Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Loppujen lopuksi koulumenestys on kiinni henkilön lukupää-älykkyydestä, ei välttämättä niinkään ahkeruudesta
13.01.2024 |
Usein jopa huvittaa, kun esim lapsia palkitaan hyvistä koenumeroista ja näin ajatellaan, että he lukevat itselleen hyvän ammatin tulevaisuudessa. Loppujen lopuksi asia on mielestäni silti niin, että jos sillä koululaisella ei ole tarpeeksi älykkyyttä, niin ei siitä menestyjää tule vaikka kuinka rahalla yrittäisi lahjoa. Moni pitkälle kouluttautuva pärjää koulussa hyvin jo lapsena, ja uskon ettei se heidän alkumenestyksensä johdu loppujaan siitä ahkeruudesta tai palkitsemisesta, vaan pikemminkin siitä, että menetyminen on heille helppoa ja sen saa kohtuullisella vaivalla. Moni lukupäältään tyhmempi taas ei pärjää vaikka alkuunsa yrittää, ja sen takia sitten helpommin luovuttaa ja antaa koulun mennä omalla painollaan enemmän tai vähemmän vinksinvonksin.
Kommentit (39)
Miks musta tuntuu että älykkyydestä kohkaajat ovat pääasiassa niitä incel-osaston kelapummeja?
Ei päästä sohvalta ylös ja viimeiset tentit tehty kutosluokalla jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä koulumenestys, kuten muukin menestys elämässä, on kiinni siitä, että missä seurassa vietät aikaasi. Tyhmien seura tyhmentää, rikkaiden rikastaa, fiksujen fiksuntaa. Älkää kupeksiko ranttalien kanssa, jos aiotte saada jotain elämässänne aikaiseksi. Älkääkä Herran pieksut jouduttako omaa loppuanne sillä, että vellotte netissä kyttäämässä muiden elämää ja kyselette, että miten sinne pääsee. Ei mitenkään, on vastaus.
Vierailija kirjoitti:
kyllähän tyhmä voi ittensä lukee vaikka tohtoriks, niin pitkään kun se ei muuta vaadin kun lukemisen muistamista.
Miten sä kuvittelet, että tohtoriksi valmistutaan? Lukemalla? No ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllähän tyhmä voi ittensä lukee vaikka tohtoriks, niin pitkään kun se ei muuta vaadin kun lukemisen muistamista.
Miten sä kuvittelet, että tohtoriksi valmistutaan? Lukemalla? No ei.
No eikö esim. Historian tohtoriksi lueta?
Vai mitäs?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koulumenestys, kuten muukin menestys elämässä, on kiinni siitä, että missä seurassa vietät aikaasi. Tyhmien seura tyhmentää, rikkaiden rikastaa, fiksujen fiksuntaa. Älkää kupeksiko ranttalien kanssa, jos aiotte saada jotain elämässänne aikaiseksi. Älkääkä Herran pieksut jouduttako omaa loppuanne sillä, että vellotte netissä kyttäämässä muiden elämää ja kyselette, että miten sinne pääsee. Ei mitenkään, on vastaus.
Määrittele"menestys"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, vaan keskittymiskyvystä se on kiinni täysin.
Peruskoulu helppo muutenkin,jos pystyy lukemaan vähä niin kiitettäviä ropisee heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Ykkösasia menestymisessä ihan missä tahansa asiassa on motivaatio.
Vaikka olisit miten motivoitunut, niin korkealle tasolle et pääse ilman oikeanlaisia geneettisiä lahjoja. Ihan sama että puhutaanko lukupäästä, tai vaikkapa siitä, että millä todennäköisyydellä ahkerasti harjoittelevasta 170cm pitkästä miehestä tulee ammattikoripalloilija.
ihan kärkipäässä on niin monta muuttujaa että puhutaan sattumista ja onnesta jo. ja nyky päivänä kärkeen voi päästä olemalla etninen.
Tarkoitatko, että ennen olin hyvin kun meriitteistä tärkeimmät olivat: ole miespuolinen ja etnisyydeltä valkoinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuden ällän ylioppilas Apulannan Toni Wirtanen on sanonut ettei hän lukenut kirjoituksiin ollenkaan, eikä kirjoituksia aikaisemminkaan ollut lukenut kokeisiin. Hänelle vain jäi opeteltavat asiat hyvin mieleen oppitunneilla.
Tietysti tämä oli vielä sitä aikaa kun opettajat oikeastu opettivat tunneilla.
Ihanneolosuhteissa koulussa mahdollistuu älykkyyden käyttäminen.
Huonoissa olosuhteissa taas heikkoa koulussa pärjäämistä käytetään ihmisen ammatillisten polkujen kaventamiseen tarpeettomasti.
Esimerkiksi matematiikassa pärjääminen on täysin vapaaehtoista monien yliopiston tutkinto-ohjelmien kannalta. Puhe siitä, miten matematiikka on hirveän tärkeää voi olla oikeistolainen ajatus, jonka tarkoitus on pikkuhiljaa saada karsittua yhteiskunnalliset aineet pois ja ylläpitää rahasukujen valtaa yhteiskuntaan.
