla tavalla, kuin ylipäätään ihmistä, eikä niin, että se mies on parempi ja kunnioituksen arvoinen, kun taas nainen ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin varovainen tekemään rajuja johtopäätöksiä, sen verran moni muukin asia koululaitoksesta ja yhteiskunnassa on muuttunut näinä vuosikymmeninä.
Mutta kyllä maalaisjärkeni tukee ajatusta, että puolet opettajista olisi miehiä. Minulla on vain poikia, ja poikkeuksetta he ovat tulleet hyvin toimeen miesopettajien kanssa.
Pojille tekee hyvää opetella tulemaan toimeen erilaisten ihmisten, myös naisten/tyttöjen kanssa. Aina ei pidä mennä siitä, mista aita on matalin. Sitäpaitsi mieskiintiöt tuo opettajiin henkilöitä, joiden rahkeet ei oikeasti riittäisi opiskelemaan tuohon ammattiin ja näin ollen taso laskee, kun heikompi aineskin pääsee mukaan, kun ei päteviä riitä. Naisista taas ei pääsisi ne pätevätkään opiskelemaan, koska huonommin pärjäävät miehet ohittaisi heidän munillaan.
Poikieni parhaat ystävät ennen kouluikää ovat olleet tyttöjä, joten en näkisi heillä ongelmaa tyttöjen ja naisten kanssa toimeen tulemisessa. Aikuisilla naispuolisilla opettajilla sen sijaan tuntuu olevan välillä ongelmia poikien kanssa. Sen verran karmeita koko sukupuolta koskevia sammakoita olen heidän suustaan kuullut.
Oma lukunsa on sitten se, millaisesta ihmisestä tulee hyvä opettaja. Usein opettajiksi hakeutuu niitä, jotka ovat hyviä koulussa. Mutta heidän kuitenkin pitäisi opettaa kaikenlaisia oppilaita.
Entinen matematiikanopettajani aina tapasi sanoa, että hänelle kielet olivat koulussa helppoja ja matematiikka vaikeaa, ja juuri siksi hän ajatteli olevansa sopiva matematiikanopettajaksi. Hän olikin todella hyvä opettaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin varovainen tekemään rajuja johtopäätöksiä, sen verran moni muukin asia koululaitoksesta ja yhteiskunnassa on muuttunut näinä vuosikymmeninä.
Mutta kyllä maalaisjärkeni tukee ajatusta, että puolet opettajista olisi miehiä. Minulla on vain poikia, ja poikkeuksetta he ovat tulleet hyvin toimeen miesopettajien kanssa.
Pojille tekee hyvää opetella tulemaan toimeen erilaisten ihmisten, myös naisten/tyttöjen kanssa. Aina ei pidä mennä siitä, mista aita on matalin. Sitäpaitsi mieskiintiöt tuo opettajiin henkilöitä, joiden rahkeet ei oikeasti riittäisi opiskelemaan tuohon ammattiin ja näin ollen taso laskee, kun heikompi aineskin pääsee mukaan, kun ei päteviä riitä. Naisista taas ei pääsisi ne pätevätkään opiskelemaan, koska huonommin pärjäävät miehet ohittaisi heidä
Poliisissa on paljon erilaisia tehtäviä. Ei me kaikki painita aamusta iltaan ammattirikollisten kanssa.
Entäs ne ns. reippaat ja näppärät nuoret naiset, joiden sisäänpääsy olisi entistä hankalampaa näiden mukavien mutta akateemisesti lahjattomampien kiintiömiesten ohittaessa jonon?
Eikö naisissa soveltuvuus voisi myös ohittaa akateemiset pohjatiedot?
Pitäisikö koko hakuprosessissa keskittyä enemmän persoonaan ja asenteeseen kuin lukiomenestykseen tai sukupuoleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin tuossa on tutkittu luokanopettajia. Yläasteella/yläkoulussa on aineenopettajat, luokanopettaja opettaa hyvin vähän. Tämä tarkoittaa sitä, että sen luokanopettajan jälkeen lasta on yläasteella ja lukiossa opettanut hyvin moni sen luokanopettajan jälkeen. Yleensä opiskelupäätökset tehdään lukiossa, paitsi alemmin koulutetut käyvät amiksen peruskoulun jälkeen.
Toisekseen tutkimus ei näytä ottavan huomioon yhteiskunnan muutosta (etenkin kännykät) eikä varsinkaan koululaitoksen muutosta.
Toisin sanoen nollatutkimus. Paitsi jos kyse on Hesarin vääristelystä. Itse tutkimusta ei ilmeisesti ole vielä tarkistettu.
No niinpä. Jotenkin tarkoituksehakuinen "tutkimus", vai onko HS:n vika?
Tuo tutkimus siis koski alakoulua? Jos kerran luokanopettajista oli kyse? Yläkoulussa ja lukiossahan opettajat ovat aineopettajia. Aika outoa, miten voi sitten lähes aikuisista ihmisista vetää johtopäätöksiä sen perusteella, kuka heitä on alakoulussa opettanut, kun välissä on 6 vuotta yläkoulu-ja lukio-opiskelua . Eiköhän sen luokanopettjan vaikutus ole jo haihtunut taivaan tuuliin tuon kuuden vuoden aikana?
Siis todellakin ihan humpuukitutkimus:D
Alue: Aihe vapaa
Vertaisarvioimaton tutkimus.