Mihin viittaa tällainen ajatusmalli?

Viittaa vahvasti kokoomuslaiseen ajatusmaailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla on huono itsetunto ja itsetuntemus, ja siksi epävakaa kuva siitä kuka ja millainen olet. Etkä ehkä osaa erottaa käytöstäsi persoonastasi? Siksi otat henkilökohtaisena hyökkäyksenä kritiikin ja pidät sitä kateutena.

Höpö höpö. Oletko lukenut mitä Ap on kertonut. 

 

Ap:lle! Mulla on tuollaista samaa! Mulla on myös todella suuresti vaihtelevat hormoonitasot. PMS-oireet todella pahat. Niiden aikana tuntuu, että olen kamalin ihminen maanpinnalla. Ovulaation aikaan itsevarmuutta on vaikka kenelle! 

Olen käynyt lääkärissä ja gynekologilla asiasta. Paljon on testejä otettu ja hormonivaihtelut ovat itsellä suuret. 

 

Voisiko sinulle olla samaa?

Tätä olen epäillyt.. Voisikohan olla? Ap.

En osaa sanoa mistä sinun kohdallasi on kyse, mutta kyllähän ihmiset toisiaan kadehtivat. Hyvällä tai huonolla tavalla ja tuleehan siitä jotenkin tosi hölmö ja itserakas olo kun huomaa ajattelevansa jostain ihmisestä tämän olevan ehkä kateellinen. 

Kuinka vanha olet? On muuten normaalia, että itsetunto vaihtelee eri tilanteissa. 

Viittaa siihen, että ap on ilkeä, häijy ja vihamielinen.

Noh, sulla on tunteet ja menet välillä epämukavuusalueellesi, mikä ei ole huono juttu sekään. 

Jos et valvo yökausia mustien ajatusten parissa ja pystyt normaaliin arkeen (myös pieni sotku kuuluu normaaliin arkeen), niin ei se ole mitään vakavaa. Tunteita tulee ja menee, ne ovat vain signaaleja. Vietätkö paljon aikaa netissä ja yksiksesi, jos vierastat omaa sisäistä normaalia maailmaasi kovin paljon? Turtuneisuus ei ole mikään ideaalitila.

Olin ehkä vähän samanlainen nuorena, paitsi että en osannut ajatella ihmisten kadehtivan minua. Mutta en kestänyt kritiikkiä, koska juuri silloin ajattelin olevani maailman kamalin ihminen. Oli myös musertavaa, kun hetken koki olevansa itsevarma, mutta sitten tapahtui jotain ja kellahdin takaisin toiseen ääripäähän: olen kuvottava.

 

Olen kulkenut pitkän matkan ja hankkinut ulkopuolistakin apua. Nykyään ymmärrän, että voin tehdä virheitä siinä missä muutkin. En ole valinnut syntyä tänne, olen vain yrittänyt pärjätä niillä korteilla mitä on. Ja itsetunto ei ole pysyvä juttu, vaan oikeastikin riippuvainen olosuhteista ja siitä, miten ympärilläni olevat kohtelevat minua. Itsetuntemukseni on parempi, ja jokaisen kritiikin kohdalla mietin, onko tässä perää. 

 

Muiden antamassa kritiikissä ei suinkaan aina ole perää. Muut peilaavat käytöstäni omista lähtökohdistaan, ja monella on tehtävää oman itsetuntemuksensa kanssa. Peilaavat omaa keskeneräisyyttään muihin. Tämä ei riipu iästä, ammattiasemasta tai muusta. Jotkut ovat myös oikeasti kateellisia. 

Mustavalkoisen ajatteluun; asiat ovat joko-tai. Monesti kaltaisesi ihmiset ajattelevat kahden ääripään kautta: hyvä/idealisoitu tai paha. Muiden pitäminen kateellisena on puolustusreaktio siihen uhkaan, että muut pitäisi huonona. Se on vaikea ajatus, koska se tarkoittaa mustavalkoisesti ajattelevalle ihmiselle huonoista huononta, tai niin kuin sanoit oksettavinta olentoa. Mutta oikeesti oleellista olisi huomata, että asiat eivät ole mustavalkoisia. Et sinäkään ole joko huono tai hyvä, vaan sinussa on kumpaakin. Olet ihmisenä arvokas, vaikka sinussa olisi huonoja puolia tai toimit välillä tyhmästi.