Sama juttu tavallaan psykologien älykkyystestien kanssa; ne pitäisi käsittää tarinoina, joihin voi halutessaan astua, mutta psykologien ja vastaavien tehtävä ei pitäisi olla kertoa ihmiselle, että mitä he voivat tehdä eikä varsinkaan loukkaantua, jos heidän testinsä eivät vastaakaan todellisuutta. Ihminen on aina tärkeämpää kuin testit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuuden ällän ylioppilas Apulannan Toni Wirtanen on sanonut ettei hän lukenut kirjoituksiin ollenkaan, eikä kirjoituksia aikaisemminkaan ollut lukenut kokeisiin. Hänelle vain jäi opeteltavat asiat hyvin mieleen oppitunneilla.
Tietysti tämä oli vielä sitä aikaa kun opettajat oikeastu opettivat tunneilla.
Kyse on nimenomaan muistista. Minulla se on keskivertoa huonompi. Olen aina ollut tarkkana oppitunnilla mutta mitään sieltä ei ole jäänyt päähän. Kotona lukemalla hieman paremmin. Lukion todistus on C,B,A,A eli todella huono. Menin lukion jälkeen amikseen ja kesken amiksen jo alan töihin vakituiselle paikalle. Olisin kyllä halunnut jonkun hienon viran kuten lääkäri tai lakimies. Nuo AAt tuli englannista ja ruotsista.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole noin mustavalkoista. Koulumenestykseen vaikuttaa useampi asia. Ahkeruudella voi paikata älyn puutetta ja päinvastoin.
Mutta ei loputtomiin. Meillä kaikilla on vain 24 tuntia vuorokaudessa. Ahkeruudellakin on rajansa, eikä välttämättä ole järkeä kuluttaa 2000 tuntia sellaisen asian opiskelemiseen, jonka muut oppivat kahdessa tunnissa.
Yleensä ahkeruudesta puhuvat ovat ihmisiä, jotka vain luulevat olevansa ahkeria kuluttaessaan esim. kokeiden lukuun viikon. Heistä se tuntuu pitkältä ajalta. Vertaa sitten heitä ihmiseen, joka tarvitsee kolme kuukautta saman asian oppimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molempia tarvitaan.
Toki älykäs laiskuri peruskoulun läpäisee kaseilla, voipa saada yksittäisiä ysejäkin, mutta pelkällä älykkyydellä ei kieliopin teoria tai yhtälönratkaisun säännöt kaaliin livahda.
Lukiossa ja siitä eteenpäin näyttelee ahkeruus merkittävää osaa koulunumeroissa. Toki kohtuullinen älykkyys pitää olla pohjana.
Molempia tarvitaan ja niiden lisäksi vielä motivaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin tämä on mielenkiintoinen aihe. Parhaiten menestyvät todella älykkäät (äo > 145) ja keskivertoa vähän älykkäämmät (äo 115). Perustelen tätä sillä, että huippuälykkäät pärjäävät aina, ja keskivertoa vähän älykkäämmät pärjäävät älyllä ja työllä. Jos sitten taas osut tuohon väliin eli (äo n. 130) pärjäät yliopistoon asti lukematta, yliopisto sitten taas ei suju koska pitäisi alkaa opiskelemaan ja näitä taitoja ei ole koskaan syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllähän tyhmä voi ittensä lukee vaikka tohtoriks, niin pitkään kun se ei muuta vaadin kun lukemisen muistamista.
Miten sä kuvittelet, että tohtoriksi valmistutaan? Lukemalla? No ei.
No eikö esim. Historian tohtoriksi lueta?
Vai mitäs?
No ei. :D
Vierailija kirjoitti:
Motivaatio ja hyvä muisti. Vähän lahjakkuutta myös. Lahjakkaat oppii pikemmin.
Älykäs ymmärtää miten asiat jäävät päähän ja luovat yhteyksiä asioiden välille. 'hyvä muisti' ja älykkyys kulkevat käsi kädessä. Tyhmät luulevat olevansa älykkäitä ja laittavat tämän 'huonon muistin' piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Niin tämä on mielenkiintoinen aihe. Parhaiten menestyvät todella älykkäät (äo > 145) ja keskivertoa vähän älykkäämmät (äo 115). Perustelen tätä sillä, että huippuälykkäät pärjäävät aina, ja keskivertoa vähän älykkäämmät pärjäävät älyllä ja työllä. Jos sitten taas osut tuohon väliin eli (äo n. 130) pärjäät yliopistoon asti lukematta, yliopisto sitten taas ei suju koska pitäisi alkaa opiskelemaan ja näitä taitoja ei ole koskaan syntynyt.
Äo:lla 130 sijoittuu mensakerhoon eli kahteen ylimpään prosenttiin. Eiköhän heillä yliopisto keskimäärin suju ihan vaivatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin tämä on mielenkiintoinen aihe. Parhaiten menestyvät todella älykkäät (äo > 145) ja keskivertoa vähän älykkäämmät (äo 115). Perustelen tätä sillä, että huippuälykkäät pärjäävät aina, ja keskivertoa vähän älykkäämmät pärjäävät älyllä ja työllä. Jos sitten taas osut tuohon väliin eli (äo n. 130) pärjäät yliopistoon asti lukematta, yliopisto sitten taas ei suju koska pitäisi alkaa opiskelemaan ja näitä taitoja ei ole koskaan syntynyt.
Äo:lla 130 sijoittuu mensakerhoon eli kahteen ylimpään prosenttiin. Eiköhän heillä yliopisto keskimäärin suju ihan vaivatta.
Jollei ole tottunut opiskelemaan niin vaatii kyllä työtä. Riippuen toki alasta.
Alue: Aihe vapaa
Motivaatio ja hyvä muisti. Vähän lahjakkuutta myös. Lahjakkaat oppii pikemmin.